Nojapyöräfoorumi

Ei se kallis ole, se vaan persaukisesta siltä tuntuu

Kaikkea ei kannata mitata rahassa, tulee paha mieli Hyvä maksaa ja yleensä kestää. Polkupyöristä puhuttaessa kevyt on halpa ja helppo tehdä, kestävä on halpa ja helppo tehdä. Mutta teeppä kevyt ja kestävä....niinpä Itse olen jo reilu 15 vuotta ajellut niin pysty kuin noja-asennossa 1000 - 1500€ pyörillä ja hyvin ovat toimineet ja mukavia olleet ajaa.

Se on suomessa ihmeellistä, kun ihmiset ostaa sen biltsun 200€ hienon joustopyörän ja painavat menemään edes ketjua rasvaamatta ja sitten maristaan ettei fillareista kannata maksaa, kun ei ne kuitenkaan toimi Kuitenkin saatetaan laittaa lähemmäs 100€ muotivaatteisiin, pidetään hetki ja ollaan tyytyväisiä.

Eipä silti, kyllä se tonni on meikäläisellekin iso raha, eipä löydy nytkään, pyöräkuume ois

Asennettu niskatuki ja lukkopolkimet. 30 km lenkin kävin ajamassa ja niskatuki tuntui siltä, että kyllä se kannattaa hankia varsinkin jos ajelee pidempiä matkoja, varmaan riippuu penkistä ja sen kulmasta, että onko pakollinen vai "ihan kiva olemassa".

Enemmän iloa oli lukkopolkimista, ajaminen ja mäet tuntui mukavemmalta ja tuli paremmin tunne, että on pyörän kanssa yhtä...eli kannattaa hankkia heti kun liikkeellelähtö ja pysäyttäminen ei vaadi ylimääräistä ajattelua, itse laiskuuttani/väsyneisyyttäni lykkäsin tuotakin asiaa. Ajaminen tuntuu mukavammalta myös töyssyisissä alamäissä kun ei tarvitse pelätä jalkojen tipahtamista polkimilta vaan voi mennä ihan rentona. Suotta pelkäsin miten ne koivet muistaa irrottaa mutta hyvin meni kun säätää lukon suht löysälle niin irrottaminen on tosi helppoa ja nopeata.

Laitetaas vähän tarinaa uuden tuhatluvun kunniaksi, eli 2000 km tuli tänään täyteen. Pyörä on ollut käytössä reilut 8 vk ja pari havaintoa siitä:

Kilikello on aika heppoinen ääneltään ja rakenteeltaan, ei kestänyt kevyttä yhteentörmäystä oven karmin kanssa kun telkkusin pyörää keula pystyssä varastoon, no en tuota jäänyt suremaan kun se ääni oli niin hento: parhaimmillaan ukkonooan sai soitella läpi jos sattui semmoisen luistelijan jälkeen jolla oli napit korvassa ja nupit kaakossa nyt on perinteinen kilikello joka sanoo pahalla äänellä ring ring, vähän meinasi ekalla soitolla hävettää kun ihan vaan ilmotin, että olen menossa ohi.

Tarakka on tosi tukevaa tekoa, se vaan kun yritin äidin pyörälaukkuja laittaa kiinni missä on semmoinne muovinen pikalukitus niin ei onnistunutkaan, ne laukut on tehty heppoisemmalle putkelle eli toistaiseksi on oma nahkalaukku nippusiteillä kiinni kunnes keksin sopivan "Jakke ja Sepi" viritysen laukuille, välillä olisi ihan näppärää jos laukun saisi mukaansa (tai sitten käyn pyörälaukkukaupassa katsomassa muuta valikoimaa). Tavaraboxi ei ole vielä tullut mutta kuten sanottua hyvää kannattaa odottaa

Muuten toimivuus on ollut hyvää ja pyörä vastannut odotuksia, tiedä sitten kasvaako nälkä syödessä: Etujousituksen haluasin ja vaihteet olisi kivemmat jos ne olisi "suorassa jonossa", ei tuokaan haittaa mutta kun hatara pää jättää joskus isoa pykälää päälle pysähtyessä no onneksi saa navan kolme vaihdetta vaihdettua. Seuraavassa pyörässä on parhaat mahdolliset jarrut ja jos napadynamo ei kauheasti vastusta lisää niin mun puolesta valot sais olla päivälläkin.

Presta venttiiliin en aikaisemmin ole törmännyt ja ensimmäinen paineen lisäys vaati pyöräliikkeessä käynnin (väliholkki kompuran ja venttiilin väliin) no joka päivä oppii jotain uutta. on muuten aika radikaali ero ajamisessa onko paineita vajaa 3 vai 6,5 baria...

Ensimmäinen rengasrikko tuli eilen, ihan kiva, että on paikkarasia mukana vaan ei venttiiliin sopivaa pumppua. No soittelimpa isälle ja hän kävi minut noukkimassa pakettiautolla mukavampaan huoltotilaan. eipä paikkarasiasta ole paljoa iloa jos liima on kuivunut, onneksi tallissa oli kaksi muuta paikkarasiaa... kolmannen kuivuneen liimaputkilon kohdalla rupesi naurattamaan... Edellisellä pyöräliike käynnillä olin ostanut varasisäkumin ja se pääsi nyt käyttöön, hassua vaan se, että uusi sisäkumi oli leveemmälle renkaalle ja mulla oli kaupassa rengas mallina kun en silloin tiennyt tuon presta -venttiilin nimitystä. Sinne sisuksiin se kumminkin upposi ja ehkäpä takarengas on vähän pulleampi tai sitten mä vaan kuvittelen, tuntuu kuitenkin toimivan. Tänään kävin ostamassa pikkupumpun, paikkarasian ja uuden sisäkumin joten saapi tulla taas teräviä kiviä ja vaikka pikkunauloja, ei haittaa enää. Pistosuojatun renkaan olisin ostanut samalla vaan ei ollut sopivaa hyllyssä, taakse semmoisen laitan ja kuluttelen etupyöränä loppuun vanhan kumin.

Huolto/säätöhommia olen koittanut tehdä sillä työkaluvalikoimalla mikä kulkee mukana samalla näkee jos tarvitsee jotain lisää. esim. takarenkaan irroitukseen tuo Bilteman pyöränkorjaussatsi ei tuntunut toimivalta ja nyt sitten on yksi 15mm lista/lenkki mukana. Sinänsä hyvä jos kaikkea pientä sattuisi kodin lähistöllä kun asioiden opettelu kotitallissa on mukavampaa kuin esim. viikon lomaretkellä.

Kaikenlaista säätöä ja tusausta on ollut niinkun noviisinojakistilla kuuluukin. Viimeisen tuhannen kilometrin aikana mäet on edelleen pienentyneet, paljon auttoi lukkopolkimet mutta alkaa kuntokin olla jo kohdallaan. Tässäpä tarinaa ja mietteitä vaan nyt pitää lähteä vielä ajamaan... ihan vähän... kun on kerran loma

Viimeaikoina olen yrittänyt selvittää millainen ajoalusta on epämielyttävin nojapyörällä. Tällähetkellä tuntuu siltä, että jyrkkä mäki jossa on pehmeä sora yhdistettynä nyrkinkokoisiin kiviin on viemässä voiton no ei se mitään, Salmijoen kurun katselu maksoi vaivan, Sallassa siis olen ajellut. Normi hiekkatie jossa on kova pohja ja vähän/pieniä/loivia kuoppia ei ainakaa minua haittaa mutta kyllä se paras ajonautinto kumminkin tulee hyvällä asfaltilla. Huomasin myös, että tosi pehmeällä hiekalla pysyy paremmin pystyssä kun irrottaa jalat lukoista, jotenkin se tasapainoilu on helpompaa. Viikko sitten kaaduin toisen kerran nojapyörällä kun tein u-käännöstä pehmeällä alustalla ja etupyörä lähti alta sen verran vauhdikkaasti etten edes jalkoja kerkenyt potkaista irti... Siisti kaatuminen, mitä nyt ohjaustanko vähän vääntyi. Oppia tulee kokoajan lisää ja muodostuu käsitys millaisissa paikoissa tuolla pyörällä pääsee (se on sitten erikseen missä olisi järkevää ajaa)

Rakas kärpännahkakantinen ajopäiväkirjani kertoo, että kilometrejä on kertynyt 2401 km ja ensimmäinen ketjujen lyhennys pitäisi tehdä (olisi pitänyt jo). Joko en ole osannut seurata tarkemmin ketjujen venymistä tai sitten viimeiset sadat kilometrit on olleet erityisen venyttäviä. Ainakin jyrkkiä mäkiä ja "vaihtelevia"/raskaita ajoalustoja on ollut.

Hyvää kompromissia ja itselle täydellistä pyörää jos miettii niin "maastonojakissa" voisi olla vähän leveemmät renkaat (pistosuojatut) ja etujousitus sekä sähköapu jyrkkiä mäkiä varten. Se vaan, että istumakorkeus ei saisi olla yhtään korkeampi nykyisestä. Listataanpa parannukset nykyiseen mitä tulee mieleen:

-Napadynamo jotta vois pitää aina valot päällä
-Vaihteet jotka saa vaihdettua paikallaan (ostaako ne hifisteliät jotain Rohloveja vai mikä se lie oli)
-Etujousitus, edelleen isolla etupyörällä mutta ei haittaisi vaikka istuisi matalammalla, Mahdoton yhtälö?
-Sähköapu voisi olla hyvä, ehkäpä muutamassa vuodessa niissäkin painot tippuu
-Vähän leveämmät renkaat pistosuojauksella
-Kovat, lukittavat ja muotoillut sivulaukut (ja tietysti höyhenen kevyet) en tunne tuota hiilikuitu asiaa mutta pystyykö sillä tekniikalla tekemään järkeviä laukkuja?
Kaupungissa arveluttaa jättää tavaroita sivulaukkuihin, lukittava tavaraboxi on tulossa mutta kätevämpää olisi jättää tarakka vapaaksi.
-Nazcan kalliimmissa malleissa näyttäisi olevan tukevamman tuntuinen takahaarukan kiinnitys, voisi olla hyvä. Kokeilematta ei tiedä kunka paljon vaikuttaa kapeat renkaat ja kuinka paljon haarukan eläminen kun ajaa asfaltilla mikä on kammattu auralla.

Nykyinen on erinomainen ja hyvin toimiva pyörä mutta nälkä kasvaa syödessä... ja ehkäpä muutamassa vuodessa muodostuu näkemys mitä oikeastaan haluan ja pyörät kehittyy samaan aikaan.

terppa kirjoitti:

Viimeaikoina olen yrittänyt selvittää millainen ajoalusta on epämielyttävin nojapyörällä. Tällähetkellä tuntuu siltä, että jyrkkä mäki jossa on pehmeä sora yhdistettynä nyrkinkokoisiin kiviin on viemässä voiton

Korkeahko pyörä jossa painon siirtäminen eteen/taakse mahdotonta. Alamäessä paino on eturenkaalla ja ylämäessä takana. Painoa kantava rengas uppoaa ja toisesta menee pito. Tasapainoilun kannalta "maastonojakin" toisaalta olisi hyvä olla korkea, mutta tuon painon siirtymän kannalta matala.

terppa kirjoitti:

Huomasin myös, että tosi pehmeällä hiekalla pysyy paremmin pystyssä kun irrottaa jalat lukoista, jotenkin se tasapainoilu on helpompaa.

Varmasti, kunhan oppii käyttämään jalkoja tasapainoilussa. Itse en osaa tai jalkani ovat liian hitaat. Siksi pidän enempi pyöristä joissa jalat ei vaikuta niin paljon tasapainoon, ts. polkimet ovat alempana. Tuossakin varmasti yksi syy miksi toiset pysyy talvella sellaisilla pyörillä pystyssä joita itse pidän vaikeina. Itse olen oppinut käyttämään tasapainoilussa kai enempi käsiä, ainakin siitä päätellen että alaohjauksella tasapainon pito tuntuu vaikeammalta kuin yläohjauksella.

Jukka

2850 km on takana, loman jälkeen oli kuukauden tauko ajamisessa ja toinenkin kuukausi meni vähillä kilometreillä, parisuhteen rakennuspuuhat haukkaa ihmeen paljon aikaa , vauhti ei juurikaan hidastunut tauon takia, mitä hämmästelin.

Männä viikolla ostin Motonetista lukittavan tavaraboxin mutta sen kiinnitys ei onnistu vakiokonstein jollei boxia halua asentaa ihan tarakan takaosaan, kannen avaaminen vaatii oman tilansa. Kiinnitys pitää ajatella niin, että boxia saa vedettyä taaksepäin vähän niinkuin lusikkalaatikkoa (lusikkalatikon kiskoja pitelin jo käsissä mutta ei toimi niillä ) jotta kannen saa auki ja taas ajossa se voi noköttää kiinni selkänojassa, laitan kuvan kun saan aikaiseksi mennä tallille asentelemaan.

Muutaman kerran olen päässyt ajamaan jo ihan pimeässä ja huomasin, että valot tarvitsee vaihtaa, nykyinen ei näytä tarpeeksi kauas ja kauheasti ei malttaisi tinkiä ajonopeudesta (pikkuisen parempi kuin huomiovalo mutta sopii vaan mummopyörä vauhtiin). Semmoinen kummallinen juttu on tapahtunut, että alussa nautti enemmän ajofiiliksestä, nyt taas nauttii fiiliksestä mutta haluaa edetä nopeasti, ei se muuten mitään mutta aina on paita märkä....

Ajotakkina toimii hyvin kostealla kelillä hupparityyppinen takki joka on ns. tuulipuku kangasta mikä kestää kohtuu vesisateen, omassa on bonuksena iso tasku mahan päällä mikä myös on onnistunut varuste nojapyöräilijälle.

terppa kirjoitti:

Männä viikolla ostin Motonetista lukittavan tavaraboxin mutta sen kiinnitys ei onnistu vakiokonstein jollei boxia halua asentaa ihan tarakan takaosaan, kannen avaaminen vaatii oman tilansa. Kiinnitys pitää ajatella niin, että boxia saa vedettyä taaksepäin vähän niinkuin lusikkalaatikkoa (lusikkalatikon kiskoja pitelin jo käsissä mutta ei toimi niillä ) jotta kannen saa auki ja taas ajossa se voi noköttää kiinni selkänojassa, laitan kuvan kun saan aikaiseksi mennä tallille asentelemaan.

Jos alkuperäisen saranan poistaisi ja laittaisi uuden laatikon sivuun?

Jukka

jviirret kirjoitti:

terppa kirjoitti:

Männä viikolla ostin Motonetista lukittavan tavaraboxin mutta sen kiinnitys ei onnistu vakiokonstein jollei boxia halua asentaa ihan tarakan takaosaan, kannen avaaminen vaatii oman tilansa. Kiinnitys pitää ajatella niin, että boxia saa vedettyä taaksepäin vähän niinkuin lusikkalaatikkoa (lusikkalatikon kiskoja pitelin jo käsissä mutta ei toimi niillä ) jotta kannen saa auki ja taas ajossa se voi noköttää kiinni selkänojassa, laitan kuvan kun saan aikaiseksi mennä tallille asentelemaan.

Jos alkuperäisen saranan poistaisi ja laittaisi uuden laatikon sivuun?

Jukka

juu, sitäkin fundeerasin mutta ulkonäkösyistä ajattelin tehdä semmoisen missä asennusjäljet on piilossa, kas kun mun tekemänä saranaviritys näyttäisi hmm. no roisisti itse tehdyltä toista mitä mietin on jos saranan poistaisi ja tekisi sokan saranan paikalle ja kannen saisi nostettua pois mutta silloin aluperäinen idea lukittavuudesta kärsisi.

3010 km ajettuna, tänään kävin 28 km taipaleen ajamassa ja viimesessä ylämäessä meni ketju poikki. Niin hieno oli taas ajella ja matkalla tuli hyvä fiilis ettei jaksanut kauheammin harmitella, eniten se harmitutti kun keskinopeus katkeamishetkellä oli 26,5 km/h ja ei nyt saa vertailukelpoista lukemaa ajopäiväkirjaan, eli ylämäki loppuun ja siitä kotiovelle olisi tullut paras lukema keskinopeussarakkeeseen ja ihan kuin itsestään, ei siis verenmaku suussa polkien vaan joskus se pyörä vaan menee...

Ketjusta oli "ulommat lenkit" katkenneet siitä tapin ympäriltä joten taitaa ketjukauppa kutsua.

Oho, menipä ketjut äkkiä Onkohan siinä ollut joku vika vai onko tosiaan kauttaltaan kulunut. Voisi mitata, 24tapin väli keskeltä keskelle, uudessa ketjussa 305mm. Tuon verran ajettuna ja huollettuna ei saisi olla montaa milliä yli.

Jukka

jviirret kirjoitti:

Oho, menipä ketjut äkkiä Onkohan siinä ollut joku vika vai onko tosiaan kauttaltaan kulunut. Voisi mitata, 24tapin väli keskeltä keskelle, uudessa ketjussa 305mm. Tuon verran ajettuna ja huollettuna ei saisi olla montaa milliä yli.

Kiinnostaa tosiaan, mistä tällainen epänormaali hajoaminen on johtunut. Jos ketjut ovat myös kuluneet so. venyneet, on kyseessä materiaalivika tai tavallista rajumpi polkija. Jos taas venymämittaus ei osoita poikkeavaa kulumista, kyse saattaa olla yksittäisen lenkin materiaali tai valmistusvirheestä. (Reikää stanssatessa työkalu on jättänyt reikään naarmun tai levyssä on ollut kriittisessä paikassa sulkeuma.) Minä mittaisin venymän ja korjaisin ketjun, jos venymämittaus osoittaa alle 306 mm. Jos vielä katkeaa, on kyseessä materiaalivika, enkä tuon merkkisiä ketjuja ostaisi toiste. Minkä merkkiset ketjut muuten ovat?

Jori

Pitääpä huomenna ottaa ketjut mukaan tallille ja mittailla, ketjun kupeessa luki sram ja pc 38 eli kait sen merkkinen ja mallinen? jossain vaiheessa ketjut vaan rupesi näyttämään löysältä kun olivat pienimmällä rattaalla niin ajattelin, että ovat venähtäneet ja kun sitten menivät vielä poikki, tai sitten mulla on vaan ihan sikana voimaa rasvaa ne on saanut aika säännöllisesti mutta semmoinen suhupullosta suhautettu ketjurasva muuttuu nopeasti "tervaksi" varsinkin jos soralla ajelee, ketjujen puhdistus "kone" on ostettu mutta odottaa vielä paketissa eli paremminkin tuon olisi voinut huoltaa.

Kerran aikaisemmin ketjuista on semmoista pientä ronksetta kuulunut ja yksi nivel oli tiukka mutta se meni ohi kun meisselin kärjellä sitä avarsi. tiedä sitten oliko tuo poikki mennyt kohta.

Jos eivät ole venyneet yli rajan niin taidan laittaa ketjut vielä pyörimään, sittenhän sen näkee kestääkö... varsinkin kun tänään ei kerennyt ketjukauppaan kun piti poliisin huutokaupassa huudella lisää pyöriä, mm. yksi sähköpyörän raato tarttui mukaan eli jossain vaiheessa tulen kyselemään tyhmiä sähköstä kun en siitäkään paljoa ymmärrä

terppa kirjoitti:

rasvaa ne on saanut aika säännöllisesti mutta semmoinen suhupullosta suhautettu ketjurasva muuttuu nopeasti "tervaksi" varsinkin jos soralla ajelee, ketjujen puhdistus "kone" on ostettu mutta odottaa vielä paketissa eli paremminkin tuon olisi voinut huoltaa.

Sitten tuo terva estää uuden öljyn pääsyn ketjun "sisään", siis sinne missä ne voitelukohteet on. Tästä syystä olen itse luopunut sitkoistettujen ketjuöljyjen käytöstä. Ne toki voitelevat pidempään kuin tavalliset öljyt, mutta vaativat liuotin pesun välillä.

terppa kirjoitti:

Jos eivät ole venyneet yli rajan niin taidan laittaa ketjut vielä pyörimään, sittenhän sen näkee kestääkö...

Jos ketju taas on venynyt, niin luultavasti se on myös syönyt hammasrattaita, eli niille ei uutta kettinkiä kannata laittaa.
Eli olipa ketju venynyt tai ei, niin liität sen ja ajat kunnes katkeaa uudestaan tai alkaa hyppimään rattailta yli.

Jukka

Itselläni ketju katkesi ajettuani 6030km . Vika on näissä shimanon ketjulukoissa. Tarkistin kotona kaksi muutakin lukkoa jotka olivat myös toispuoleisesti venyneet. Ihan tyhmä systeemi että toisella puolella on sellainen sorminapsautetteva jousilevy, joka on sen verran venyvämpää materiaali kuin varsinainen muu rungo aines.
Uusin kaikki ja toivon että oma Nazcani saa loput kilometrit näillä lukoilla tänävuona.
Ensi kesänä täytyy kokeilla toisenmerkisiä ketjuja.
Millaisilla renkailla olet ajellut tämän kesän. Itselläni on alla 42-559 ja näin syksyllä jouduin vaihtamaan tilapäisesti leveemmät 47 alle ja täytyy sanoo että kyllä nopeus putosi ja nautinto muuttui kuntopyöräilyksi. Ensikesäksi olen tilannut jo uudet sliksit ja saa taas sitten nauttia tästä ajamisesta. Kauniita lokakuun kelejä kaikille täältä Jyväskylästä.

Nojanalle kirjoitti:

Millaisilla renkailla olet ajellut tämän kesän. Itselläni on alla 42-559 ja näin syksyllä jouduin vaihtamaan tilapäisesti leveemmät 47 alle ja täytyy sanoo että kyllä nopeus putosi ja nautinto muuttui kuntopyöräilyksi.

Ei pelkkä paksuus, vaan kuvio, kudos ja kumilaatu vaikuttaa. Eli merkki ja malli esille myös.
Minulle ole melko yllätys tuo THuhtamäen pikatesti 60mm Schwalbe bigaplen ja 28mm Continental gp:n välillä. Nopeusero vain n.3%. Itse taas olen päässyt 10% eroon kun vertasin 47mm halpakumia 35mm jäykkäkudoksiseen "racing" renkaaseen.

Jukka