Nojapyöräfoorumi

Nojanalle kirjoitti:

Oletko kartottanut montako kerrosta tulee hiilikuituu ja montako muita kuituja.

En ole vielä varma. Jotain suuntaa saa näistä ohjeista:
http://www.sheldonbrown.com/rinard/carbon_fiber.htm

The number of laminates varies from seven at the thinnest to 24 at the thickest.

käytetty kuitu: unidirectional carbon fiber (170 grams per square meter) for almost all the carbon in the frame.The top (visible) layer is four harness satin carbon cloth, Hercules AS4 (370 g/sq. m).

http://www.bmeres.com/carbonframe1.htm

During construction, I combined the layers diagonally and cross-wise. On the top and down tubes and seat tube, there are 9 layers; on the chain stay and seat stay there are 11 layers. The high stress areas were covered with additional 6-8 layers.

käytetty kuitu: bi-directional woven carbon cloth (180 grams per square meter)

mhelander kirjoitti:

Toinen ongelmapiste tulee olemaan tuo kesköstä penkin eteen tuleva mutka sekä takahaarukan kiinnityskohta.

Joo, niin minäkin ajattelin.

mhelander kirjoitti:

Toinen vaihtoehto vaahtosydämen ympärille tekemiselle on tämä http://www.jjscozzi.com/xport1.htm jossa lopullinen pinta tehdään kahdella kuitukerroksella halkaistuihin mallisydämen puolikkaisiin. Sitten puolikkaat vahvistetaan sisäpuolelta ja lopuksi epoksilla ja kuitukaistoilla liimataan yhteen.
Itse en käyttäisi meidän olosuhteissa balsaa vaan kovaa uretaanivaahtoa noissa vahvistettavissa kohdissa...

Ei vaadi alipainepusseja tms, sopii kotitalleissa puurtaville

Tuossa on kyllä upea pinta. Menetelmä vaikuttaa vähän työläämmältä kuin normaali alipainesäkitys.

Kiitos kaikille rakentavista kommenteista! Pitää palata piirrustuspöydän ääreen ja alkaa tilaamaan kuituja.

Ile

Linkissä http://www.servimg.com/image_preview.ph ... u=12628857 oleva nojapyörä on aivan ilmeisesti Flevo-tyyppinen, vaikka tekijä höpisee jotain Pythonista. Istumakorkeus on pienempi kuin Flevossa.

Flevon ja Pythonin (tai Hipparionin) ohjausgeometriat ovat keskenään aivan erilaiset.

FWD MBB toiminee, jos on akrobaattitaitoja. Luultavasti on helpompi ajaa kuin kaksipyöräinen Python, riippuu paljon istumakokeudesta. Itse en ole ollut kiinnostunut akrobatiasta, siksi kolmipyöräinen Hipsu on sopiva meikäläiselle (paitsi tämän talven liikenteeseen --- onpahan tullut opeteltua taas kävelemään ja liukastelemaan).

Esko

Onkohan tämä suunnitelma edenny ? Kiinnostas samanlainen projekti ja kattelis mielellään toisten tuloksia.

Petri

Heh. Mä katoin että mitä sä keuhkoat - eihän tuosta nyt montaa päivää ole kun idea oli esillä. Mutta siitä olikin jo vuosi joka mennä hurahti

Joo aika kuluu kattelin vaan näitä mbb projekteja ku kiinnostas tuommosenkin pyörän kokeilu. Sommittelin sitä tuon oman pyörän mallin mukaan paperillekin.
Ohjauskulmat vaihtelee mbb ratkasuissa Kouguin Amannin 55 astetta Cruzbiken pystympään ja lähellä normaalia nojakkia olevaan ohjauskulmaan. Onko tuolla ratkasevaa merkitystä ajettavuuteen ? Jos on 55 astetta, jättö kasvaa aika isoks ja ymmärtääkseni jori on ainaskin usein maininnu ett mahollisimman pieni +jättö tai vaikka negatiivinen.

Petri

PW kirjoitti:

Ohjauskulmat vaihtelee mbb ratkasuissa Kouguin Amannin 55 astetta Cruzbiken pystympään ja lähellä normaalia nojakkia olevaan ohjauskulmaan. Onko tuolla ratkasevaa merkitystä ajettavuuteen ? Jos on 55 astetta, jättö kasvaa aika isoks ja ymmärtääkseni jori on ainaskin usein maininnu ett mahollisimman pieni +jättö tai vaikka negatiivinen.

Tässä on isolla jätöllä tarkoitus saada ohjaukseen suuri keskittävä voima jotta olisi polkuvoimalle joku vastavoima. Jos jättö on nolla niin pitää joka polkaisulla keskittyä polkaisemaan prikulleen suoraan tai keula kääntyy.

Jukka

jviirret kirjoitti:

PW kirjoitti:

Ohjauskulmat vaihtelee mbb ratkasuissa Kouguin Amannin 55 astetta Cruzbiken pystympään ja lähellä normaalia nojakkia olevaan ohjauskulmaan. Onko tuolla ratkasevaa merkitystä ajettavuuteen ? Jos on 55 astetta, jättö kasvaa aika isoks ja ymmärtääkseni jori on ainaskin usein maininnu ett mahollisimman pieni +jättö tai vaikka negatiivinen.

Tässä on isolla jätöllä tarkoitus saada ohjaukseen suuri keskittävä voima jotta olisi polkuvoimalle joku vastavoima. Jos jättö on nolla niin pitää joka polkaisulla keskittyä polkaisemaan prikulleen suoraan tai keula kääntyy.

Jukka

Voiko tätä verrata pythoniin jossa se jättö on saman verran negatiivinen ? Siis miksi se toimii pythonissa ikään kuin päinvastaisella jätöllä ?

Petri

PW kirjoitti:

Voiko tätä verrata pythoniin jossa se jättö on saman verran negatiivinen ? Siis miksi se toimii pythonissa ikään kuin päinvastaisella jätöllä ?

Jori varmaan osaa selittää perusteellisemmin, mutta negatiivisellä jätöllä renkaiden välissä oleva paino painaan pyörää suoraan. Mitä hitaampaa pythonilla ajaa sitä raskaampi sitä on käännellä. Siinä missä normaalijätöllä olevan pyörän ohajuksen keskittävyys suurenee nopeuden kasvaessa niin pythonissa se pienenenee. Siksi niillä on rajanopeus jonka ylittäminen muuttaa ne epävakaaksi ja tämä rajanopeus on sitä alempi mitä suurempi pythonin jättö on.

Jukka

PW kirjoitti:

Onkohan tämä suunnitelma edenny ? Kiinnostas samanlainen projekti ja kattelis mielellään toisten tuloksia.

Petri

Projekti on edennyt vähän hitaasti, mutta eiköhän se taas etene. Korjasin suunnitelmaan etupäähän kolmiorakenteen ja lyhensin takapäätä.

Rungon paksut osat on nyt leikattu finnfoamista.

Ile

jviirret kirjoitti:

PW kirjoitti:

Voiko tätä verrata pythoniin jossa se jättö on saman verran negatiivinen ? Siis miksi se toimii pythonissa ikään kuin päinvastaisella jätöllä ?

Jori varmaan osaa selittää perusteellisemmin, mutta negatiivisellä jätöllä renkaiden välissä oleva paino painaan pyörää suoraan. Mitä hitaampaa pythonilla ajaa sitä raskaampi sitä on käännellä. Siinä missä normaalijätöllä olevan pyörän ohajuksen keskittävyys suurenee nopeuden kasvaessa niin pythonissa se pienenenee. Siksi niillä on rajanopeus jonka ylittäminen muuttaa ne epävakaaksi ja tämä rajanopeus on sitä alempi mitä suurempi pythonin jättö on.

Jukka

Tarkentavana vielä: siis kun jättö suurenee, tarkotatko kun -jättö kasvaa rajanopeus alenee ? (tavallaan jättö pienenee)

Petri

nojaile kirjoitti:

PW kirjoitti:

Onkohan tämä suunnitelma edenny ? Kiinnostas samanlainen projekti ja kattelis mielellään toisten tuloksia.

Petri

Projekti on edennyt vähän hitaasti, mutta eiköhän se taas etene. Korjasin suunnitelmaan etupäähän kolmiorakenteen ja lyhensin takapäätä.

Rungon paksut osat on nyt leikattu finnfoamista.

Ile

Melenkiinnolla seurataan, laita vaan kuvia tänne etenemisestä. Jotain pitäs itekin väsätä.

Petri

PW kirjoitti:

jviirret kirjoitti:

PW kirjoitti:

Voiko tätä verrata pythoniin jossa se jättö on saman verran negatiivinen ? Siis miksi se toimii pythonissa ikään kuin päinvastaisella jätöllä ?

Jori varmaan osaa selittää perusteellisemmin, mutta negatiivisellä jätöllä renkaiden välissä oleva paino painaan pyörää suoraan. Mitä hitaampaa pythonilla ajaa sitä raskaampi sitä on käännellä. Siinä missä normaalijätöllä olevan pyörän ohajuksen keskittävyys suurenee nopeuden kasvaessa niin pythonissa se pienenenee. Siksi niillä on rajanopeus jonka ylittäminen muuttaa ne epävakaaksi ja tämä rajanopeus on sitä alempi mitä suurempi pythonin jättö on.

Tarkentavana vielä: siis kun jättö suurenee, tarkotatko kun -jättö kasvaa rajanopeus alenee ? (tavallaan jättö pienenee)

Kun negatiivinen jättö suurenee/kasvaa/isonee niin rajanopeus pienenee/laskee/alenee. Toisin sanoen:
Kun nivelen ja etuakselin välinen matka suurenee/pitenee/kasvaa/isonee niin vakaan nopeuden raja laskee/alenee/pienenee/hidastuu, jos nivelen kulma ja etäisyys maatasosta pysyy samana/muuttumattomana/ennallaan/vakiona. Siis Pythonissa.

Jukka

Kaveri leikkasi laserilla dropoutit 8 mm rosterista. Osat painavat kilon verran. Varmaan olisi vähän ohuempikin levy riittänyt. Ajattelin jyrsiä osia vähän ohuemmaksi ainakin päistä. Voi varmaan aika huoletta ottaa materiaalia pois?

Toisen levyjarrun kiinnike (vas. ylä) tulee kiinni dropoutiin ja toista näistä pitää ohentaa 4 mm, että jarru tulee oikeaan tasoon. Sama kiinnike tuli piirrettyä liian järeäksi ja siihen pitää tehdä tilaa jarrusatulaa varten.

Ile

Sääli, samalla työmäärällä olisi tullut kolmet, kun olisit laittanut levyt päällekkäin. 2,5 -3 mm levyvahvuus olisi nimittäin riittänyt rosterilevystä tehtynä. Kasimillisestä jyrsimisessä on liian suuri työ. Jos kerran leikkauskäyrät ovat valmiina, niin hommaa sille kaverille 3 mm rosterilevyä ja käy pyytämässä uusintakierros. 3 mm rosteria laseri syö varsin rapsakasti verrattuna 8 milliseen, joten koneaikaa ei mene paljon. Arvelisin homman hoituvan noin viidessä minuutissa, jos kyseessä on levytyölaseri, kuten luulen. Jyrsimessä menee tunteja, jos nuo aiot ohentaa, rosteri kun on pirullista lastuttavaa työstökarkenemisen takia.

Sorvasin emäputken päät sisäpuolelta sopivaan mittaan (₃₃.9 mm) laakereita varten. Samalla tein vähän uria ulkopintaan. Laminoin putken päälle kerroksen lasikuitua, ettei hiilikuitu pääse muodostamaan galvaanista paria teräksen kanssa. Laitoin päälle reikäkalvoa ja imuhuopaa ja paketin alipaineeseen (vanha jääkaapin kompressori).

Valmisteltu emäputki

Levitin sprayliimaa rungon etuosaan ja asettelin kuidut (Carbon non-crimp fabric tape 290 g/m² uni) ytimen päälle,kastelin kuidut sitten epoksilla ja asetin emäputken paikoilleen. Ytimen reunat on pyöristetty, ettei hiilikuitu joudu taittumaan terävästi. Alipainesäkitys kuten aikaisemmin.

Samaa alipainesäkkiä pystyy käyttämään monta kertaa.

Emäputki kiinni rungossa

Täytin emäputken ja rungon reunaa epoksi-mikropallomassalla (paljon mikropalloja, vähän epoksia). Olin jättänyt alalaakeria varten liian vähän tilaa ja jouduin hiomaan vähän hiilikuituakin pois.

Karhensin kuidutetut pinnat hiekkapaperilla. Laminoin kolme kerrosta uniaksiaalikuitua rungon päälle pitkittäissuuntaan. Kovettuminen alipaineessa. Olin jättänyt kuidut toisiinsa liittävät muovi tms –langat paikalleen ja lopputuloksessa oli vähän pitkittäissuuntaisia ryppyjä.

Rungon alapintaan tuli myös kolme kerrosta kuitua. Nypin muovilangat ensin pois ja kuidut sai helpommin aseteltua rungon kaarevaan pintaan. Taas säkitys jonka jälkeen kuiduissa oli taas pitkittäissuuntaisia ryppyjä. Ilmeisesti säkin puoliskojen yhtymäkohta painaa kuituja ryppyyn. Säkki on aika paksua kalvoa. Ehkä ohuempi kalvo toimisi paremmin. Reikäkalvon käyttö on myös hieman hankalaa. Se ei taivu pyöreisiin muotoihin. Olen leikellyt sitä pieniksi paloiksi ja teipannut ne paikoilleen säkityksen ajaksi. Irroituskangas voisi jättää paremman pinnan seuraavien kerroksien laminointiin ja istua paremmin ytimen päällä, mutta sen irroittamisessa kuidut voisivat irrota ytimestä.

Seuraavaksi olisi tarkoitus laittaa emäputken päälle uniaksiaalikuitua, joka voisi jatkua kiertämään runkoa viistosti.