Cone 1

[jviirret]

mistä muuten 130 lonkkakulma dogma tulee? vaihteleehan lantiokulma huimasti eri nojakkien välillä.

Itseasiassa ei vaihtele kovinkaan paljon. Joissakin huippumatalissa lowracereissa on ko. kulma merkittävästi suurempi mutta muuten pyörii tuossa 130 tuntumassa. Jos kammet on istumatason alapuolella on selkänoja melkein pystyyssä ja jos kammet on korkealla penkin yläpuolella on nojakulma loiva.

Jukka

[tm]

Itsellähän ei ole omakohtaisia kokemuksia ko. aiheesta, mutta kun lowridesin ennätysyritystä katseli viime syksynä Nokian radalla puuskittaisessa tuulessa, niin ei se katettu 2-pyöräinen M5 vaikuttanut kaikkein mukavimmalta ohjattavalta. Kuskilla oli paikoin täysi työ pitää vekotin pystyssä ja radalla. Matala ajoasento ja pitkä akseliväli vaikeuttivat ohjaamista noissa olosuhteissa.

Nojailijan konseptista tykkään noin periaatetasolla, muutama kommentti:

• Pysty ajosento ok, jos tuossa asennossa pystyy ajamaan. Itselle kääntäisin selkänojaa aavistuksen takakenompaan.
• 28" takapyörä hyvä vierintävastuksen ja ajomukavuuden takia.
• Ilmeisesti tuossa on keskiö kiinteä eli ei käänny etupyörän mukana. Riittääkö kääntyvyys, sitä tuossa edellä on jo epäiltykin (->protopyörä...). Toisaalta ei se etupyörä kauheasti käänny lowracerissakaan, jos ketjut menee suoraan etupyörän vierestä ilman välirissoja. Montako astetta on riittävä kääntökulma? Voisi sitä vaikka 3D-cadilla (Solidworks tms.) hahmotella. Kampien ja etupyörän törmäykset sillä selvittää helposti, mutta ketjun "ahdistuksen" suuruutta ei.
• Leitra-tyylinen tuulilasi ja tuuletus ovat toimivaksi (?) testattu, niiden ymppääminen tuohon pääkuplaan on hyvä lähtökohta.
• Ohjaustangon sijoittaminen mahdollisimman lyhyellä kannattimella etuhaarukan pään lähelle helpottaa kuulemma nopeiden ohjausliikkeiden tekemistä ja tasapainon ylläpitoa.
• Zotefoam-koria itse kokeilisin, on kuulemma kaiken muun lisäksi hiljainen. Kuulee liikenteen äänet paremmin, eikä toisaalta tarvi olla napit korvissa AC/DC:tä vastameluna jyskyttämässä.
• Itseäni noissa tieliikenteeseen tarkoitetuissa katetuissa 2-pyöräisissä hirvittää pystyssä pysyminen esim. silloin, kun täysperävaunurekka pyyhkäisee kahdeksaakymppiä aivan vierestä ohi. Silloin on hyvät pyöränkäsittelytaidot tarpeen...
• Mitoituksen ja toiminnallisuuden varmistamiseksi protopyörän rakentaminen ilman koppaa olisi kannatettavaa. Mieluummin vaikka ihan tavallisesta rautakaupan teräsputkesta, halpaa ja helppo säätää, jos ja kun ei saa heti kaikkia asetuksia kohdalleen. Testivaiheessa ei ylimääräinen painokaan haittaa, kun tietää sen varsinaisen pelin sitten olevan ihan toista maata . Kun geometria on haettu kohdallaan, niin sitten varsinaista katettua rakentamaan.

[PW]

Törmäsin kaverin luona ( veneveistäjä) tommoseen materiaaliin n. 10-15 mm paksua polyuretaanin näköstä ( jota se mahollisesti olikin ) , kevyttä ja tiivistä. On kuulemma maholista taivuttaa muotoon lämmöllä. Käytetään yleensä sandwich rakenteissa tukiaineena. Vois sopia katteiden tekemiseen tukirakenteisiin kuitujen väliin ja sitä vois käyttää tavallaan muottina joka jää rakenteeseen. Ei ihan halpaa n. 60,-/m2 mutt saattas helpottaa paljon tekemistä eikä tuota niin hirveesti kuitenkaan kulu.

Petri

[Nojailija]

• Ilmeisesti tuossa on keskiö kiinteä eli ei käänny etupyörän mukana. Riittääkö kääntyvyys, sitä tuossa edellä on jo epäiltykin (->protopyörä...). Toisaalta ei se etupyörä kauheasti käänny lowracerissakaan, jos ketjut menee suoraan etupyörän vierestä ilman välirissoja. Montako astetta on riittävä kääntökulma? Voisi sitä vaikka 3D-cadilla (Solidworks tms.) hahmotella. Kampien ja etupyörän törmäykset sillä selvittää helposti, mutta ketjun "ahdistuksen" suuruutta ei.

• Mitoituksen ja toiminnallisuuden varmistamiseksi protopyörän rakentaminen ilman koppaa olisi kannatettavaa. Mieluummin vaikka ihan tavallisesta rautakaupan teräsputkesta, halpaa ja helppo säätää, jos ja kun ei saa heti kaikkia asetuksia kohdalleen. Testivaiheessa ei ylimääräinen painokaan haittaa, kun tietää sen varsinaisen pelin sitten olevan ihan toista maata . Kun geometria on haettu kohdallaan, niin sitten varsinaista katettua rakentamaan.

[/size][/size]

Moi,
Lähdin työstämään protoa teräksestä, aloitin etuvedosta joka lienee kriittisin. Kävi hyvin pian selväksi että tarvitsen

vas. velokraft 20" ,kesk 28" cromo, oik 20" ZOX etuveto

Haarukat2.JPG (23 KiB) Katsottu 3881 kertaa

kapean etuhaarukan. kammet on maastopyörästa, tilaa kampien välissä on noin 138 mm, rattaan kohdalla noin 120 mm. nämä kammet mahtuisivat suuniteltuun koppaan jos ne lyhentäisi 150mm:n. Aion käyttää ZOXin valmista etuhaarukkaa (oikealla) mutta se on hyvin leveä, ei mahdu alkuunkaan. Alhaalta mahtuisi tavallinen 28" haarukka, mutta ei rattaan kohdalta. Velokraftin etuhaarukka sopi hyvin kampien väliin, eli jotain tälläistä tarvitsen. Vekraftin haarukkaan ei tietenkään sovi sovi 130mm leveä takanapa, muuta jos jostain löytäsi 100mm leveän takanavan niin sitten.... katselin muutamia takanapojani ja vaikuttaa että maantiekilpurin takanavasta voisi modata 100 mm leveän, vasemmalla on 25 mm tyhjää akselia/väliprikka. Onko joku jo tälläistä työstänyt? muistaakseni luin joskus amerikkalaisista nopeuspyörän rakentajista jotka sahas navan poikki ja lyhensi keskeltä.

vaihtoehto olis rakentaa etuhaarukka joka on ylhältä kapea ja levenee vasta juuri ennen napaa, vähän kuin käännetty "Y". Tai sitten takaveto, olisi helpompi totetuttaa..... mutta paljon pidempi ketju ja trissoja. kokeilen vähän eri vaihtoehtoja. joka tapuksessa teräsproto oli hyvä idea.

/Nojailija

[jviirret]

Navan kaventaminen johtaa siihen että pinnat lähtevät kapeammassa kulmassa vanteelta navalle. Tämä heikentää kiekon kestävyyttä joka joutuu muutenkin lujemmalle loivennetulla keulakulmalla. Loiva keulakulma tarkoittaa nimittäin sitä että rengas kallistuu käännettäessä enempi kuin pystyllä keulakulmalla. Toisaalta taas 20" renkaassa vakio navalla on pinnojen kulma parempi kuin 28" kiekossa vakionavalla, eli hieman on napaa vara kaventaa ja säilyttää silti 28" kiekon kestävyys.

Jukka

[PW]

Mie oon tehny 28" haarukasta lyhentämällä ja levittämällä 20" haarukoita. Ei pitäs olla ongelmaa jos hitsaustaito hallussa. Voit itse muotoilla haarukan tarpeesi mukaan

Petri

[Nojailija]

Sain Cone1:n teräsproton juuri sen verran ajokuntoon että testasin kotikadulla ajoa. Hyvin rullasi! Mitään ei rikkoutunut vielä. Jarrut ja vaijerit puuttuvat eikä mitään ole maalattu.

Kriitisin kohta (ohjaus) oli helpotus, suurin piirtein kuin VK2 lowracerissa, mutta paljon parempi kuin Nocomissa. Kääntymään pystyy helposti jos ei polje, polkiessa onnistuu noin 10m rinki hitaasti ajaen, muutama testiajo näyttää riittääkö ohjaus. Kutina on että riittää tarpeisiini, nopeaan kaupunki/maantieajoon. Hidas, jyrkkä ylämäkikäännös joka vaatisi polkemista lienee kuitenkin mahdoton, kammet osuvat helposti etupyörään.

Tasapainoilu oli helppoa pystystä ajoasennosta johtuen, voimantuotto ei tuntunut olevan ongelma ylämäessä mutta reidet tulevat lähelle rintakehää. polkemaan pystyy, mutta tiukalta tuntuu. Kuten on ehdotettukin, luulen että satulakulmaa joutuu pienentämään (ja niin ollen takapyörää myös), mutta kokeilen kuitenkin nykyistä jos siihen vaikka tottuisi. Kammet on vielä 175 mm, 150 laittaisi reidet kyllä kauemmas rinnasta. Voimansiirto ja ketjulinja on toimivat, ei tunnu olevan isompia joustoja eikä polkeminen vaikuttanut ohjaukseen, vaikka etypyörä tuli hieman vinoon.... ei sutinut jyrkässä asfalttiylämäessä.

Nyt vaan jarrut paikoilleen ja baanalle

[Mustasudenkorento]

Aika hurjan oloinen laite..
Jää mielenkiinnolla odottamaan lisää kuvia.

[tm]

Hienova, lupaavalta näyttää! Kannattaa aina kokeilla omien ajatusten ja suunnitelmien toimivuutta, eikä heti uskoa kaikkea, mitä muut ehdottavat .

Onko tuo Rohloff-napa ollut aiemmin käytössäsi, vai onko uusi tuttavuus? Tuntuuko pikkuvaihteilla (etenkin 7:lla) ylimääräistä vastusta/tärinää polkimissa ja kuuluuko rohinaa? Itsellä on takavuosilta noilta osin huonot kokemukset ko. navasta, lisäksi vuoti jatkuvasti öljyä tehtaan huolloista huolimatta. Oli maastopyörässä, ei nojakissa. Nykyiset versiot lienevät jo paremmalla tasolla.

[Nojailija]

Toi rohloffi on mennyt noin 6000km käyttönojakissa, pari viimeistä vuotta Leitrassani oli myös rohloffi, luotettavia ovat olleet ei ole tarvinnut huoltaa, mutta öljyt vaihdan joka 5000km. Eron ketjuvaihteeseen huomaa, vastustusta on, kisapyörässä en käyttäysi mutta työmatkapyörässä kyllä. Öljyt eivät ole vuotaneet kummassakaan käyttämässä rohlofissani. 7 alempaa vaihdetta antaa hieman enemmän vastusta kuin 7 ylempää, taitaa pyöriä extra planetaari alimmille vaihteille. Tärinää en tunne, navat on tosin olleet nojakeissa joissa ketjua riittää.

[jviirret]

polkemaan pystyy, mutta tiukalta tuntuu. Kuten on ehdotettukin, luulen että satulakulmaa joutuu pienentämään (ja niin ollen takapyörää myös), mutta kokeilen kuitenkin nykyistä jos siihen vaikka tottuisi.

Minulla tahtoo käydä päinvastoin. Heikkouden/hankaluuden jonka huomaa ensimmäisillä koeajoilla alkaa ärsyttämään lisää ja lisää kun kilometrejä kertyy.
Jos loivennat nojakulmaa pitää myös tankoa tuoda taemmas ja varautua siihen että tasapainoillessa sitä pitää käännellä siis enemmän.

Jukka

[PW]

Etu vetoseksi painopiste jää aika taakse, sutii liukkaalla, jyrkissä nyppylöissä joissa hiekkaa. Mielenkiinnolla oottelen kokemuksia miekin .

Petri

[Nojailija]

Oli pakko punnitta, tasaisella 40 kg edessä ja takana 50 kg, eli 45% painosta on etupyörällä. ylämäessä vähemmän matematiikan lakien mukaan. selviää kokeilemalla riittääkö pito vai sutiiko, p-tuntuma on että riittää.

[irakas]

Etu vetoseksi painopiste jää aika taakse, sutii liukkaalla, jyrkissä nyppylöissä joissa hiekkaa. Mielenkiinnolla oottelen kokemuksia miekin .

Petri

Joo, olen samaa mieltä Petrin kanssa. On aivan varmaa, että vastamäissä etupyörä sutii ja liukkaalla kelillä, esim. syksyn lehdillä, etupyörä lähtee helposti luisuun kaarteissa.

Vaikka kuvassa olevassa SH11:ssa on painopiste paljon edenpänä, sorapintaisessa vastamäessä etupyörä sutii!

Sakari

[jviirret]

liukkaalla kelillä, esim. syksyn lehdillä, etupyörä lähtee helposti luisuun kaarteissa.

Tuo ei johdu keulan keveydestä. Kevyessä keulassa toki on vähempi pitoa, mutta se myös tarvii vähemmän pitoa kääntyäkseen. Usein kevytkeulaiset pyörät ovat pitkiä ja ne toki ovat herkempiä menettämään eturenkaan sivuttaispidon. Se johtuu pitkän pyörän tarvimista suurista etupyörän kääntökulmista, ei keulan keveydestä.
Mun kinneri oli niin kevytkeulainen että sillä onnistui jopa keulan nostaminen liikkeelle lähdössä, silti ei mitään ongelmia ohjata talvikelissä. Ainoastaan nopea ja laaja ohjausliike sai sen etupyörän puskemaan.

Jukka