Nojapyöräfoorumi

mhelander kirjoitti:

Eikös tollanen jousitus ollu jossakin vanhemmassa CruzBike FWD-MBB:ssä ? Ei siitä kukaan valitellut, tai siis se oli sellainen jossa eturatas on takana, takakolmio on tosi kevyt ja penkki osa runkoa. Takakolmiossa oli nivelet edessä ja joku elastomeeri tai uretaani sitten ylhällä penkkiä vasten.

Tarviiko välttämättä niveliäkään, kun tekis sopivan kokosesta putkesta (joustaa)? Saattas olla sivusuunnassakin vakaampi.

Syväri kirjoitti:

Tarviiko välttämättä niveliäkään, kun tekis sopivan kokosesta putkesta (joustaa)? Saattas olla sivusuunnassakin vakaampi.

Metalli saattaa tuossa väsyä. Mitä jos ne alaputket olis sopivaa hiilikuitua ? Päissä alumiinista sitten liitososat...

mhelander kirjoitti:

Syväri kirjoitti:

Tarviiko välttämättä niveliäkään, kun tekis sopivan kokosesta putkesta (joustaa)? Saattas olla sivusuunnassakin vakaampi.

Metalli saattaa tuossa väsyä.

Eihän se väsy auton jousissakaan. Jos jousto on tosiaan muutaman millin 30-40cm matkalla niin turhaa siihen niveltä rakentaa. Tuon verran jousti mun kinnerissäkin takahaarukka putket ja monessa pyörässä etuhaarukkakin kovassa jarrutuksessa.

Jukka

jviirret kirjoitti:

Eihän se väsy auton jousissakaan. Jos jousto on tosiaan muutaman millin 30-40cm matkalla niin turhaa siihen niveltä rakentaa. Tuon verran jousti mun kinnerissäkin takahaarukka putket ja monessa pyörässä etuhaarukkakin kovassa jarrutuksessa.

Jukka

Jouset on tehty eri materiaalista kuin pyörän runkoputket. Sitkaampaa ja muuten samaan jäykkyyteen tarvitaan enemmän joten enemmän painavat.

Mutta joustaa normipyörien rungotkin ja haarukat. Se uretaani- tai elastomeeri ei saa vain mahdollistaa kovin suurta liikettä.

Laittaa ohkasen pehmeän puslan ja isomman kovan puslan Tuskin siihen paria milliä joustoa enempää tarvitaan edes.

Toisaalta, jos ei havittele kuin muutaman millin joustoa niin turhan monimutkainen on silti. Sopivat haarukkaputket valitsemalla selviää ilman puslia ja kolmiorakenteita. Esim. mun toinen python jossa takahaarukka on normaali etuhaarukka:

Jukka

Kun laskee vipuvarren pituuden ja jos laskee sille heilahdus liikkeen on takahaarukan liikerata enenmän kuin muutaman millin . Ja tarkoitus on saada takahaarukasta tämä pintakovuus pois. Ei niinkään joustovaran takia. Itse ainakin tykkään että selkä ei ole koko ajan asfaltin epätasaisuudesta johtuvan värinä kohteena.
Mitä tulee monimutkaisuuteen , niin niihin olen aina tottunut . Kaikessa tekemisessäni.

Kyllä se pintakovuus tuollaisella veltolla haarukallakin lähtee. Aika hyvin näkee kuinka tuossa mun python videolla pyörä notkahtelee kun ajan rullalauta rampeilta http://www.kotinet.com/ninajukk/python.mpg Koko runko ei taatusti jousta kun on 50x50x1,5 putkea

Jukka

Sori, en ymmärtänyt millaista rakennetta tarkoitat. Jukka kuitenkin minusta kertoi olennaisen. Tärkeintä on erottaa vääntöjäykkyys taivutusjäykkyydestä.Takahaarukka ei saa kiertyä - Jukka käytti joskus ilmaisua, punoutua. Siitä ei ole mitään hyötyä, vain haittaa. Ajosta tulee epävarman ja epätarkan tuntuista. Yksinkertaisimmillaan tuollainen vaatimus toteutuisi aika hyvin pyörällä, jossa istuinta ei tueta takarunkoon lainkaan, tai tukitangot kiinnitetään mahdollisimman eteen lähelle istuimen alamutkaa. Tämä kyllä johtaa siihen, että istuimen kiinnitykseen tulee vetojännitys, mutta jännitys mikä jännitys. Tässä hyödynnetään sitä lujuusopin ilmiötä, että putken vääntöjäykkyys on kaksi kertaa suurempi, kuin sen taivutusjäykkyys. Jos käytetään puslia, täytyy takahaarukan tukiväli maksimoida leveyssuunnassa ja jos jouston määrä halutaan merkittäväksi, pienentää korkeussuuntaista tukiväliä. Kiinnityskohtien täytyy olla jäykkiä.

Selitänpä viellä mistä on kysymys. Tarkoitus on että haarukka antaa vain normaalin " joustoa " ylä suunassa , ei pääse liikkumaan holtittomasti sivuttain. Ala tukipisteestään harukka tuetaan esim. nailonholkin avulla runkoon ja yläpuolinen tuenta otetaan uretaani vaimentajaan, joka sijaitsee satulan takana olevassa viistoputkessa. Näin tämä taka kolmio pääsee liikkumaan ja vaimentamaan , ei varsinaisesti joustamaan.
Joustamisella tarkoitan sellaista liikerataa mitä normaali joustinhaarukan liike on tässä on kysymyksessä ja tarkoituksena ottaa vain nämä terävät iskut ja kolahdulset pois. Kun ylitetään esim . rotvallit ja vastaavat ja tasotetaan niitä värinöitä joita tiestä tulee. Eli tämä ei ole varsinainen joustinhaaruka . Tierän että haarukka joustaa materiaalistaan johtuen itsekin. Mutta nyt ei puhuta joustosta , vaan valmentavasta vaikutuksesta . Sillä jousto ja valmennus on kaksi eri asiaa. Haarukka voi joustaa , mutta siittä johtuvia värinöitä se ei poista . Ja tämän johdosta kaikki siirtyy satulan kautta selkälihaksiin , eikä kukaan niitä ehdon tahdon ylimääräisiä halua . Joku sanoo että onhan satulassa pehmuste ja se riittää. Näin on tosi joilekin. Itse haluan takahaarukan joka ei itse värinöitä välitä kuin vipra ja saa selkää väsymään.
No tällä viikolla piirän tämän systeemin tarkemmin , niin saan sen ehkä teknisesti ilmaistua insinööri tasolle .
Tämä systeemi on vähän saman tapaneinkuin kuin kumijousi joidenkin nojapyörien takahaarukassa , mutta se ei suo sitä joustoliikettä , jota sille asetetaan . Kertaan viellä vaan vaimentaa , ei jousta , joustavana elementinä . Eikä suo sivuttais liikkeitä senkään vertaa kuin joustinhaarukka.

Eli haarukan ylös alas liike on muutamia millejä suuntaansa? Ja sillä pitäisi saada rotvallin reunoista tulevat tärähdykset vaimennettua pois?

Jukka

Yritin tuossa selittää, että joustoliike ylä-ala-suunnassa pitää olla suurempi, kuin takapään kiertoliike sivusuunnassa. Tämän toteuttaminen joustopuslilla vaatii hyvin leveän ja matalan takahaarukkarankenteen. Etuvetoiseen saa kyllä mukavasti leveän takahaarukan laakerointivälin. Takapuolen leveys on jo melko hyvä laakeriväliksi, joskin korkeussuunnan täytyisi tällöin olla selvästi tätä pienenmpi, jos pyritään merkittävän suuruisiin joustomatkoihin.


Pakoputkipyörässä on selän levyinen laakeriväli. Laakereina toimivat väljästi sisäkkäiset putket, jotka narupolvi kiristää ajossa välyksettömäksi.

Tämä narupolvi rupes pohdituttaan. Jos tämän rakenteen muuttaisi . Niin että narun sijasta käyttäisi vetotankoa , joka ottaisi vaimennuksen rungon alla sijaitsevasta kumi vaimennin tyynystä. Tämä olisi nivelöity takahaarukkaan . Joka sallisi lievän takaviistoisen joustin liikeen. Eli modifioisin tämän Jorin takahaarukan . Vähän teknisemmäksi . Olenkaan väheksymättä alkuperästä ideaasi. Olisikohan tässä seuraava kehitys askel.

Nyt siiryn kyselyissä seuraavaan vaiheeseen. Onkohan 30 kertaa 50 putki liian pientä runkoputkeksi ja tietysti seinämä on 1.5:ta . Laatu on samaa mitä käytetään rakennetelinkeissä . Muuta siittä en tierä. Sanoivat että on kovempaa kuin huonekaluputki. Pitää kuulemma tiedustella valmistajalta laatua jos kiinostaa. Putki on kapeimalta sivulta kupera ja leveämpi sivu on suora .

Nojanalle kirjoitti:

Nyt siiryn kyselyissä seuraavaan vaiheeseen. Onkohan 30 kertaa 50 putki liian pientä runkoputkeksi ja tietysti seinämä on 1.5:ta .

Riippuu rungon mallista ja siitä että poljetaanko pyörällä vai huristellaanko sähköllä. Jos tulee niin että 50mm on korkeus suunnassa niin on ylös alas suuntaan riittävän jäykkä, mutta ketjuvoimien kans niin ja näin, eli sähköllä ajelessa voisi toimia. Toisinpäin laitettuna taas kestää ketjuvoimat, mutta ylös alas suunnassa voi olle liian veltto. Miksei se jossakin hyvin lyhyt runkoisessa SWB:ssä voisi ollakkin riittävän jäykkää, itse etsisin jäykempää, 45x1,5 pyöreä tuntuu minusta minimiltä jos runko tehdään yhdellä putkella.

Jukka