Nojapyöräfoorumi

Syväri kirjoitti:

Ööh HPVA:n sääntöjen mukainen suora, minä en ainakaan jaksa sen enempää miettiä. Mutta olishan se kiva käydä paikan päällä kokeilemassa

Jotenkin odotin uutta 200m ennätystä mutta mutta.. ei taida tulla :/

Ei ku ens vuonna mukaan siullahan on pyörä jo tilattu, katetta vähän taivuttelet siihen lisäksi.

Petri

PW kirjoitti:

Syväri kirjoitti:

Ööh HPVA:n sääntöjen mukainen suora, minä en ainakaan jaksa sen enempää miettiä. Mutta olishan se kiva käydä paikan päällä kokeilemassa

Jotenkin odotin uutta 200m ennätystä mutta mutta.. ei taida tulla :/

Ei ku ens vuonna mukaan siullahan on pyörä jo tilattu, katetta vähän taivuttelet siihen lisäksi.

Petri

Heh joo, ei muuta kuin ennätyksiä rikkomaan 150km/h itse tehdyllä katteella.

Ja sitten heräsin

ajarmala kirjoitti:

...

• kulkee tyynessä tasamaalla 120 km/h teholla 879 W
• oletetaan alamäki 0,65 %:
• tässä alamäessä 120 km/h tulee jo vain 439 watilla
• jos tässä alamäessä käytetään tuo 879 wattia, niin nopeus on runsaat 131 km/h

Suurilla nopeuksilla loivakin alamäki vaikuttaa nopeuteen, koska suurella nopeudella loivassakin mäessä korkeuden muutosta kertyy aikayksikössä melkoisen paljon.

T. Ari

Kyllä alamäki vaikuttaa yllättävän paljon. Jos otaksutaan 0,65 prosenttia laskua eli 6,5 promillea, niin sehän on kilometrin matkalla 6,5 metriä alamäkeä. Jos pyöräilijä ajaa 120 km/h, niin se on sama kuin 33,3 m/s. Sekunnin matkalla tie laskeutuu siis 21,67 cm. Miltä tuntuisi ajella joka sekunti alaspäin tai ylöspäin 21,67 cm? Jos on 100 kg ajokki + ajaja + tarvikkeet, niin joka sekunti saadaan/annetaan mäkienergiaa määrä mg h = 100 kg * 9,81 m/s² * 0.2167 m = 212,5 Joulea (eli wattisekuntia). Sekunnissa mäki siis auttaa / vastustaa tuossa nopeudessa 212,5 watin teholla. Siis likimain oman sähköpyöräni moottorin verran ( se antaa 250 wattia nimellisesti).

Ilmanvastus merkinnee myös paljon. Jos tiheys meren pinnan tason arvosta 1.225 kg/m3 arvoon 1,07 kg/m3 (kuten noin 1400 m korkeudella olisi, niin ilmanvastusvoima vähenee samassa suhteessa (1,07/1,225 = 87 %). Tarvitaan siis 13 % vähempi tehoa ilmanvastuksen voittamiseen sillä korkeudella kuin merenpinnan tasolla. Koska ajokkien vierintävastuskerroin lienee tuntuvasti parempi kuin 6.5 promillea, niin polkemisteho voidaan kokonaan antaa ilmanvastuksen voittamiseen ja mäki auttaa vielä siinäkin.
Epistä.

PS.
En tarkistellut vielä ajarmalan lukuja, vaikka kovin isoilta ne tuntuvat.

Tunnin ajon maailmanennätys oli jotain vajaa 90km? Paljonko energiaa tarvitaan enemmän jos kuljetaan 130km/h?

Syväri kirjoitti:

Tunnin ajon maailmanennätys oli jotain vajaa 90km? Paljonko energiaa tarvitaan enemmän jos kuljetaan 130km/h?

Kiva kysymys !

Ilmanvastukseen tarvitaan tehoa suhteessa (130/90)³ = 3.0, kolminkertainen määrä energiaa siihen tunnissa. Vierintävastukseen vain (130/90) = 1.444 -kertainen määrä, mutta koska vierintävastus on mitätön verrattuna ilmanvastukseen, ehdotan vastausta "Noin kolminkertainen määrä".
Jos nopeampi tyyppi lopettaisi 90 km:n kohdalla ajonsa, hän olisi siihen mennessä käyttänyt ilmanvastukseen energiaa (130/90)² = 2.1 -kertaisen määrän.

Siis kokonaisenergia ilmanvastukseen tietyllä matkalla kasvaa 4-kertaiseksi nopeuden kaksinkertaistuessa (potenssi 2 siis nopeuksien suhteissa), mutta

tarvittava teho (= energiankulutus per aikayksikkö) kasvaa 8-kertaiseksi nopeuden kaksinkertaistuessa (potenssi 3 nopeuksien suhteissa).

Onhan siinä kyllä lohtuna sitten 8-kertaista energiaa puhkuessaan, että on puolessa ajassa perillä. Jos siis on kiire. Mutta ehkä silloin olisi hyvä harkita lentokonetta, junaa taikka taksia.

optimistx kirjoitti:

Kiva kysymys !

Ilmanvastukseen tarvitaan tehoa suhteessa (130/90)³ = 3.0, kolminkertainen määrä energiaa siihen tunnissa. Vierintävastukseen vain (130/90) = 1.444 -kertainen määrä, mutta koska vierintävastus on mitätön verrattuna ilmanvastukseen, ehdotan vastausta "Noin kolminkertainen määrä".
Jos nopeampi tyyppi lopettaisi 90 km:n kohdalla ajonsa, hän olisi siihen mennessä käyttänyt ilmanvastukseen energiaa (130/90)² = 2.1 -kertaisen määrän.

Siis kokonaisenergia ilmanvastukseen tietyllä matkalla kasvaa 4-kertaiseksi nopeuden kaksinkertaistuessa (potenssi 2 siis nopeuksien suhteissa), mutta

tarvittava teho (= energiankulutus per aikayksikkö) kasvaa 8-kertaiseksi nopeuden kaksinkertaistuessa (potenssi 3 nopeuksien suhteissa).

Onhan siinä kyllä lohtuna sitten 8-kertaista energiaa puhkuessaan, että on puolessa ajassa perillä. Jos siis on kiire. Mutta ehkä silloin olisi hyvä harkita lentokonetta, junaa taikka taksia.

Okei. On ne laskut vaan jänniä

Ja rupesin sitte kuitenkin miettimään paljonko se mäki auttaa valistunut arvaukseni 115km/h->133

Kattokaas tätä pätkää Tyrnävän lakeuksilla:
http://goo.gl/okswj

Ja jos saatte Google Earth:lla auki niin reitin päältä "näytä profiili"... 0.1% slope "lähdöstä" alkuun joka jyrkkenee 0.2%:iin ja maalissa on yli 1km 0m/0% slopea.

Ei pahempi paikka käydä tyynellä kelillä kokeilemassa miten kovaa pääsee. Jos haluaa "kuuden mailin" simuloinnin voi lähdön siirtää parisataa metriä taaemmas jolloin mäen päältä saa alkuvauhdit isommillakin tuumilla.

Ja pätkän muutaman kerran ajaneena, ja ainakin kerran pienessä myötätuulessa, voin sanoa että on nopea.

mhelander kirjoitti:

Kattokaas tätä pätkää Tyrnävän lakeuksilla:
http://goo.gl/okswj

Olisipa hieno pätkä nopeuskokeisiin. Mutta ei se vaan käy, koska siinä näkyy olevan kuudenkympin nopeusrajoitus ;-(

T. Ari

ajarmala kirjoitti:

mhelander kirjoitti:

Kattokaas tätä pätkää Tyrnävän lakeuksilla:
http://goo.gl/okswj

Olisipa hieno pätkä nopeuskokeisiin. Mutta ei se vaan käy, koska siinä näkyy olevan kuudenkympin nopeusrajoitus ;-(

Ei ole, vaan 80km/h. Merkkikin löytyy kun lähtee pohjoispäästä tulemaan etelään Google-earth näkymässä.

Jukka

jviirret kirjoitti:

Ei ole, vaan 80km/h. Merkkikin löytyy kun lähtee pohjoispäästä tulemaan etelään Google-earth näkymässä.
Jukka

Juuri noin tein. Risteyksen jälkeen ja ennen rautatieta on 60-merkki. Enkä sen jälkeen löytänyt ainakaan kohtuumatkalla 80-merkkiä. Mutta voihan se ollakin siellä. Tosin, äkkiähän me porhallettaisiin sekin rajoitus kumoon. Eikö?

T. Ari

Tosiaan unohdin mainita noi rajoitukset... SIellä lähtöpäässä eli Muhohksen suunnassa on 60 km/h junaradan ylityksen verran ja kun tie laskeutuu peltolakeuksille alkaa 80 km/h joka ei muistaakseni edes laske maalipään mutkassa.

Huomatkaa että koko pätkä on jotain 4.5 km pitkä kaikkineen. Ja toinen samanlainen suora on heti kohta perään. Jos asuisin lähempänä ajaisin 5 ja 10 km temmot näillä pätkillä.

Toki jos kunnon katettu väline tehdään niin 80 km/h menee sitten rikki. Ja jos pyörä pettää oja kutsuu sitten vauhdilla...