Nojapyöräfoorumi

Aikataulu on vähän venynyt mm. kiireellisempien hommien vuoksi.

Runko meni Matkahuollon toimittamana Heinolasta Kemiin ja tuli sieltä Södertäljeen jonkun Ruottalaisen firman pakettiautolla. Onneksi otin mukaan Leathermanin kun menin sitä hakemaan, sillä pikku Seattiin pakettia ei olisi saanut sopimaan muuten kuin "hydraulipuristimen" avulla. Muutama firman duunari siinä kävi ihmettelemässä mitä isosta paketista paljastuu ... arvailivat mm. moottoripyörän rungoksi kun kauniissa auringon paisteessa "paloittelin" pakettia. Mitään ei nääs saanut jättää firman roskikseen, vaan kyytiin tuli runko ja muut rensselit sekä paketti sopivan pieniksi kappaleiksi paloiteltuna. Vaikka pakkaus oli vimosen päälle asiallinen, niin pari pikkuosaa oli kadonnut matkan varrella.

Pientä edistystä on sen jälkeen tapahtunut, rungossa on kiinni penkki ja voimansiirto. Puntari näytti tällä kokoonpanolla 8.6 kg. Etupää on vielä vähän vaiheessa joten ekalle testilenkille pääsen ehkä elokuussa .... tai vähän syssymmällä.

KPS

Pientä edistystä ... nyt puuttuu enää jarrut, ohjauksen palikat, vaijerit ja muuta pientä. Kuvan mukaisena painoa on 11.1 kg eli 13 kg tavoitelukema lähestyy uhkaavasti.

KPS

KPS kirjoitti:

Pientä edistystä ... nyt puuttuu enää jarrut, ohjauksen palikat, vaijerit ja muuta pientä. Kuvan mukaisena painoa on 11.1 kg eli 13 kg tavoitelukema lähestyy uhkaavasti.

Kevyt se on silti, trikeksi

Jukka

No on! Ja komee!

Onko tuo jotain Mercede-Benz-hopeanuoli-alumiinia, vai onko tarkoitus maalata akuutisti?

En tiedä mistä Mersuja tehdään, tuossa on ainakin viittä (todennäköisesti useampaa) aluseosta. Jostain syystä se kuvassa kiiltelee, livenä lähinnä moninpaikoin laikukkaasti oksidoitunutta alumiinia.
Maalia tulee pintaan ehkä joskus hamassa tulevaisuudessa kunhan ensin selviää miten se muuten pelittää.

KPS

Aluksi pikaiset kuulumiset V1:stä:

Kokeilin lopultakin raidetangon kiinnittämistä korvakkeiden puoliväliin. Vaikutus oli selvästi positiivinen, siis nyte laite kulkee sangen stabiilisti ja woblauksista ei ole juurikaan havaintoa. Manööverin haittavaikutukset, eli ohjauksen muuttuminen jäykemmäksi ja kääntösäteen kasvu, ovat siedettäviä.

V2:lla on otettu ekat tyypit. Takapäässä havaittu hiekkatiellä "pientä levottomuutta", pikitielle saakka ei jaksanut yhdellä vaihteella lähteä kokeilemaan. Edellisen perusteella työnimet V1 ja V2 kannattaisi ehkä muuttaa W1 ja W2, eli W niinkuin Wobbler. Toisaalta Wobbler lienee suomeksi vaappu, joten V:kin on ihan ok ... Vaaputin 1& 2.

Edellisen "innoittamana" kokeilin vanhasta muistista maasturin takakiekkoa (sivusuunnassa jäykempi), mutta ei havaittavaa hyötyvaikutusta. Seuraavaksi laitoin penkin ja takapään runkoputkien liitokset uusiksi => laite käyttäytyy ihan sivistyneesti. Kunhan saan vaijerit ja vaihdevivut paikalleen niin vakiolenkin eka pikitie alamäki antanee lisää infoa V2:n "ominaisuuksista" tai "omituisuuksista".

KPS

KPS kirjoitti:

Seuraavaksi laitoin penkin ja takapään runkoputkien liitokset uusiksi => laite käyttäytyy ihan sivistyneesti. Kunhan saan vaijerit ja vaihdevivut paikalleen niin vakiolenkin eka pikitie alamäki antanee lisää infoa V2:n "ominaisuuksista" tai "omituisuuksista".

KPS

Seuraileppas sitten tuota penkin kestävyyttä kun testailet.
Äkkiseltään voisi huolestua että takahaarukan myötäessa rasitus kohdistuu penkin kiinnityksiin ja sen runkoon...

Mustasudenkorento kirjoitti:

Seuraileppas sitten tuota penkin kestävyyttä kun testailet.
Äkkiseltään voisi huolestua että takahaarukan myötäessa rasitus kohdistuu penkin kiinnityksiin ja sen runkoon...

Jaaha, tuo kuulostaa huolestuttavalta. Onko negatiivisia kokemuksia vastaavasta virityksestä?

Ideana oli tosiaan käyttää penkkiä osana rungon kantavaa rakennetta. Selkänojan kiinnitys on pyritty tekemään niin että takahaarukasta tulevat voimat kohdistuisivat isommalle alueelle penkin jäykkäreihin eikä ihan "pistemäisesti". "Musta tuntuu" ajatuksena oli että penkin jäykkärit olisivat ikäänkuin ylimääräiset runkoputket ovaalin alutuubin yläpuolella. Edelleen hieman mutuna tuntuu siltä että edeltävä ei onnistunut ainakaan ihan täydellisesti.

KPS

KPS kirjoitti:

Mustasudenkorento kirjoitti:

Seuraileppas sitten tuota penkin kestävyyttä kun testailet.
Äkkiseltään voisi huolestua että takahaarukan myötäessa rasitus kohdistuu penkin kiinnityksiin ja sen runkoon...

Jaaha, tuo kuulostaa huolestuttavalta. Onko negatiivisia kokemuksia vastaavasta virityksestä?

KPS

Lähinnä nyt kuvittelin mielessäni kertomuksesi takapaan vaappumisesta, tällöin voisi olettaa että haarukka pääsee kiertymään.
Haarukan kiertyessä voimat siirtyvät liki suoraan penkin runkoon joka ei juuri jousta, täten kiinnitys pisteet ovat kovilla.

Itsellä on nojakki pystärissä vastaava tuenta ja se myötää hurjasti penkin ja rungon kiinnityksestä, siinä penkki on alumiinilatoilla vanerissa kiinni,

Ekat testit on tehty. Laite vaikuttaa stabiilimmalta kuin V1 nykymuodossaan. Kauhian lujaa en ole vielä ajanut / laskenut, mutta toistaiseksi näyttää hyvältä.

Ajoasento tuntuu vähän paremmalta, johtunee mahdollisesti hieman suuremmasta lonkkakulmasta.Tämä yhdessä painon pudotuksen kanssa vaikuttanee siihen että ylämäet tuntuvat hieman "mukavammilta". Painon pudotus vaikuttanee lähinnä vain mäennousukykyyn.

Penkki on meluisampi, mutta se on melko sekundäärinen ominaisuus. Kokonaisuutena laite vaikuttaa suht. koht. toimivalta.

Tavoitepaino alittui toistaiseksi muutamalla kymmenellä grammalla. Osa rakenteista on väliaikaisia ... jää nähtäväksi syntyykö lopulliset rakenteet ensi talven aikana.

Tämän piti olla viimeinen nojakki, mutta velipoika kertoi että voisi tarvita fillarin puolentoistavuoden päästä erääseen kuntoilutapahtumaan. Joten ensi talvena saattaa synty "kuvat" ja pikaiset lujuustarkastelut työnimestä LMBB (Low Moving Bottom Braket). Eli jos olen oikein ymmärtänyt ainakin tämän MBB lyhenteen niin ekan vision mukaan laitteesta tulisi matala Vendetta modifikaatio. Edessä 20 tuumanen napavaihteellinen + levyjarrullinen kiekko ja takana 26" vannejarrullinen kiekko. Rungon materiaali alumiini ja tavoitepaino 10 kg.

KPS

Lopuksi vielä ajatus tai pari alumiinin käytöstä.

Suurin osa teistä rakentelee fillareita teräksestä ja ainakin niillä jotka ovat tehneet useita on jonkinlainen kokemusperäinen näkemys millaisia rakenteiden mittoja eri paikoissa tarvii käyttää, jotta osat eivät tipu baanalle. Melko vähän on kertomuksia pettäneistä rakenteista sanoisin jopa yllättävän vähän.

Alumiinin käyttö lienee siinä mielessä hankalampaa että useiden aluseosten lujuusominaisuudet romahtavat hitsauksen alueilla. Hitsisaumojen alueille tulee usein rakenteissa suuria jännityksiä. Lisäksi näitä seoksia on muutama kymmenen erilaista ja niiden saatavuus on huonompaa kuin Fe 37, ainakin pienissä erissä. Myöskään aihepiirin osaamista ei opeteta ”kansakoulussa”, harvassa tuntuvat olevan henkilöt jotka näistä asioista tietävät.

Kun rupesin V1:stä ”suunnittelemaan” käytin simppeliä staattista FE-analyysiä rungon rakenteiden vertailuun ja kehittämiseen. Käytin solidimallia, eli putket olivat 3-dimensioisia ja liitoksissa ideaalisesti jatkuvat putkien muodot. Hitsisaumoja ei malleissa siis ollut, ovat nääs aika työläitä tehdä. Runkoon kohdistin pystysuoraan voimia, jotka yhteensä vastasivat kuskin painoa. Kiekkojen kiinnityskohtiin laitoin reunaehdot, jotka pääsääntöisesti estivät siirtymät pystysuunnassa. Malleilla laskin rakenteen jännitykset ja rungon maksimi siirtymän alaspäin. Koska oikeista herätteistä ei ole oikein havaintoja niin ”arvasin” että varmuuskerroin 5 … 10 riittäisi. Siis ”aluseoksen sallitut jännitykset jaettuna lasketulla maksimijännityksellä” = 5 … 10. Kun tähän vielä lisätään hitsisaumojen putken seinämää suuremmat dimensiot ja jouhevammat muodot, niin varmuuskerroin lienee suurempi (kts. kuvat). Eli summa summarum hitsauksen jälkeisen lämpökäsittelyn tarve on ilmeinen kun tehdään rakenteita joiden varmuuskertoimet ovat luokkaa 2 tms.

Koska alumiinin kimmomoduuli on luokkaa kolmasosa teräksen vastaavasta niin alurakenteista tulee usein "lihotettuja" teräsrakenteisiin verrattuna. Suurin etu alumiinin käytössä on mielestäni se että siitä on melko helppoa tehdä hieman kevyempiä rakenteita. Jos tällaista tarvetta ei ole niin teräksen käyttö on mielestäni moneltakin kannalta tarkasteltuna helpompaa ja halvempaa.

Lisäys:
Siihen kuinka paljon painoa saa alumiinin käytöllä pudotettua ei ole yksikäsitteistä vastausta. Periaatteessa teräksestä ja alumiinista saanee rakennettua lähes samanpainoiset kikkareet.
Jos tehdään karkea tarkastelu jossain ehdotetun halk. 50 mm ja seinämä 1.5 mm teräsputken ja näissä käytetyn tasakylkisen ovaaliputken avulla (olettamalla kaikkien rungon muiden putkien massasuhteet samoiksi) saadaan punnitun alurungon massan avulla painoeroksi 1.6 kg, eli 3.6 ja 5.2 kg. Jos kaikissa muissakin rakenteissa käytetään alumiinia (samalla massasuhteella) niin ero kasvaa selvästi. Usein saattaa olla että näissä muissa fillarin rakenteissa teräsosat ovat suhteessa paksumpaa materiaalia, jolloin pahimmillaan alumiini osat ovat 3 x kevyempiä.

Kuvissa malli ja oikea rakenne ... ajatuksena demota hitsisauman tuomaa "lisävarmuutta" mallin antamiin tuloksiin.

KPS

Se taisi olla Nojanalle, joka joskus filosofoi aiheesta: Koska pyörä on valmis. No tää ei ole vieläkään valmis, tässä kuitenkin strategiset mitat, vähän osien massoja sekä parit fotot.

"Viime talvena" ohjaus sai uusia palikoita, eturipustukset tuli osittain uusittua ja laite sai vähän väriä pintaan: "Maalauksen" nimi on: Metallihopea terästettynä satunnaisilla mustilla "roiskeilla". Toiset tykkää ... toiset ei. Laite on ollut tänä kesänä aktiivisemmassa käytössa ja tuntuu pelittävän ihan kivasti (vertailukohteena V1 ... yhtään kaupallista tadpolea en ole vieläkään ajanut). Tällä hetkellä suurin ongelma on penkin olematon sivuttaistuki, tai paikallisten teiden kaltevuudet eli ovat paikoitellen "hiukka" ojaanpäin kallellaan.

Mitat:
Pituus: 2010 mm
Leveys: 720 mm
Korkeus: 720 mm
Akseliväli: 1060 mm
Raideleveys: 660 mm
Keskiön korkeus maasta: 370 mm
Maavara: 80 mm

Etukiekot 2 x 20 ” ja takana 26 ”.

Massat: Kts. taulukko ... mukana myös pientä vertailua V1:een.

KPS