Nojapyöräfoorumi

Veikkaan että jos tietää mikä on "otsapinta-ala" tai "muotokerroin" ei kuulu tuotteen kohderyhmään

Oon itsekin jonkinasteinen insinööri, mutta tiedostan että kaikkea ei aina voi eikä pidäkään mitata excelillä

"Sisko ja sen veli" tää ei taida olla polettava

Petri

PW kirjoitti:

tää ei taida olla polettava

Tuollaisessa akvaariossa tarkenee kesällä vaikkei poljekkaan

Jukka

http://www.velovision.com/showStory.php?storynum=1173
Vanhempaa satoa, laitoin kuitenkin tähän ketjuun

mm. tommonen hauska "lelu" jotain tuttua jotain uutta - hienot lokasuojat tehty rekkareista

Petri

PW kirjoitti:

mm. tommonen hauska "lelu" jotain tuttua jotain uutta - hienot lokasuojat tehty rekkareista

Huomasitko taittopyöräksi?

jori kirjoitti:

PW kirjoitti:

mm. tommonen hauska "lelu" jotain tuttua jotain uutta - hienot lokasuojat tehty rekkareista

Huomasitko taittopyöräksi?

Pakko myöntää ett en tajunnu miks runko on tuommonen. Hauska idea.

Petri

Jos tuo ohjaussauva ei taivu "tilleriksi", pitää olla kuskilla ruista ranteessa kun kiertää tuota kahvaa ...

kuparinen kirjoitti:

Jos tuo ohjaussauva ei taivu "tilleriksi", pitää olla kuskilla ruista ranteessa kun kiertää tuota kahvaa ...

Tillerinivel olisi hyvä myös taiton helpottamisessa, mutta en hahmota niveltä kuvasta. Luultavasti ohjaus perustuu noihin eri suuntiin asennettuihin jarrukahvojen runkoihin, joista saa hyvän otteen ja pyörää ohjataan, kuten Sakarin pappatrikeä.

Terveisiä vaan Spezistä! Saksassa ei pahemmin näkynyt nojapyöriä tai kinnereitä tien päällä, mutta Germersheimissa niitä oli riittämiin, sekä messuyleisön omia että kauppiaiden näytteille asettamia. Kahden päivän messuilla oli vilkasta sekä sisä- että ulkotiloissa. Saksan nojapyöräsivuilla on mallia (haku: "spezi 2014").

Ajoin Travemündestä lähtien melko tasaisia maita (ei aivan onnistunut Teutoburger Waldin kohdalla) Bremenin kautta Reinin laaksoa pitkin Germersheimiin, jonne Heikkii Gröndahl tuli omia reittejään. Spezin jälkeen ajoimme yhdessä Heikin kanssa Freiburgiin, josta Heikki jatkoi Boden-järven suuntaan ja minä palailin melkein alkuperäistä reittiä takaisin Travemünden satamaan. Kaikkiaan ajokilometrejä tuli 1736 ja paikallisjunilla n. 500 km. Junaa tarvittiin, aluksi pienen kiireen takia, loppumatkalla sateiseksi äityvän sään takia. Aikaa matkaan kului vajaat 5 viikkoa. Välttelin mäkimaastoja, koska 25...30 kg retkivarusteilla vain vaivoin nousin ylämäkeen, mutta alamäkeen meni niin, että meinasi jarrut kärytä. Heikillä oli sähköapumoottori, joten hän joutui hieman odottelemaan minua siltojen päällä, muita mäkiä ei yhteisellä osuudella ollutkaan, vain tasaista loivaa nousua Reinin tahdissa.

http://www.saunalahti.fi/~dvinci/Germer ... amping.jpg

Oheisessa kuvassa majapaikamme Philippsburgissa, 10 km päässä Germersheimista Reinin itäpuolella, eri osavaltiossa. Germersheim on pieni persoonallinen linnoituskaupunki, täynnä 1800-luvun kasarmi- yms. rakennuksia, Freiburg on pyöräily- ja opiskelukaupunki, mutta matkan varrella myös Bremen, Münster ja Köln ovat rakentaneet melko hyvät olosuhteet pyöräilylle. Pyöräliikenne sujuu Saksassa paremmin kuin täällä koti-Stadissa ja autoilijat ottavat mukavasti huomioon pyöräilijät. Paluu Helsingin liikenteeseen tuntuu taas venäläiseltä ruletilta. Sateiseksi muuttuneet toukokuun takia jäi koukkaamatta Hollannin puolelle katsomaan sikäläistä liikennöintiä.

Saksassa näkyi lasinsirpaleita varsin runsaasti, joten Schwalben Marathon Plussat olivat tarpeen. Vajaan viikon aikana olen nyt Helsingissä nähnyt vain kahdessa paikassa lasia. Saksalainen pyörätieviitoutus on runsasta, mutta viitoitukseen kannattaa suhtautua varauksella, jos haluaa päästä eteenpäin nopeasti ja hyvällä alustalla. Pyöräreitit näyttävät suurelta osalta olevan mutkittelevia luontoreittejä ja eksyttävät helposti. Pahimmillaan päädyin upottavalle mutapolulle, kun uskoin pyörätiemerkkiä. Reinin varrella Strasbourgin pohjoispuolella piti kuitenkin ajella sorapintaisella reunavallilla ihailemassa maisemaa ja laivaliikennettä. Kaikkien pääteiden vierellä on pyörätie tai maataloustie, joten jos haluaa nopeasti eteenpäin, kannattaa seurata numeroituja pääteitä. Teiden pinnoite vaihtelee huonosta erinomaiseen, myös Reinin varren pääpyöräreitillä joen länsipuolella Kölnin ja Mainzin välillä. Suurin osa on onneksi melko hyvää, mutta välillä jäin ihmettelemään ala-arvoisia pätkiä. Itäpuolen pyörätie on kuulemma huonompi. Matkan pisin alamäki oli Wuppertalin mäki länsi-lounaaseen, kilometri kilometrin jälkeen.

Spezi 2014 -www-sivulla on linkkejä tapahtumaan. Otin kyllä koko joukon valokuvia, mutta saas nähdä, saanko niitä jossain vaiheessa näytille.

Esko

Kiitos hyvästä raportista.

Jukka