Nojapyöräfoorumi

PW kirjoitti:

Kas, se onkin tää ennätyspyörä takavetonen ja pieni takakiekko, 406 vai 451 ehkä joku muu ?

Ja rumpuvaihde Ei varmasti vaihdettava, mutta joku nopeuttava kiinteä välitteinen.
Yllättävän pysty nojakulma:

Kun päätä ei tarvi pitää pystyssä eteen näkemisen vuoksi voi nojakulma olla pystympi ilman että otsapinta-ala kasvaa.

jori kirjoitti:

Minun mielestäni tämän ennätyksen tekemiseen ei ole tehty muuta, kuin hyödynnetty aiempaan ennätykseen nähden mittakaavalakeja, koteloitu pyörivät kiekot ja minimoitu katteen aukot.

Nii, pienin askelin edetään...

Jukka

jori kirjoitti:

PW kirjoitti:

Kas, se onkin tää ennätyspyörä takavetonen ja pieni takakiekko, 406 vai 451 ehkä joku muu ? Aika paljon näkynyt noita etuvetosina kuvissa.

Takavetoisuudesta aiheutui iso ongelma, kun sisäiset voimat, ketjuvoima ja polkijan voimat, muotoilivat korin uudelleen, eikä meinannut kulkea, ennen kuin saatiin tuettua niin, ettei muoto muutu ketjuvoiman takia. Seuraava tämän porukan ennätyspyörä on varmaankin etuvetoinen, kuten muidenkin ja heidän omansakin aiemmin.

Minun mielestäni tämän ennätyksen tekemiseen ei ole tehty muuta, kuin hyödynnetty aiempaan ennätykseen nähden mittakaavalakeja, koteloitu pyörivät kiekot ja minimoitu katteen aukot. Mittakaavalait sanovat, että isompi ukko kulkee kovempaa. Otsapinta-alan (ilmanvastuksen) suhde tilavuuteen (tehoon) on isolla ukolla pienempi. -Usain Bolt.

On hollantilaiset kuitenkin sen verran lukeneet nojapyöräfoorumia ja "Jori-open" oppeja ett tekivät juuri ja juuri liian heikon rakenteen joka sitten vähän tukemalla kesti kasassa

Petri

PW kirjoitti:

"Jori-open" oppeja ett tekivät juuri ja juuri liian heikon rakenteen joka sitten vähän tukemalla kesti kasassa

Jukka

PW kirjoitti:

On hollantilaiset kuitenkin sen verran lukeneet nojapyöräfoorumia ja "Jori-open" oppeja ett tekivät juuri ja juuri liian heikon rakenteen joka sitten vähän tukemalla kesti kasassa

Petri

touche!

ajarmala kirjoitti:

jori kirjoitti:

Takavetoisuudesta aiheutui iso ongelma, kun sisäiset voimat, ketjuvoima ja polkijan voimat, muotoilivat korin uudelleen, eikä meinannut kulkea, ennen kuin saatiin tuettua niin, ettei muoto muutu ketjuvoiman takia. Seuraava tämän porukan ennätyspyörä on varmaankin etuvetoinen, kuten muidenkin ja heidän omansakin aiemmin.

Hmm, en nyt ihan noin ymmärtänyt heidän selityksiään. Käsittääkseni roteva pyöräilijä nojasi ajokin kylkiin niin paljon, että ajonouvon muoto muuttui ja siten myös ilmanvastuskerroin suureni siitä, mitä oli suunniteltu. Eikö? Ööh?

Juu, selitys oli epälooginen ja väärä, mutta korjaus onnistui silti. Ainoat voimat, jotka kasvavat ajon aikana verrattuna paikoillaan seisomiseen ovat polkijan pituussuuntaiset voimat ja tätäkin suuremmat ketjuvoimat. Niin, ja tietysti pystysuuntainen kuormitus siirtyy istuimen alaosalta pois sekänojalle ja polkimille. Leveyssuuntaan ei liiku mikään muu, kuin pituussuuntaisen puristuksen aiheuttama lommahdus.

Tuollaisessa rungon kautta tehonsiirtovoimia välittävässä takavetoisessa rakenteessa tulee melkoinen taivutus korille kovien polkemisvoimien alla. Ukko painaa selkä kaarella ylhäällä olevia polkimia ja selkänojan yläosaa pois päin toisistaan ja ketju vetää tätäkin suuremmalla voimalla ala kautta, kuin jousen jänteenä kulkiessaan alareunaa ruttuun.

Ajovideoista näki hyvin kuinka vakaa vehje oli vauhdissa, olisko onnistunut etuvedolla? Kyllähän nuo ketjuvoimat voi aika hyvin eliminoida vahvistamalla koria alaosasta.

Takakiekko näytti joltain max 16"

jori kirjoitti:

PW kirjoitti:

Kas, se onkin tää ennätyspyörä takavetonen ja pieni takakiekko, 406 vai 451 ehkä joku muu ? Aika paljon näkynyt noita etuvetosina kuvissa.

Takavetoisuudesta aiheutui iso ongelma, kun sisäiset voimat, ketjuvoima ja polkijan voimat, muotoilivat korin uudelleen, eikä meinannut kulkea, ennen kuin saatiin tuettua niin, ettei muoto muutu ketjuvoiman takia. Seuraava tämän porukan ennätyspyörä on varmaankin etuvetoinen, kuten muidenkin ja heidän omansakin aiemmin.

Minun mielestäni tämän ennätyksen tekemiseen ei ole tehty muuta, kuin hyödynnetty aiempaan ennätykseen nähden mittakaavalakeja, koteloitu pyörivät kiekot ja minimoitu katteen aukot. Mittakaavalait sanovat, että isompi ukko kulkee kovempaa. Otsapinta-alan (ilmanvastuksen) suhde tilavuuteen (tehoon) on isolla ukolla pienempi. -Usain Bolt.

Lukemani suppean aerodynamiikan kirjallisuuden mukaan super alhaisten ilmastuskertoimien kulkuneuvoissa alahaisella Reyndolsin luvuilla (eli alhaisilla nopeuksilla jota nämä HPV ovat aerodynamiikassa) CdA A osa pitää olla kokonaispinta-ala, ei otsapinta-ala. tällöin pienellä kuskilla on etu koska kokinaispinta-alan saa mahdollisimman pieneksi. Eli Jori on tällä kertaa väärässä. Mun mielsetä. Väittely pystyyn!

Nojailija kirjoitti:

Lukemani suppean aerodynamiikan kirjallisuuden mukaan super alhaisten ilmastuskertoimien kulkuneuvoissa alahaisella Reyndolsin luvuilla (eli alhaisilla nopeuksilla jota nämä HPV ovat aerodynamiikassa) CdA A osa pitää olla kokonaispinta-ala, ei otsapinta-ala. tällöin pienellä kuskilla on etu koska kokinaispinta-alan saa mahdollisimman pieneksi. Eli Jori on tällä kertaa väärässä. Mun mielsetä. Väittely pystyyn!

Reynoldsin luku ilmassa lasketaan likimääräisesti: 70 x korin pituus milleinä kertaa nopeus metreinä sekunnissa. Tuosta tulisi siis 70 x 2500 mm x 37 m/s = lähes 6,5 miljoonaa. Purjekoneessa käytetään laminaariprofiileja ja Re on luokkaa puolet tästä. Ei siis todellakaan superalhainen. Tuossa seuraavassa väitteessä olet aivan oikeassa. Olennaista on nimenomaan vaippapinta-ala.

Pinta-alan ja massan suhde on kuitenkin täysin riippumaton siitä, mitä pinta-alaa käytetään referenssinä. Jos kappaleet ovat saman tiheyksiset ja -muotoiset, on pinta-alan suhde massaan suuremmalla kappaleella aina pienempi, kuin pienemmällä.

Esimerkki:
1m kuution tilavuus on 1 m³, otsapinta-ala 1m² ja koko vaippa 6 m² -- tilavuuden ja pinta-alan suhde 1:1:6
2m kuution tilavuus on 8 m³, otsapinta-ala 4m² ja koko vaippa 24 m²--tilavuuden ja pinta-alan suhde 8:4:24 eli 1:0,5:3
Kahden metrin laatikon pinta-alat ovat siis laatikontilavuuteen nähden vain puolet pienemmän kuution arvoista.

Ihmisten kyseessä ollen kokoerot eivät ole noin suuria, mutta muutoksen suunta on sama.
10% muutos samanmuotoisten ja -tiheyksisten kappaleiden pituuksissa aiheuttaa pinta-aloissa 1,1² ja massassa 1,1³ eron.
Jos teho on verrannollinen tilavuuteen 1,1³= 1,331
ja vastus verrannollinen pinta-alaan 1,1²= 1,21
on tehoa pinta-alaa kohti 1,33/1,2= 1,1 eli
10 % enemmän. Tuo tarkoittaa ilmanvastustehon mahdollistamaksi nopeudeksi laskettuna (neliöjuuri 1,1) = 1,049, eli 4,9% enemmän.

Asia ei kuitenkaan ole aivan noin yksinkertainen. Teho ei ole tilavuuteen verrannollinen kuin hetkellisesti. sillä verenkierron kyky ruokkia lihasta on taas verrannollinen pinta-alaan. Siksi isot kaverit eivät laskennallisessakaan mielessä pärjää pitkään kestävssä suorituksissa.
Toisaalta ilmanvastuskerroin noilla Reynoldsin luvuilla on pinta-alaa kohti hieman pienempi isommalle kappaleelle.

Lentävän lähdön 200 m on kuitenkin aika pitkälle vauhtikestävyyslaji. Koko suoritus kestää useita minuutteja ja suosii siis mailerityyppisiä urheilijoita Usain Boltin sijaan.

jori kirjoitti:

Lentävän lähdön 200 m on kuitenkin aika pitkälle vauhtikestävyyslaji. Koko suoritus kestää useita minuutteja ja suosii siis mailerityyppisiä urheilijoita Usain Boltin sijaan.

Pitää paikkansa. Tämän lajin suola on oikeastaan siinä, että siinä joutuu tekemään kompromisseja ja valita erilaisista ei niin 100% optimaalisista vaihtoehdoista oma tie ja yrittää sillä. Esimerkiksi pyörän suunnittelussa voi lähteä etuvedosta tai takavedosta. Kummassakin on hyvät ja huonot puolet. Sam Whittinghamin ennätys Varnalla (etuveto) ei ole paljon huonompi.