Muistelin väitteen ett esim. rahtialusten kannattas olla sukellusveneitä, olis edullisemmat liikkumaan. Sukellusveneen nopeudeksi veden alla ilmotettiin yli 2* enempi ku pinnalla. Mistä johtuu, tai pitääkö paikkansa ?
Jos, niin pitäskö sen kelluttavan osan olla vedenalainen ? Kuullostaa tyhmältä kysymykseltä.
Tässähän se on näkyvissä kuvana. Alempi noista viivoista edustaa ns. aaltovastusta, joka aiheutuu pinnalle nousevan aallon takia ja viivojen väli kitkavastusta, joka edustaa aluksen märkäpinta-alan ja osin muodon aiheuttamaa pyörteilyä vedessä. Jos alus kulkee syvässä vedessä riittävän syvällä aaltovastus menee (lähes) olemattomaksi, jolloin kokonaisvastukseksi muodostuu noiden viivojen välinen korkeus, joka on jo hyvin pienillä nopeuksilla pienempi ja nopeuden kasvaessa suhde vain kasvaa. Pinnan lähellä sukeltava alus tai eläin ei kokonaan pääse eroon aaltovastuksesta. Pinnalle nousee aalto sitä suurempana, mitä lähempänä pintaa sukelletaan. Siksi mm. delfiinit uivat vähän syvemmällä ja hyppäävät ilmaan hengittääkseen ja sukeltavat takaisin uintisyvyyteen.
Sori, kuva on liian suuri. Ctrl-näppäin alhaalla hiirellä rullaamalla tulee kuva näkyviin kokonaan.
Re: "Polkuvene"
Lähetetty: 05 Tammi 2014, 21:35
Kirjoittaja KPS
Tsekkasin vielä Wisilin sivuilta Hydrobowlien nopeimman 100 m ajan lentävällä lähdöllä. Se oli noin 20 s mikä vastaa 18 km/h.
Nopeimmat vauhdit perustuvat pinnan alla "lentävän" kantosiiven ja sen ripustuksen pieneen märkäpinta-alaan ja riittävään uintisyvyyteen ja nopeuteen, jotta aallonmuodostus on pientä. Suunnittelijan vaikeus on siis tasapainoilla siiven pienentämisen, märkäpinta-alan, uintisyvyyden (uintisyvyys kasvattaa märkä-alaa) ja liikkeellelähtövastuksen välillä. Siiven varaan pääseminen vaatii sitä enemmän tehoa, mitä pienempi se on, mutta kun sen varaan päästään kiihtyy nopeus pienellä siivellä isommaksi, kuin suuremmalla, jolla taas helpommin pääsee siiven varaan.
Tästä vehkeestä kelluttava runko puuttuu kokonaan ja siiven varaan mennään hyppäämällä. Veden varasta ei tuolla varmaan pääse lähtemään lainkaan.
Re: "Polkuvene"
Lähetetty: 08 Tammi 2014, 11:43
Kirjoittaja KPS
Erään sähköperämoottoreita valmistavan yrityksen kajakkiin kiinnitetty kevyt perämoottoriversio kulkee täydellä kaasulla hieman vajaat 10 km/h. Nopeuden mainittiin olevan verrannollinen tehon kolmanteen potenssiin, joten nopeuden kaksinkertaistaminen edellyttää tehon kahdeksankertaistamista ... jos mitään muuta ei tapahdu eli vene ei nouse plaaniin tai siinä ei ole kantosiipiä tms.
KPS
Re: "Polkuvene"
Lähetetty: 27 Tammi 2014, 15:52
Kirjoittaja KPS
Penkki on alustavasti kiinnitetty kajakkiin. Lisäksi on pähkäilty "lopullisen" voimansiirron toteutusta. Vaihtoehtoja on vielä useita mm. seuraavat (kampien ja potkurin akselin väliin tulevat osat) :
1) Kulmavaihde (i = 1 : 2 ... 3) - hammashihna, lyhyt - hammashihna, vähän pidempi
2) Kulmavaihde (i = 1 : 5 ... 10) - hammashihna, pitkä
3) Hammashihna, lyhyt - kulmahiomakoneen kulmavaihde - hammashihna, pitkä
4) Hammashihna, lyhyt - hammashihna, pitkä + 90 asteen kierto.
Alustavan ajatuksen mukaan kammet tulevat 5 mm paksusta alulatasta, pituus 120 mm.
Toisessa kuvassa näkyy pohjan reiät, joihin saanee kiinnitettyä mahdollisen kantosiipikokeilun rensselit.
En tiedä, onko tuossa yritetty tehdä sekä eteen, että taakse pojettava, kun keskiö on asetettu ketjuputken linjalle. Hyötysuhteen saa paranemaan, kun siirtää keskiön siten, että kireä ketju menee suoraan potkuriakselin ketjupyörän kehälle kiertyen 90 astetta matkalla. Helppo homma ketjulle ja tulee helppo ja halpa vaihteisto potkuria varten.
Yritin etsiä sekä tältä foorumilta, jolle muistan linkanneeni kuvan, sekä kuvan lähteestä, http://adventuresofgreg.com/ sivustolta kuvaa oikein tehdystä twistiketjuisesta polkupotkurivaihteistosta. En löytänyt vielä.
Re: "Polkuvene"
Lähetetty: 31 Tammi 2015, 15:08
Kirjoittaja jviirret
Tässä sama tyyppi ajelee kinnerillään vedessä, mutta potkurisysteemi ei näytä samalta
