Nojapyöräfoorumi

Se on aina hienoo ku ihminen tekee mitä haluu, mielenkiinnolla seuraan.

Aurinkopaneli on toisaalta ihan näppärä jos sen saa suunnattua pysähtyessä aurinkoa kohti, mutta ajaessa se harvoin on lähellekkään optimaalisessa kulmassa, hyvä jos edes sinne päin

Jukka

Onpa mielenkiintoinen projekti! Paljon onnea toteutukselle!

Onko tarkoitus tehdä lataussysteemi samanlaiseksi kuin tässä: https://www.youtube.com/watch?v=7hfClQh ... RQOqTE5gcp Ajo videot ovat kai nopeutettuja. Ei 250 watin moottorilla pääse lähellekään tuollaisia nopeuksia.

Jos sais jostakin hankittua tuollaisen generaattorin, kokeilisin systeemiä SH22:een. Olisi valmis trike, josta voisi tehdä pienin muutoksin generaattorilla toimivan.

Tuon videon kuvaus generaattori-/lataussysteemistä on parasta mitä olen malliksi nähnyt! En oikein ymmärrä kuinka tuossa pärjätään pelkällä tasasuuntaajalla ilman mitään jännitteen säätöä tai kontrolleria, jännitehän on pyöritysnopeudesta kiinni ja ymmärtääkseni monet akkutyypit ovat hyvinkin kranttuja ylijännitteen suhteen. Eikös jotkut Lipo-akut suorastaan ole räjähdysherkkiä jos niitä ylilataa?!

Itse olin ajatellut valjastavani jonkun 250 W moottorin ja sen kontrollerin generaattorikäyttöön hyödyntäen kehittyneen kontrollerin regen-ominaisuutta. Ongelmana vain on se, että sellaisen kontrollerin löytäminen, jossa regen-teho olisi säädettävissä on aika haastavaa. Yleensä regen näyttää olevan on/off, mutta haluaisin säätöön sähköisen ohjauksen niin, että tehoa ja poljennan raskautta voisi säätää muutenkin kuin kadenssilla.

Videon tekstikuvauksessa muuten kerrotaan, että "The motor power is up to 5 kW", joten ei ihme jos vauhtia näyttää kertyvän.

Edit: ainiin, aurinkopaneelien työntämää lataustakin kontrolloidaan jollakin boxilla, onkohan kellään ymmärrystä mitä nämä paneelien boxit ovat syöneet, voisikohan niitä hyödyntää? Autojen latureissa oleva "jännitteen säätäjä" on ilmeisesti jotain kivikautista teknologiaa (zener-diodeja ja vastuksia?) ja hyösuhteeltaan katastrofi. Joskus luin jostakin jotain tuon kaltaista Mahtaako ajat olla muuttuneet hybridiautojen myötä, hmm.

vph kirjoitti:

Edit: ainiin, aurinkopaneelien työntämää lataustakin kontrolloidaan jollakin boxilla, onkohan kellään ymmärrystä mitä nämä paneelien boxit ovat syöneet, voisikohan niitä hyödyntää?

Yksinkertaisimmat taitaa rajoittaa ainoastaan jännitettä. Monimutkaiset tekee vissiin paljon enemmän.

vph kirjoitti:

Tuon videon kuvaus generaattori-/lataussysteemistä on parasta mitä olen malliksi nähnyt! En oikein ymmärrä kuinka tuossa pärjätään pelkällä tasasuuntaajalla ilman mitään jännitteen säätöä tai kontrolleria, jännitehän on pyöritysnopeudesta kiinni ja ymmärtääkseni monet akkutyypit ovat hyvinkin kranttuja ylijännitteen suhteen. Eikös jotkut Lipo-akut suorastaan ole räjähdysherkkiä jos niitä ylilataa?!

Siinä hyödynnetään erittäin varmatoimista biomekaanista balanssointijärjestelmää, jonka periaatteena on rajoittaa syötetyn tehon ylärajaa. Sen käytön edellytyksenä on oikein mitoitettu järjestelmä, jossa akkukapasiteetti on riittävän suuri ja pyörän energiankulutus ajossa suurempi, kuin kuskin tieho. Biomekaanisessa balanssointijärjestelmässä on akkuturvallisen käytön kannalta mainio ominaisuus. Se rajoittaa syöttötehoa myös tarpeen mukaan. Tuo järjestelmähän töpselistä lataamalla nostaa täyden akun jännitteen ylös. Tässä tilanteessa biomekaaninen balanssointi luonnostaan siirtyy pienempään syöttötehoon. Tätä biomekaanista baloanssointijärjestelmää sanotaan puhekielessä laiskuudeksi. Kusti ei varmasti polje, jos akku on täynnä ja pyörä kulkee muutenkin kuin raketti. Tai jos polkeekin, moottori kuluttaa enemmän kuin polkemalla tuotetaan.

Eihän tuohon tarvittaisi kuin latauspiirit joissa on hakkuri sovittamassa tulojännite & virta lataukseen sopivaksi. Käsittääkseni näissä aurinkokennosysteemeissä niitä on kyllä ollut ihan samaa olen miettinyt asuntovaunuunkin akun korvaajaksi. Kun akustoa samalla vielä kuormitetaan niin kontrollerin tulisi istua akun, kuorman ja latauslähteiden välissä.

Vähän off-topic mutta jaarritellaan tähän kuitenkin. Vaunuissa on lyijyakku ja sille 30A laturi joka samalla toimii vaunun virtalähteenä kun verkkovirtaa on tarjolla. Minun vaunussa lyijyakku kytketään pääkytkimellä joka on 2-napainen koko akku irti. Ajatus on että kun vaunu jätetään vaunupaikalle jonne saadaan sähköt päälle tarvittaessa niin laturin jännitteellä lähtee käyntiin akkujännitteellä toimiva lämmityksen ohjain jne.

Huonoa tuossa on ettei voi näin "etänä" ladata akkua lainkaan. Akku lataantuu myös vaunua vedettäessä jos perävaunupistoke on sopiva, tällöin myös vaunun jääkaappi toimii auton latausjännitteellä, ei silloin kuin auto ei käy. Kätevä kun pitää ajaa huoltoasemalle tankkaamaan jolloin ei saa pitää jääkaappia kaasulla ja/tai kaasulämmitystä.

No pitkä johdatus itse asiaan. Akku alkaa olla saletti ja mielessä on ollut jo tovin että korvaisi sen DeWalt:n akkupaketista rakennetulla LiFePo-kennostolla. Paino tippuisi, kapasiteetti pysyisi samana ja ennen kaikkea akku latautuisi pikalatauksella nopsaan vaikkapa agregaatilla. Ongelmaksi tulee tuo akun kytkentä ja latausjännitteiden ohjaus. Ja aurinkokennokin sopisi paremmin tällaiselle akustolle.

Tuo lyijyakun latausjännite etenkin vetoauton tuottamana voisi olla järkevää sovittaa LiFePo-akulle sopivaksi. Tähän tarvitaan kontrolleri jossa riittävät tehokivet sekä puolijohdekytkimet joilla estetään vaunun akun virran kulkeminen auton suuntaan silloin kun auto ei käy. Vastaavat kytkimet tarvitaan myös vaunun laturin ja akun väliin sekä mahdollisesti vastaava latauksen kontrolli.

Vielä tällaista ei ole kävellyt vastaan, puolijohdekytkimet olen jo löytänyt, muistaakseni 20-30A per kivi ilman jäähdytystä...

Kaikki säätimet huonontavat kallista hyötysuhdetta. Ei lihasvoimageneraattorilla akun lataamisessa ole ylilatausvaaraa, jollei akku ole aivan toivottoman pieni, eikä aivan tyhmyyttään poljeta paikoillaan seisovaa täyteen ladattua pyörää. Pelkkä lämpö/jännitemittari ja/tai merkkivalo riittää.

Jännitesäätimen vaikutus tuollaisessa systeemissä on lähinnä polkemiskadenssin sovittaminen halutuksi. Paremmalla hyötysuhteella se tehdään valitsemalla oikea välityssuhde kammilta generaattorille.

jori kirjoitti:

Kaikki säätimet huonontavat kallista hyötysuhdetta. Ei lihasvoimageneraattorilla akun lataamisessa ole ylilatausvaaraa, jollei akku ole aivan toivottoman pieni, eikä aivan tyhmyyttään poljeta paikoillaan seisovaa täyteen ladattua pyörää. Pelkkä lämpö/jännitemittari ja/tai merkkivalo riittää.

Jännitesäätimen vaikutus tuollaisessa systeemissä on lähinnä polkemiskadenssin sovittaminen halutuksi. Paremmalla hyötysuhteella se tehdään valitsemalla oikea välityssuhde kammilta generaattorille.

Rataspakka ja takavaihtaja generaattorin kaveriksi hassu ajatus sähköllä kulkevassa pyörässä, mutta noin mä sen tekisin kun en sähköstä mitään ymmärrä

mhelander kirjoitti:

puolijohdekytkimet joilla estetään vaunun akun virran kulkeminen auton suuntaan silloin kun auto ei käy. Vastaavat kytkimet tarvitaan myös vaunun laturin ja akun väliin sekä mahdollisesti vastaava latauksen kontrolli.

Vielä tällaista ei ole kävellyt vastaan, puolijohdekytkimet olen jo löytänyt, muistaakseni 20-30A per kivi ilman jäähdytystä...

Mä menisin helpommalla laittamalla laturin ja akun väliin vain kytkimen/liittimen. Auton päähän on perinteisesti hoidettu sumuvalolla. Nykyisin ei vaan inssit taida tykätä tuosta - ainakaan uusissa vehkeissä. Asian voisi hoitaa myös releellä johon heräte parkilta.

Alumiinipellistä niitattu rättikattoversio syntyi piirustuspöydällä iltapuhteina. Tuohon olisi hyvä liimailla aurinkopaneelia ympäriinsä.
Sisäänkäynti aina avomallisena, katto taakse heitettynä, jalka kynnyksen yli nostaen, kynnyskorkeus noin 45 cm. Sisäänmeno saattaisi vaatia akrobatiaa kun maahan saakka ei oikein mistään saa jalkaa pujotettua, kuvitellun penkin edestä ehkä... tämän korin toimiminen olisi kyllä mielenkiintoista katsoa "luonnossa". Omaan silmääni mittasuhteet näyttävät esteettisiltä

Nyt vielä pari hitsaussaumaa, niin saan jotain konkreettistakin tänään aikaiseksi

Painojakaumakin on sellainen että tuolla on potenttiaalia toimia talvellakin.

Wacky kirjoitti:

Painojakaumakin on sellainen että tuolla on potenttiaalia toimia talvellakin.

Niin, missäspäin maailmaa tämä kulkupeli tulee liikkumaan? Rakentelija kun kirjoitteli aiemmin tällaista:

vph kirjoitti:

...Itse asun yli 400 m korkeudella vuoren rinteessä, joten jarruja tarvitsee. Jo työmatkalla (15 km) on jyrkimmillään reilun kilometrin pätkät 15 % ja 10 % nousua, kummatkin paljon taisteltuja Strava-pätkiä, ammattilaiset keulilla toki. Ruuhkaa on usein tarpeeksi, niin että maantiefillari (oli) useimmiten nopeampi kuin auto.

tm kirjoitti:

Niin, missäspäin maailmaa tämä kulkupeli tulee liikkumaan?

Etelä-Ranskassa, Meri-Alpeilla. Naistenlehtikirjallisuus saattaisi romantisoida aluetta myös Provencen itälaidaksi.

Projektissa havaittavaissa pientä edistymistä, takakiikku taitaa olla nyt valmis. Kuvia.

Valmistelua

Kasassa

Testiasennus