Täältä löydät kaiken tiedon nojapyöristä, kinnereistä ja velomobiileista sekä nojapyöräilytapahtumista.
http://www.nojapyorafoorumi.fi/
Omasta mielestä ketjun pitäisi mahtua menemään penkin ali ilman ohjainrullaa. Kuitenkin jos rullalle tarvetta ilmenee niin voisiko sen laittaa penkin alakannattimeen kiinni? Siihen se olisi sitten jälkikäteen helppo porata... Lähinnä nyt tulee mieleen, että tuntuuko ketjuvoimat sitten persauksissa...
eemeli kirjoitti:Omasta mielestä ketjun pitäisi mahtua menemään penkin ali ilman ohjainrullaa. Kuitenkin jos rullalle tarvetta ilmenee niin voisiko sen laittaa penkin alakannattimeen kiinni? Siihen se olisi sitten jälkikäteen helppo porata... Lähinnä nyt tulee mieleen, että tuntuuko ketjuvoimat sitten persauksissa...
Ei tunnu voimat, mutta ketjulenkkien aiheuttama surina siitä varmasti välittyy istuimeen. Tiedä sitten, onko tuosta haittaa. 
Loivan ketjulijan muutoksen voima on laskettavissa piirtämällä ketjun kulkureitistä kolmio. Rissaa ketjulinjaan nähden poikittain työntävä voima on yhtä suuri osuus ketjuvoimasta, kuin on taitoksen sivusiirtymä koko vapaan ketjuvedon puolikkaan pituudesta.
Kuvassa siis sama ketjuvoima vaikuttaa sekä sinisessä, että vihreässä kohdassa ketjua. Nämä molemmat tuottavat Lyhyen punaisen nuolen (kaksi punaista nuolta) mittaisen osuuden voimastaan rasittamaan ketjurissaa.
Pientä edistystä...
Tanko liian korkealla ja vähän turhan leveä. Tavoite tangonleveydeksi oli 70cm ja 80cm tuli. Aika lähelle meni kuitenkin 
...
jori kirjoitti:Ei tunnu voimat, mutta ketjulenkkien aiheuttama surina siitä varmasti välittyy istuimeen. Tiedä sitten, onko tuosta haittaa.
Loivan ketjulijan muutoksen voima on laskettavissa piirtämällä ketjun kulkureitistä kolmio. Rissaa ketjulinjaan nähden poikittain työntävä voima on yhtä suuri osuus ketjuvoimasta, kuin on taitoksen sivusiirtymä koko vapaan ketjuvedon puolikkaan pituudesta.
Kuvassa siis sama ketjuvoima vaikuttaa sekä sinisessä, että vihreässä kohdassa ketjua. Nämä molemmat tuottavat Lyhyen punaisen nuolen (kaksi punaista nuolta) mittaisen osuuden voimastaan rasittamaan ketjurissaa.
Kiitos! Eli jätetään rissan kohta vielä tekemättä...
Leveämpi keskiö ja runko maalattu...
eemeli kirjoitti:Leveämpi keskiö ja runko maalattu...
Minkäslainen laakerointi tulee tuohon uudelle kampiakselille?
Tuo nelikanttiakselin pidennys on käynyt itselläkin mielessä, kun kohtuuhintaisia sellaisia ei ole valmiina kaupoissa näkynyt. Mistä sorvailit/pätkäisit akselin päät, jostain Shimanon peruskasettikeskiöstä? Minkämittaista putkea käytit (sisä- ja ulkohalkaisija) tuossa jatkoholkissa? Ja laakeroinnin toteutus kiinnostaa myös. Vetelikö hitsatessa? Suoruuden näkee/tuntee viimeistään sitten kokoamisen jälkeen ja kesto selviää käytössä.
Nojakissa keskiö ei onneksi joudu niin koville kuin pystärissä, missä kuski seisoskelee akselin varassa. Mahdollisen rikkoutumisen seuraukset ei ole nojakissa yhtä pahoja.
tm kirjoitti:-- klip --
Nojakissa keskiö ei onneksi joudu niin koville kuin pystärissä, missä kuski seisoskelee akselin varassa. Mahdollisen rikkoutumisen seuraukset ei ole nojakissa yhtä pahoja.
Pystärissä saa polkimelle voimaa seisaallaan vain oman painon verran, tai sitten hyppiessä jonkun verran enemmän. Tilanne on kuin portaita noustessa, vastuksena on vain painovoima.
Nojakissa pystyy ponnistamaan hartioilla penkistä, joten tilanne on lähinnä voimanostoa, jossa jalat tuottavat paljon enemmän voimaa, kun on vastusta. Ei nojakin keskiöpuomi turhaan ole jotain 50-millistä, pystärin runko on kestänyt tuumaisenakin...
No, pystärissä rakenteen rikkoutumisen seuraukset ovat kyllä pahempia, kun painovoima ottaa vallan... 
En tiedä mitä kokoa putkia Eemeli on käyttäny, mie tein akselin 20*2,5mm hydrauliikka putkesta ja ulkoputki 50mm, laakerit 47mm halkasijaltaan.
Oliskin sorvi käytössä ja vielä kun osaisi käyttää sitä...
Kampien leveys on vähän reilu etuhaarukan eli n.200mm
Akseliputki 25mmx2mm. Tuota pw mainitsemaa hydrauliputkea ei ollut "paikallisessa". Päät jostain vanhasta kasettikeskiöstä. Niiden päällä on sitten putkenpätkät, jotta akseliputki ei olisi liian isoa. Laakeripesä on sitten 50mmx1,5mm johon tungettu pienempi putki sisään. Laakerit halvimmat mitä kaupasta sai... Akseliputken lukitus laakeripesään vielä ratkaisematta. Joko hitsaan myös toisella puolelle prikan tai sitten teen kiristettävän holkin.
Suoruudesta ei muuta tietoa, että silmämääräisesti suora ja akseli pyörii laakereissa ilman mainittavaa vastusta.
kuparinen kirjoitti:...Nojakissa pystyy ponnistamaan hartioilla penkistä, joten tilanne on lähinnä voimanostoa, jossa jalat tuottavat paljon enemmän voimaa, kun on vastusta. Ei nojakin keskiöpuomi turhaan ole jotain 50-millistä, pystärin runko on kestänyt tuumaisenakin...
No eipä ole pystäreissä tuollaisia vain toisesta päästä tuettuja "ulokepalkkeja" kuten nojakin keskiöpuomi 
.
Toki selkänojasta saa ponnistettua ja etenkin pienillä poljinkierroksilla hyvin voimaa polkimille, mutta normaaliajossa isommalla kadenssilla tilanne ei ole enää yhtä paha. Pystärillä putkelta runtatessa jos keskiöakseli katkeaa niin sattuu ja varmasti...
tm kirjoitti:kuparinen kirjoitti:...Nojakissa pystyy ponnistamaan hartioilla penkistä, joten tilanne on lähinnä voimanostoa, jossa jalat tuottavat paljon enemmän voimaa, kun on vastusta. Ei nojakin keskiöpuomi turhaan ole jotain 50-millistä, pystärin runko on kestänyt tuumaisenakin...
No eipä ole pystäreissä tuollaisia vain toisesta päästä tuettuja "ulokepalkkeja" kuten nojakin keskiöpuomi
No ei. Nyt kun olen omalla maasturillani ajanut jo kovasti kuluneella kettukeulalla niin on hauska seurata miten keskiö "tanssii" sivusuunnassa kun renkaiden pito riittää ja vauhtia on 25-30 km/h suoralla tiellä. Kun minulla ei runko juurikaan jousta mihinkään suuntaan niin polkimiin tuotettu vääntö purkautuu tällä tavalla.
Sama ilmiö pahenee kun vedetään täysillä maastossa mäkiä ylös, pientä eturenkaan sivuttaissuuntaista tanssia on havaittavissa josta kyllä selviää kun saa opeteltua rytmin polkemisen ja ohjaamisen yhteistoimintaan.
tm kirjoitti:Toki selkänojasta saa ponnistettua ja etenkin pienillä poljinkierroksilla hyvin voimaa polkimille, mutta normaaliajossa isommalla kadenssilla tilanne ei ole enää yhtä paha. Pystärillä putkelta runtatessa jos keskiöakseli katkeaa niin sattuu ja varmasti...
Väittäisin minäkin että nojakilla on mahdollista saada enemmän vääntöä poljinkampiin kuin pystärillä. Ainakin jos ajetaan samoista paikoista kuin pystärillä, meidän vehkeet kun tuppaa painamaan helposti tuplat niin tarvitaankin sitä vääntöä että päästään samaa vauhtia...
Pahinta mitä maastossa voi sattua jos poljin/klossi/kampi/ketju pettää on tyhjän potkaisu ja siitä voi seurata etenemisen loppuminen tai pahassa paikassa horjahtaminen. Jos muuten on ajamisen refleksit hallinnassa niin tuskin mitään pahempaa.
tm kirjoitti:No eipä ole pystäreissä tuollaisia vain toisesta päästä tuettuja "ulokepalkkeja" kuten nojakin keskiöpuomi
Toki selkänojasta saa ponnistettua ja etenkin pienillä poljinkierroksilla hyvin voimaa polkimille, mutta normaaliajossa isommalla kadenssilla tilanne ei ole enää yhtä paha. Pystärillä putkelta runtatessa jos keskiöakseli katkeaa niin sattuu ja varmasti...
Poikittaissuunnassa runkoa vääntää epäkeskeinen poljinvoima, sitä vastustaa vain kaksi runkoputkea, jotka ovat periaatteessa kahden noin tuumaisen putken muodostama uloke taivutuksella kuormitettuna. Rungon tasossahan kolmio on hyvin jäykkä, mutta poikittaissuunta ja vääntö ovat eri asia. Siksi nykymaastureiden vinoputki on likimain 50-millistä. Tietysti rungon vetelyyden tuntumaan tuovat oman lisänsä renkaiden ja kiekkojen sivuittaisjoustot.
Tämä ketjulinjan runkoa taivuttava ja sitä kautta etupuomiin ja jopa ohjaukseen vaikuttavan ominaisuuden minimointi mietittiin muutama vuosi sitten ja Jukka toteutti sen epäsymmetrisellä pyörällään.
Hommahan toimi mainiosti, ihmettelen vain, mikseivät takavetoisia tehneet ja tekevät ole tuota oppia hyödyntäneet. Sakari teki yhteen trikeen hiukan epäsymmetrisen, mutta ei oikein muilla ole näkyny.
"On se jännä", kuinka ihmismieli on sitoutunut symmetrisyyteen ja käyttää sitä sielläkin, missä siitä on haittaa.
Suorakulma on helpompi mitata = laiskuus.