Nojapyöräfoorumi

PW kirjoitti:

Miulle taitaa riittää löytöteräkset, toistaseksi.

Näiden lujienkin terästen jäykkyys on ihan sama, kuin minkä tahansa löytöteräksen. Lujan teräksen hyödyllinen käyttöpaikka on sellainen, jossa rakenne joko joustaa käytössä tai rakenne voi erityistapauksissa saada tilapäisiä ylikuormia esim. törmäyksistä.

Nyt kun ruotsalaiset ovat alkaneet myymään ruukin hienoa tuotetta, sitäkin päätyy aikanaan romulavoille löydettäväksi.

131rally kirjoitti:

En ole metallurgi joten en osaa tuota kovin hyvin selittää. Mutta käytännössä CroMo 4130 on yleisesti hyväksyttyä lentokonelaatuista saumatonta suurlujuusterästä ja koodi on teräksen laatu, samaa kuin 25CrMo4 eli kotoisammin MOC 210, vaatii tig-hitsauksen argonin kera, ei saa sekoittaa ja tarvitsee 10mm ainepaksuudesta ylöspäin monenlaista lämpökäsittelyä. Docol R8 on taas Ruotsalaisen SSAB konsernin oma tuote, levystä pyöräytetty putken muotoon. Sillä on SFI hyväksyntä kiihdytysauton runko- ja turvakaariputkeksi. Helpompi hitsata ja ei tarvitse lämpökäsittelyä. Siitä huolimatta lujempi, ainakin murtolujuudeltaan.

Ruukin Form putket on tehty tuosta Docol levystä Suomessa. Sitä minulla on 22x1.5 koossa, oli myös 31x1.5 mutta loppui. Ruukki ei tee mitään varastoon, vain mittatilauksesta tekevät noita ja vuoden kerjäämisellä sain pari erää sitä. Vannesahalla sahatessa kuuluu kova ratina ja nakse kun sahaa, kun huonekaluputki vain suhisee. Huonekaluputken murtolujuus 220Mpa, Formin 600Mpa ja Docol R8 800Mpa.... Docolia nykyään myös Docol 10 joka 1000Mpa, sitä huonosti tarjolla.

Muistelen että huonekaluputken MYÖTÖlujuus on 220MPa luokkaa, onkohan nuo arvot kuitenkin kaikki myötölujuuksia?
Edit, löytyi tietoa Ssab:in sivuilta:
Docol Roll 800 = murtoraja, Rp 0.2 raja 600 MPa

jori kirjoitti:

PW kirjoitti:

Mikä ero noilla kahdella laadulla on, cromo ja R8?

En tunne Docol R8 teräsputen sielunelämää sen tarkemmin, mutta vaikuttaisi siltä, että perustuu samaan (erittäin nopaan valssauksessa jäähdyttämiseen), kuten Ruukin Optim teräkset. Tämä tarkoittaa, että putki on valssauksen jäljiltä materiaaliltaan karkaistuneessa tilassa. CroMo teräkset ovat tietenkin nekin karjenneessa tilassa, mutta ne karkenevat tuohon tilaan itsekseen ilman erityistoimia suuren kromi- ja molybdeenilisäaineistuksen takia.

Esitetäänpä ero vaikkapa näin. Jos sinulla on kaksi polkupyörää, joista toinen on tehty cromosta ja toinen optim/docol ym. teräksestä. Cromopyörä ja tuo toinen ovat yhtä kevyitä ja yhtä lujia, kunnes joutuvat tulipaloon. Tulipalossa molemmat pyöränrungot kuumenevat satoihin asteisiin ja jäähtyvät takaisin. Kun kokoat niista takaisin pyörät on sinulla kaksi pyörää, joista cromopyörän lujuus on yhä sama cromopyörän lujuus, mutta tuo optim/docol-pyörä on muuttunut perinteisen raudan lujuuksiseksi. Eli, jos aiot käyttää pyörääsi tulipalossa, tee se cromosta.

Sittenhän Docolin hitsausliitokset vastaa lujuudeltaan rakenneterästä?

Jorilta hieno selvitys miksi poltetut naulat ovat kelvottomia
Mutta mikä pitää sen karkaistun lujuuden hitsatussa rakenteessa? Kuumeneehan sauman ympäristö punahehkuun

Ei se hitsien lujuus pysykään aina lujempana. Hitsilisäaineet on kalliilla tavoilla lisäaineistettu tuottamaan lujaa hitsiä tuonne 600 - 800 MPa lujuuteen asti ja tyypillisessä rakenteessa hitsi on aina se lujin osa. Näiden kaikkein lujimpien rakenneterästen, joita on jopa 1100 MPa asti, hitsi ja varsinkin hitsin ympärillä lämmennyt perusaine (HAZ) jää heikommaksi. Se on kuitenkin niin pieni vyöhyke, että sen myötyminen ei muuta rakennetta kokonaisuudessaan heikoksi. Itse en kuitenkaan rakentaisi jousia, tai jousen tapaan toimivia rakenteita Optim putkista niin, että hitsiaine jää maksimijännitysalueelle.

Jarcco kirjoitti:

Muistelen että huonekaluputken MYÖTÖlujuus on 220MPa luokkaa, onkohan nuo arvot kuitenkin kaikki myötölujuuksia?
Edit, löytyi tietoa Ssab:in sivuilta:
Docol Roll 800 = murtoraja, Rp 0.2 raja 600 MPa

Hahahaa, mitäs minä sanoin. Ruotsalaiset osaavat myydä. On paljon myyvempää myydä isompia numeroita, vaikka tuote on sama.

Jarcco kirjoitti:

Sittenhän Docolin hitsausliitokset vastaa lujuudeltaan rakenneterästä?

Tarkkaan ottaen ei näin, vaan: Docolin hitsausliitokset vastaa lujuudeltaan rakenneteräksen hitsausliitosta, joka siis on lujempi, kuin rakenneteräs muualta. Docolin tai Optimin hisausliitos on saman lujuinen, mutta perusaine ympärillä on lujempaa kuin hitsi.

Täällä on paljon minua viisampia aiheeseen liittyen, mutta hieman kerron kun olen jutellut sekä Ruukin tuoteasiantuntijoiden kanssa että SSAB myyntimiesten kanssa. Ruukin putki on tehty aiemminkin Docol levystä. Ostivat sitä SSABltä rullana ja vetivät putkeksi. Ruukin putkilinjasto on luonteeltaan sellainen ettei se sovellut kuin isojen määrien tekemiseen. SSAB koneet ovat "pienemmät" ja soveltuvat paremmin pieniin määriin. Molempia on ollut saatavissa vuosia mutta Ruukki ei myy kuin isoja eriä tilauksesta (joista olen saanut pari erää ns. "välistä") ja SSAB taas on ottanut autourheilijat huomioon ja pitävät varastossa tavaraa. Hinnoittelen R8 putket niin ettei kenenkään tarvitse niitä lähteä Ruotsista ostamaan, hinnat tulee olemaan samat kuin Ruotsissa eli saatte ne minulta pienempien rahtien takia halvemmalla.

ESAB asiantuntijoiden kanssa juttelin CroMo putkien hitsaamisesta ja Esab lisäaine joka olisi täsmälleen sama kuin Cromo oli muistakseni 13.19 jota ei enää valmisteta. Sanoivat että pitäisi hitsata ns. alilujat saumat, eli hitsauslisäaine on pehmeämpää kuin materiaali. Siihen tarkoitukseen sopivin olisi ollut muistelen 13.13. Minulla on itselläni 13.12 tikkuja ja sanoi että ero on niin pieni että sillä vaan kasaan CroMot. Minulla on myös paketti 13.09 tikkuja joka sekin olisi kelvannut mutta 13.12 on lähempänä. Hitsasin 13.12 testit ja hakkasin lekalla litteäksi, a. ei mennyt littuun kun lattia alkoi hajota ennemmin ja b. ei revennyt.

Nämä R8 koot lisätty tilaukseen:

• 16x1
• 20x1
• 25x1
• 1 1/8 X .049 (28,6 1,24)
• 45x1,2

Luujuuslaskelmat on firmassasi käytännön läheiset
Tuo 451,2mm putki vois kestää joissakin projekteissa 501,5mm vaihtoehtona, esim MBB pyörissä.

Ja vielä, kuten tuossa joku kirjoittikin, puuron ja vellin ero on pieni mutta merkittävä. R8 MURTOlujuus on 800Mpa ja MYÖTÖlujuus n. 600Mpa.

25Cromo4 standardin mukainen lujuus liikkuu samoilla seutuvilla. Voinee sanoa karkeasti että R8 ja 4130 ovat lujuudeltaan about samaa luokkaa?

Tämmöiset CroMo putket tilasin ja alla hinnat. Hyllyssä myös 31.8 x 2.4mm putkea

1" x 0.095 35€/m
1 5/8 x 0.083 39€/m
1 1/4 x 0.049 33€/m
1 1/8 x 0.049 36€/m
7/16 x 0.049 29€/m

Hinnoissa mukana alv. Otin noita 0.049 seinämällä olevia vain 6m/koko ja jatkossa lisää jos menee. 1" putkea tulee 43m ja 1 5/8 kokoa 22m. Maksan huomenna ja saatan saada tänne tuurillaan ensiviikon lopuksi.

Marko

Minkähän takia privaviestit eivät lähde? Jäävät lähtevät kansioon. Ollut jumissa jo hyvän aikaa eikä lähde minnekkään. En ymmärrä. Toisaalla on ihan samanlainen foorumirunko ja ei ongelmia, mutta tämä foorumi jumittaa.

131rally kirjoitti:

Minkähän takia privaviestit eivät lähde? Jäävät lähtevät kansioon. Ollut jumissa jo hyvän aikaa eikä lähde minnekkään. En ymmärrä. Toisaalla on ihan samanlainen foorumirunko ja ei ongelmia, mutta tämä foorumi jumittaa.

Oon ymmärtäny ett näkyy lähettäjällä lähtevänä niin kauan kunnes vastaanottaja on lukenu viestin. Joskus ei meinaa huomata ett on tullu yv.

Ja sitten jos vastaanottajalla on kansio täynnä (max 50 viestiä), niin viesti ei etene ennen kuin vastaanottaja tekee kansioonsa tilaa.

Moi taas. Olen löytänyt uudet tukkurin itselleni ja tilaan kohta cromoa. Hinnat putosivat melkoisesti. Putket 10-70mm. 10mm ja 18mm löytyy myös 1.0mm seinämällä mutta muut pääosin 1.5-2.0 tai paksumpia. 35mm on ensimmäinen koko josta löytyy 3mm seinämmää. Tässä esimerkkihintoja, teen koko taulukon jossain vaiheessa kun on aikaa enemmän;

15x1.5mm 9.50€/m
20x1.5mm 13.60€/m
25x1.5mm 13.90€/m
28x1.5mm 15,90€/m
45x2.5mm 31.90€/m

Hinnoissa alv.

131rally kirjoitti:

Moi taas. Olen löytänyt uudet tukkurin itselleni ja tilaan kohta cromoa. Hinnat putosivat melkoisesti. Putket 10-70mm. 10mm ja 18mm löytyy myös 1.0mm seinämällä mutta muut pääosin 1.5-2.0 tai paksumpia. 35mm on ensimmäinen koko josta löytyy 3mm seinämmää. Tässä esimerkkihintoja, teen koko taulukon jossain vaiheessa kun on aikaa enemmän;

15x1.5mm 9.50€/m
20x1.5mm 13.60€/m
25x1.5mm 13.90€/m
28x1.5mm 15,90€/m
45x2.5mm 31.90€/m

Hinnoissa alv.

Vähän on tanakoita pyörähommiin. Oliks niitä ohuempia edelleen.

jori kirjoitti:

Esitetäänpä ero vaikkapa näin. Jos sinulla on kaksi polkupyörää, joista toinen on tehty cromosta ja toinen optim/docol ym. teräksestä. Cromopyörä ja tuo toinen ovat yhtä kevyitä ja yhtä lujia, kunnes joutuvat tulipaloon. Tulipalossa molemmat pyöränrungot kuumenevat satoihin asteisiin ja jäähtyvät takaisin. Kun kokoat niista takaisin pyörät on sinulla kaksi pyörää, joista cromopyörän lujuus on yhä sama cromopyörän lujuus, mutta tuo optim/docol-pyörä on muuttunut perinteisen raudan lujuuksiseksi. Eli, jos aiot käyttää pyörääsi tulipalossa, tee se cromosta.

Kuinkas suuri riski on hitsatessa sitä docolia saada kuumennettua liikaa, että menee pataraudaksi?

tavasti kirjoitti:

jori kirjoitti:

Esitetäänpä ero vaikkapa näin. Jos sinulla on kaksi polkupyörää, joista toinen on tehty cromosta ja toinen optim/docol ym. teräksestä. Cromopyörä ja tuo toinen ovat yhtä kevyitä ja yhtä lujia, kunnes joutuvat tulipaloon. Tulipalossa molemmat pyöränrungot kuumenevat satoihin asteisiin ja jäähtyvät takaisin. Kun kokoat niista takaisin pyörät on sinulla kaksi pyörää, joista cromopyörän lujuus on yhä sama cromopyörän lujuus, mutta tuo optim/docol-pyörä on muuttunut perinteisen raudan lujuuksiseksi. Eli, jos aiot käyttää pyörääsi tulipalossa, tee se cromosta.

Kuinkas suuri riski on hitsatessa sitä docolia saada kuumennettua liikaa, että menee pataraudaksi?

Hyvin korkea riski. Suoraan sanoen 100%.
Optim- ja Docol-materiaalisen rakenteen hitsit ovat aina heikommat, kuin perusaine. No, ei se aivan "patarautaa" ole, mutta vastaa lujuudeltaan minkä tahansa rakenneteräksen hitsiä, joka taas on jonkin verran lujempi, kuin rakenneteräksinen (patarauta) muu rakenne. Noista materiaaleista tehdyt rakenteet täytyy siis suunnitella siten, ettei hitsisaumoja tule kaikkein rasitetuimpiin kohtiin. (Kuten kaikki muutkin hitsatut rakenteet pitäisi.)