Kyllä luen, mutta lukeminen ei edellytä purematta nielemistä.
Jori on toistuvasti väittänyt, että aivot saavat tarvitsemansa glukoosin ketoaineista. Toistuvasti olen vastannut, että näin on vain osin lukemani perusteella. Tietojeni määrä ei riitä arvioimaan oikeellisuudesta väitteestä, jonka mukaan ketoaineet kattavat max 80 % aivojen päivittäisestä glukoosi=hiilihydraattitarpeesta ja loput on saatava ruoasta. Yhden lukemani jutun perusteella aivot tarvitsevat muistaakseni 120 grammaa glukoosia päivässä, mikä tarkoittaa ruoasta saatavaksi glukoosiksi muutetun hiilihydraatin tarpeen olevan 24 grammaa. Jos kroppa ei osaa kääntää muualtakin kuin lihasten hajottamisesta tai syödystä hiilarista glukoosia. Niin paljon en vielä ole ehtinyt asiaa setviä. Tuo aivojen glukoosin tarve ja 80 % ketoaineyläraja oli jutusta, jossa lähdelinkkeinä oli USAn terveysviranomaisten sivut. En ole ehtinyt lukemaan itse lähteitä.
Tietojeni mukaan Jorin väite on ristiriidassa perinteisen lääketieteen, biologian ja ravitsemustieteen kanssa ja siksi heräsi uteliaisuus siitä, mihin Jorin väite perustuu. Onko se yhden ihmisen nollakarppauskokemus omista testeistä kuinka pitkältä ajalta, vai useamman koe tai jonkin uuden tieteellisen tutkimuksen tulos? Kiinnostaisi lukea lisää tuosta aiheesta, jotta voin arvailla testin tekotavasta, tuloksista ja tekijästä väitteen luotettavuutta. Koska väite on niin räikeässä ristiriidassa yleisen näkemyksen kanssa. Siten pitäisi pystyä pähkimään, onko perinteinen näkemys jälkijunassa esitettyihin uusiin tutkimuksiin nähden ja ovatko tulokset yleispäteviä sekä onko mahdollisia sudenkuoppia olemassa hiilarin välttämisessä kokonaan, kuten olen lukenut ja töllöstä terveytensä menettäneen suomalaisen naisen haastattelusta kuullut?
Mimmi oli pari kukautta hiilarikiellossa ja tuli paljon ongelmia. Paha ihottuma ja hiusten kärsiminen olivat lievät ongelmat. Sisäelinongelmat veivät sairaalaan ja terveys ei ollut haastatteluhetkellä normalisoitunut. En muista paranemisaikaa, mutta taisi olla vuosi ennemmin kuin puoli kulunut terveyden menosta. Tässä on hyvä syy varoa koe-eläimenä toimimista. Varsinkin vajaan kunnon ja kilsakisan aikana, kun paino putoaa lekurien hyväkymällä tavalla muutenkin.
Toinen Jorin argumentointia hiertävä kohta minulla on se, miten hän valitsee vain yhden pääravintoaineryhmän yksilölle epäsopivuuden kohteeksi ja ei reagoi siihen, että mikä tahansa muukin on myrkkyä liiallisissa määrissä. Ei ole loogista. Hiilihydraatti ei ole sen kummempi demoni väärinkäytettynä kuin muutkaan ja oikein käytettynä ongelma ollenkaan enemmistölle. Oikein käytön määrä vain heittelee paljolti eri yksilöiden välillä. Hiilaripeikko on dogmaa, ei faktaa silloin, kun kaikki hiilari on pahasta kaikille. Mikä ei ole totta.
Salalittoteorioihin viitatiin leipätiedotuksesta kirjoittelusta ja elintarviketeollisuuden eduista rahan saamiseksi hiilarien tuputuksessa. yhtä lailla rasvan korostus ja myöhemmin protaus voidaan nähdä eläinteollisuuden salaliittona, jolloin karppaajat tulivat huijatuksi win wink 
Luin kaverin cv:tä joskus aikanaan kun meillä tuli sanaharkkaa BMI määritelmästä ja sen käytöstä. Silloin minusta ensimmäiset tutkimustyöt olivat nimenomaan rehuteollisuudelle jostain hygienia-asioista. No voin muistaa väärinkin, mutta vähän kummastuttaa, että cv on nykyään piilotettu ja tässä nyt hänen THL-uransa kaudella löytyy tällainen julkaisu, jota en muista.
?".
Kiitos kun osoitit parsan erinomaisuuden magnesiumin lähteenä. Tiesin parsan ennestään ravinteikkaaksi, mutta tämä oli lisäplussa. En oikein tykkää mausta, mutta siedän sitä paremmin nykyään onneksi ja ongelmitta on mennyt alas maustamisen ansiosta viime aikoina.
