Täältä löydät kaiken tiedon nojapyöristä, kinnereistä ja velomobiileista sekä nojapyöräilytapahtumista.
http://www.nojapyorafoorumi.fi/
Suomalaisen kalorilaskurin avustuksella pääsin keskioluella pyörää ajaen 4.62 l / 100 km kulutukseen. 14 pullollista / 100 km.
Tästä taitaa tulla CO2-kuormaa noin 5.6 kg, joka vastaa 56 g / km kasvihuonekaasupäästöjä.
vph kirjoitti:Kumma juttu. Racing bicycle ja jotkut zotterin oletusluvut, 71 kiloinen polkija ja alle 10 kilon fillari ja tulos on nimenomaan 200 = 30 km/h. Tämä on myös oma perstuntuma, 3 W / kg tehoilla ei yli kolmenkympin keskareita 100 km matkalla nappailla.
Jorin mainitsemalla 112 kg painolla 200 W on noin 1.8 W / kg. Tosi vaikea uskoa, että sillä päästäisiin 100 km matkalla yli kolmenkympin vauhteja millään normipyörällä, saati 34 km/h. Tosi vaikea. Viime vuoden Tour de Francen voittajan laskennallinen keskinopeus oli 40.69 km / h ja ne ukot ajaa ryhmässä ja apuajajien peesissä valtaosan aikaa ja pukkaa 6 W / kg parhaimmillaan.
Heei, tämä on nojapyöräfoorumi. Tottakai tuo arvo oli nojapyörällä. 
jori kirjoitti:Jotain tuossa laskelmassa taitaa olla pielessä, koska terpallahan menisi lammas viikossa noilla ajoilla, joita ajelee. Jos sataan kilometriiin menee tuo vajaa kilo naudanlihaa, niin eikös silloin 666 km tosiaan mene kuusi kiloa. Paljonkos sinä terppa viimeeksi söit tuon ajettuasi.
Ei mitään käsitystä syömisistä, eikä juomisista mutta paljon sitä meni 
mutta paljon mä syön tavallisenakin päivänä...
Kun ajoin laatikkopyörän Lahdesta Helsinkiin niin päivän extrasyömiset oli paketti myslipatukoita ja suklaapatukka. muuten ihan normisafkat. On mulla kyllä ajolihaksen alku navan seutuvilla eli saa siitäkin ottaa.
vph kirjoitti:terppa kirjoitti:Ihan puhtaasti uteliaisuudesta, mikä tutkimus ja missä julkaistu? vaikuttaa vaan tosi "ammattitaidolla" tehdyltä
Itse asiassa en tainnut mainita tutkimuksesta mitään, sen sijaan sanoin lukeneeni ARTIKKELIN. Tämä juttu oli ranskalaisessa Auto-Moto lehdessä, numero 234/235 Juillet-Aout 2015. Teksti oli omaa vapaata, ei-ammattimaista lainausta; numerot ja luvut suoraan lehdestä. Nuo eri ruoka-aineiden CO2 luvut mainitaan otetun International Journal of Life Cycle Assesmentista, jonka väitetään olevan joku yleisesti referenssinä pidettävä lähde elinkaarilaskuissa, ilmeisesti hiilijalanjäljen laskijoiden referenssi siis. Sieltä voi varmaan katsoa voin, läskin ja ihrankin CO2 luvut jos asia kiinnostaa. Tai lehtisalaatin. Tai kaljan,... hmm...
Mutta lähde selittää paljon väittäisin muuten, että harvassa on tavalliset pystärikuskit jotka sen satasen tavaroineen ajaa 30 km/h keskarilla. Huomenna Vääksy - Helsinki kinnerillä enkä silläkään isompaa keskaria aio. Jos sovitaan se 50% plussaa niin sitten automaailman helmi päästelisi 118,5g/km kun yksin ajan. Paitsi mikä se kulutus nyt sitten olisi kun 100 km matkasta ajaisi moottoritietä 120 km/h lasissa? Eikä mun pyörän kanssa tarvitse ahdistua mihin sen saan parkkiin
Oman ranskanihmeen ajotietokone vastaavalta reissulta on näyttänyt jotain 6l/100 km lukemia ja ajotietokoneen ja mittarivirheen huomio niin 6,5 l on kai sopiva luku eli 173g*1,2= 207.6g/km. Vähänkö oisi hienoa jos ton sais muutettua kaasulla toimivaksi niin biokaasulla sen päästöt olisi aika lähellä nollaa, Lahdessa kaatopaikka tuottaa kaasut 4000 auton tarpeisiin. http://www.ess.fi/uutiset/paijathame/20 ... iloautolle
Nebulus kirjoitti:Mää kait syön lähes yksinomaan brassihärällä syötettyjen jääkarhujen lihaa. Siis silloin kun en sudittele luonnonsuojelualueella HMMWV:lläni. Joskus noilla reissuilla tulee ammuttua huvikseen ahmoja uraaniluodeilla. Ahmoja en syö, vaan myyn kokoomuslaisille tutuilleni turkiksiksi. Sellaisten päivien päätteeksi on mukava soitella norsunluista pianoa ja rakastella. Niitä kokoomuslaisia siis.
ROTFL!
Mutta asiaan: osoittipa ekan viestin laskelma mitä lukuja tahansa, niin ilmakehän hiilidioksiditaseen kannalta niillä ei ole mitään väliä: autot käyttävät edelleenkin fossiilissia polttoaineita eli niiden hiilari lisää ilmakehän CO2-pitoisuutta. Kun taas pyöräilijät eivät syö fossiilisia ruoka-aineita vaan ihan edellisellä kasvukaudella kasvaneita kasveja ja niitä syöneitä eläimiä. Olennaista on siis se, että ruoka on sitonut itseensä viime kesänä niissä olevan hiilen ilmakehästä, joten jos se nyt pyöräillessä sinne takaisin vapautuu niin so what?
Ruoka syntyy ilmakehässä jo olevasta hiilidioksidista auringonvalon avulla. Kun se sinne palaa takaisin, on vaikutus hiilidioksidipitoisuuteen plus miinus nolla.
Autojen pääasiassa fossiiliset polttoaineet taas kaivetaan maan uumenista ja siten suurentavat ilmakehässä olevaa hiilidioksidipitoisuutta.
Esitetty laskelma lienee kyllä numeerisesti oikein, mutta perusteiltaan täysin väärin.
Sekasyöjä. 20 kg on hyvä kinneripaino. Jos Sakari rakentaa kaikille metsästä kaadetuista puista kinnerit, joilla ilman vastus ja siten kaljan juonti vähentyy, syntyy sitoutuneesta hiilidioksidista ajoneuvo ja tilaa metsään seuraavan puusukupolven kasvulle. Jolloin seuraava puu sitoo vuosisadan/satoja lisää hiilidioksidia. Mikrosellupyörillä ja autoilla sekä taloilla Suomi lamasta? Talo kestää kauan, autot ja pyörät joutuvat kovempaan käyttöön ja kestävät vähemmän, joten osia pitää korvata enemmän, joten hiilidioksidia sidotaan lisää.
Kaveri kertoi Top Gearissakin olleen vastaavan "totuuden" pelkkää pihviä syövistä, oliko kävelijöistä, vai pyöräilijöistä aiemmin. Kalle Isokallio levitti kolumnissaan vastaavaa juttua, vai aamutöllössä äskettäin.
Mitä jos pyörällä lusmutaan pienemmällä ilman vastuksella esim. 15 km/h keskarilla? Tai 45? Pitäisikö porukan ajaa aina peesissä ryhmänä, kuten pro peloton?
ajarmala kirjoitti:Nebulus kirjoitti:Mää kait syön lähes yksinomaan brassihärällä syötettyjen jääkarhujen lihaa. Siis silloin kun en sudittele luonnonsuojelualueella HMMWV:lläni. Joskus noilla reissuilla tulee ammuttua huvikseen ahmoja uraaniluodeilla. Ahmoja en syö, vaan myyn kokoomuslaisille tutuilleni turkiksiksi. Sellaisten päivien päätteeksi on mukava soitella norsunluista pianoa ja rakastella. Niitä kokoomuslaisia siis.
ROTFL!
Mutta asiaan: osoittipa ekan viestin laskelma mitä lukuja tahansa, niin ilmakehän hiilidioksiditaseen kannalta niillä ei ole mitään väliä: autot käyttävät edelleenkin fossiilissia polttoaineita eli niiden hiilari lisää ilmakehän CO2-pitoisuutta. Kun taas pyöräilijät eivät syö fossiilisia ruoka-aineita vaan ihan edellisellä kasvukaudella kasvaneita kasveja ja niitä syöneitä eläimiä. Olennaista on siis se, että ruoka on sitonut itseensä viime kesänä niissä olevan hiilen ilmakehästä, joten jos se nyt pyöräillessä sinne takaisin vapautuu niin so what?
Ruoka syntyy ilmakehässä jo olevasta hiilidioksidista auringonvalon avulla. Kun se sinne palaa takaisin, on vaikutus hiilidioksidipitoisuuteen plus miinus nolla.
Autojen pääasiassa fossiiliset polttoaineet taas kaivetaan maan uumenista ja siten suurentavat ilmakehässä olevaa hiilidioksidipitoisuutta.
Esitetty laskelma lienee kyllä numeerisesti oikein, mutta perusteiltaan täysin väärin.
Harkitsin pitkään viitsinkö tuoda tämän ajarmalan esittämän pointin esiin ja olla mahdollisesti ilonpilaaja, onneksi ehdit ensin
Todellakin toivon että ketjun avaus oli tarkoitettu vitsiksi. Valitettavasti nämä ei oikein jaksa naurattaa koska ihan vakavia yhteiskunnallisia päätöksiäkin tehdään vastaaviin virheellisiin ja usein tarkoitushakuisiin tulkintoihin perustuen.
Ihan tarkoituksenhakuistahan tämä kaikki on... ja missä laskelmassa osoitetaan liikkumisen hyödyt yksilölle ja yhteiskunnalle ?
terppa kirjoitti:Mutta lähde selittää paljon
No kyllä mulla pystärilläkin meni nuorempana ihan helposti satanen lähelle 40:n keskaria ja pari viikkoa sitten etuvetosella jopa vähän yli eli 40.2 km/h keskarilla.
Mitä syömiseen tulee niin ajan tai en, syön suurin piirtein saman verran. Jos en aja, jää iltapalana syödyt ruisleivät juusto- ja metukka lisineen monesti syömättä mutta harvemmin kun ajan. Pitkän (=monituntisen) lenkin jälkeen tulee syötyä rahkaa ennen suihkua, muuten normisyömiset. Ja lenkin aikana urheilujuomaa kuluu jossa on sokeria ja pidemmillä Waasan välipalakeksejä parin tunnin välein.
Ja mulla on se "luontoa säästävä" V8 ihan arkikäytössä, rouva sillä ajelee ja sen CO2 -päästöt on pienimmän mahdollisen pikkuauton luokkaa, syynä E85:n käyttö (25l sataselle on 3.75l 98E5 bensaa jossa siis 5% etanolia eli 3.56l bensaa josta nuo CO2-päästöt, loppu on vettä).
ajarmala kirjoitti:Kun taas pyöräilijät eivät syö fossiilisia ruoka-aineita vaan ihan edellisellä kasvukaudella kasvaneita kasveja ja niitä syöneitä eläimiä. Olennaista on siis se, että ruoka on sitonut itseensä viime kesänä niissä olevan hiilen ilmakehästä, joten jos se nyt pyöräillessä sinne takaisin vapautuu niin so what?
Ruoka syntyy ilmakehässä jo olevasta hiilidioksidista auringonvalon avulla. Kun se sinne palaa takaisin, on vaikutus hiilidioksidipitoisuuteen plus miinus nolla.
Autojen pääasiassa fossiiliset polttoaineet taas kaivetaan maan uumenista ja siten suurentavat ilmakehässä olevaa hiilidioksidipitoisuutta.
Esitetty laskelma lienee kyllä numeerisesti oikein, mutta perusteiltaan täysin väärin.
No eihän se nyt noin mene. Yksinkertaistuksesi ja väitteesi on täysin virheellinen. Nuo ruuan CO2 kuormat oli otettu lähteestä, jossa koko tuotantoketjun CO2 rasitus on otettu huomioon. Sehän on se normaali ilmastotietoisten tapa huomioida CO2 kauhuja. Juuri tuon takia brasilian liha on kasvihuonekaasun kannalta niin raskasta ja lähituotettu vähän vähemmän. Kasvihuoneessa kasvatettu kotimainen kurkkutomaatti ei ole ekologista ruokaa etc.
Fossiiliset polttoaineethan eivät ole välttämättömiä, ne loppuu aikanaan, so what. Sen sijaan ruoasta on jo nyt pula ja ruokapula pahenee vauhdilla koko ajan. Jos jotain pitäisi säästää niin ruokaa.
Ja edelleen, liikunnan määrä otetaan mukaan hiilijalanjälkeen netin laskureissakin, ihan yksikäsitteisesti niin päin, että liikunnan lisääminen lisää yksilön CO2 kuormaa.
Helanderin esille nostama liikunnan hyödyllisyys monella tapaa on tietysti totta, mutta sillä ei ole mitään tekemistä ekologian saati CO2:n kanssa, joka on tämän ketjun aihe.
vph kirjoitti:ajarmala kirjoitti:Kun taas pyöräilijät eivät syö fossiilisia ruoka-aineita vaan ihan edellisellä kasvukaudella kasvaneita kasveja ja niitä syöneitä eläimiä. Olennaista on siis se, että ruoka on sitonut itseensä viime kesänä niissä olevan hiilen ilmakehästä, joten jos se nyt pyöräillessä sinne takaisin vapautuu niin so what?
Ruoka syntyy ilmakehässä jo olevasta hiilidioksidista auringonvalon avulla. Kun se sinne palaa takaisin, on vaikutus hiilidioksidipitoisuuteen plus miinus nolla.
Autojen pääasiassa fossiiliset polttoaineet taas kaivetaan maan uumenista ja siten suurentavat ilmakehässä olevaa hiilidioksidipitoisuutta.
Esitetty laskelma lienee kyllä numeerisesti oikein, mutta perusteiltaan täysin väärin.
No eihän se nyt noin mene. Yksinkertaistuksesi ja väitteesi on täysin virheellinen. Nuo ruuan CO2 kuormat oli otettu lähteestä, jossa koko tuotantoketjun CO2 rasitus on otettu huomioon. Sehän on se normaali ilmastotietoisten tapa huomioida CO2 kauhuja. Juuri tuon takia brasilian liha on kasvihuonekaasun kannalta niin raskasta ja lähituotettu vähän vähemmän. Kasvihuoneessa kasvatettu kotimainen kurkkutomaatti ei ole ekologista ruokaa etc.
Fossiiliset polttoaineethan eivät ole välttämättömiä, ne loppuu aikanaan, so what. Sen sijaan ruoasta on jo nyt pula ja ruokapula pahenee vauhdilla koko ajan. Jos jotain pitäisi säästää niin ruokaa.
Ja edelleen, liikunnan määrä otetaan mukaan hiilijalanjälkeen netin laskureissakin, ihan yksikäsitteisesti niin päin, että liikunnan lisääminen lisää yksilön CO2 kuormaa.
Helanderin esille nostama liikunnan hyödyllisyys monella tapaa on tietysti totta, mutta sillä ei ole mitään tekemistä ekologian saati CO2:n kanssa, joka on tämän ketjun aihe.
Laskeppa huviksi perunalla miten paljon tulee päästöjä. Luvut näytti olevan 319 kJ/100g energiaa, päästöt: 0,4 kg Co2 / kg kotimaisesti tuotetulle.
Laskin piruuttani yhden vegevaihtoehdon lisää. Suomessa kasvatettuja kasvihuonetomaatteja pitäisi syödä tuo energiamäärä palauttaakseen 10,1 kg niiden hiilijalanjälkikerroin on 5-7 kgco2eqv/kg, eli 50-70 kg hiilidioksidia, eli jopa 700 g/km.
Peruna on kyllä hyvä ja, kuten ensimmäisessä viestissäni kerroin rasva, esim kasviöljy, jota kuluu vain juomalasillinen ja kasviöljyn hiilidioksidikerroin on vain 1.
Muttamutta...
Tarkoitushakuisista laskelmista oikeaan pohdintaan siitä, mistä tässä on kysymys.
Tuosta Brasilialaisen pihvilihan korkeasta hiilidioksidikerroinarvosta olen hiukan epäilevällä kannalla. Se kai perustuu sademetsän hakkaamisen aiheuttamaan hiilinielun poistumiseen. Olen käynyt parissa sademetsäntutkimuslaitoksessa, viimeeksi pari viikkoa sitten Cabe Tribulationissa Australiassa ja vastaus on ollut molemmissa sama. Sademetsään ei kerry hiiltä biomassaksi, vaan kaikki, mikä kasvaa hajoaa samaa tahtia säiden ja muiden olosuhteiden muuttaessa muutaman vuoden välein kasvua n. 20% suuremmaksi tai pienemmäksi. Mitään noista isomman kasvun vaihesita ei metsään kerry, vaan kaikki mikä kasvaa, myös lahoaa pois. Sademetsän maaperä on kivikkoista hiekkaa, ei mitään multaa tai muuta turvetta, joka voisi sitoa hiilidioksidia.
-Nyt tulee erittäin provokatiivinen virke: Jos siis sademetsä ei sido hiiltä enempää, kuin tuottaa, ei sademetsän hakkaamisesta ole muuta kuin hyötyä, kun puut viedään pois sademetsästä lahoamasta muualle lahoamaan hitaammin. Missä tässä laitumeksimuuttamisprosessissa vähenee hiilidioksidin sitominen, jota ei siis sademetsässä kokonaisuutena ole. Olemattoman vähenemien oli siis alkuperäinen väite. -Lisää provoa: Miten sademetsä pitkällä aikavälillä poikkeaa hiilidioksidin suhteen Saharan hiekka-aavikosta. Molemmat kuluttavat ja tuottavat itse kaiken hiilidioksidin ja kokonaishyöty muille alueille on nolla.
Brasiliassa sademetsän tilalle raivataan niitty, joka kasvaa ruohoa ja lehmiä. Sieltä viedään pois lehmiä ja niiden sitoma hiilidioksidi. Loppu lahoaa paikalle ja kasvaa uutta ruohoa. Paikalla aiemmin olleesta sademetsästä ei viety pois mitään, eikä mitään kertynyt pois kierrosta. Missä siis on se hiilidioksiditaseen huononeminen sademetsän ja lehmäniityn välillä, kun asiaa tarkastellaan hakkuuvuotta pidemmällä aikavälillä.
Tottakai ymmärrän, että sademetsällä on muita arvoja biodiversiteetin ylläpitäjänä ja sääilmiöiden säätelijänä, mutta hiilidioksidin kierto on mielestäni laskettu Yhdysvaltain maatalousministeriön laskimella. 
vph kirjoitti:Suomalaisen kalorilaskurin avustuksella pääsin keskioluella pyörää ajaen 4.62 l / 100 km kulutukseen. 14 pullollista / 100 km.
Tästä taitaa tulla CO2-kuormaa noin 5.6 kg, joka vastaa 56 g / km kasvihuonekaasupäästöjä.
Aika kova kulutus! Ilmankos sitä aina terrassit kutsuvat kun olen lenkillä! No, onneksi nyt on jotain konkreettista myös rouvalle perusteluiksi.
Tässä keskustelussa pitäisi jotenkin huomioida myös sähköavustetut pyörät: niistä on ollut muuallakin juttua, että sähkön (siirronkin) hyvästä hyötysuhteesta johtuen CO2 päästöt jäävät pienemmiksi kuin vastaavan poljettavan ruuan. Löysin sähkölle arvon 210kgCO2/MWh, josta vaadittavalla 666W teholla saadaan vain 140g/100km! Jotta parasta vaan unohtaa se kinneri ja kevyemmät kiekot, ja asentaa suosiolla sähköt. Joku laskennallinen marginaalisuure sähkön päästöille tulevaisuudessa oli 6-700kgCO2/MWh, josta kulutus siis parinkertaistuu, mutta on silti kertaluokkia jopa noita tofunpurijoita alempana.
Huono puoli tässä tietysti on se, että olutta saa enää juoda kovin vähän. Ja senkin voisi kokonaan poistaa, jos Suomessa saisi ajaa sähköpyörällä polkematta: tämäkin epäkohta pitäisi byrokraattien poistaa! Sipilää!
Tottakai Sato Kotien miniyksiössä asuva, liikkumaton olmi vie vähemmän energiaa kuin...sanotaan vaikkapa Terppa, joka on energiaa. Vielä kun se (olmi) tekee työpanoksensa etänä, eikä mene häiritsemään työnantajan konttorin viihtyvyyttä ja tuottamaan siten hiilidioksidipäästöjä, niin ollaankin jo lähellä ideaaliyhteiskuntaa! Vihreätkin olisivat varmaan tyytyväisiä! Lenkkari- ja potkukelkkavero siistinee ympäristökuvaa muutenkin.
mhelander kirjoitti:Ja mulla on se "luontoa säästävä" V8 ihan arkikäytössä, rouva sillä ajelee ja sen CO2 -päästöt on pienimmän mahdollisen pikkuauton luokkaa, syynä E85:n käyttö (25l sataselle on 3.75l 98E5 bensaa jossa siis 5% etanolia eli 3.56l bensaa josta nuo CO2-päästöt, loppu on vettä).
Mitä tämä tarkoitti? Insinööreilin ja toisaalta yritin suhtautua trollin tavoin, mutta en keksinyt mitä tämä meinaa.
Eli tästä saamme kai lopputulokseksi, että pyörät pitää laittaa yleellisyysverolle: joko ne on saastuttavia, tai ainakin liian mukavia kansalaisille ilman luksusveroja. Tuottavat endorfiinejäkin! Ja polttoainevero päälle siihen brassipihviin? Siis toki normien palvelumaksujen ja alvien päälle. Käyttövoimaverosta voidaan kuitenkin joustaa, paitsi ehkä Helanderia voidaan pitää poikkeuksen poikkeuksena.
jori kirjoitti:Peruna on kyllä hyvä ja, kuten ensimmäisessä viestissäni kerroin rasva, esim kasviöljy, jota kuluu vain juomalasillinen ja kasviöljyn hiilidioksidikerroin on vain 1.
Tarkoittaaks tämä, että parasta ekoruokaa on ranskalaiset perunat? 
TKorho kirjoitti:jori kirjoitti:Peruna on kyllä hyvä ja, kuten ensimmäisessä viestissäni kerroin rasva, esim kasviöljy, jota kuluu vain juomalasillinen ja kasviöljyn hiilidioksidikerroin on vain 1.
Tarkoittaaks tämä, että parasta ekoruokaa on ranskalaiset perunat?
Nimenomaan. Ja juustonaksut, pringlesit, maissihiutaleet ja glukoosifruktoosisiirappi, karkit ja soijaproteiini. (Katso edellisen viestini viimeinen lause.)
jori kirjoitti:Tuosta Brasilialaisen pihvilihan korkeasta hiilidioksidikerroinarvosta olen hiukan epäilevällä kannalla.
Kuten myös. Ja täsmälleen samoilla perusteilla kuin sinäkin. +1
Meikäläinen ei kuitenkaan syö brasilialaista lehmänlihaa vaan vehnää, ruista, perunaa, sipulia, omenoita ja hieman kalaa, kanaa ja sikaa. Ja näitä kasvaa ihan täällä kotimaassakin ilman, että tarvitsee kasketa aarnimetsiä.
Olen aina ihmetellyt sitä, että sademetsiä ihannoidaan niin kauheasti. Ne kun eivät ole hiilinieluja.
Taselaskenta rulez! Jee.
Ja vielä: pieni ilmaston lämpeneminen olisi täällä Suomessa ihan paikallaan ja jopa toivottavaa. Nytkin olisi kiva, jos lämpötila näin kesällä nousisi edes 20 asteeseen.
ajarmala kirjoitti:jori kirjoitti:Tuosta Brasilialaisen pihvilihan korkeasta hiilidioksidikerroinarvosta olen hiukan epäilevällä kannalla.
Kuten myös. Ja täsmälleen samoilla perusteilla kuin sinäkin. +1
Meikäläinen ei kuitenkaan syö brasilialaista lehmänlihaa vaan vehnää, ruista, perunaa, sipulia, omenoita ja hieman kalaa, kanaa ja sikaa. Ja näitä kasvaa ihan täällä kotimaassakin ilman, että tarvitsee kasketa aarnimetsiä.
Olen aina ihmetellyt sitä, että sademetsiä ihannoidaan niin kauheasti. Ne kun eivät ole hiilinieluja.
Taselaskenta rulez! Jee.
Ja vielä: pieni ilmaston lämpeneminen olisi täällä Suomessa ihan paikallaan ja jopa toivottavaa. Nytkin olisi kiva, jos lämpötila näin kesällä nousisi edes 20 asteeseen.
Juu, kaadetaan Amazonin sademetsät, jotka tuottavat kolmasosan planeettamme hapesta ja jossa asuu enemmän eliölajeja kuin missään muualla. Puhumattakaan siitä, että sademetsien kasveista ja hyönteisistä löydetään jatkuvasti potentiaalisia lääkkeitä. Sademetsien suojelu ei ole ituhippeilyä vaan välttämättömyys. Aika paksua kamaa