Nojapyöräfoorumi

Miksihän näitä ennätyksiä aina yritetään parantaa? Autourheilusta aina väitetään ett ne uudet keksinnöt siirtyy myöhemmin normi henkilöautoihin, meidän iloksi ja hyödyksi.
Onko tässä tai muissa ennätys pyörissä jotain mitä voimme hyödyntää tai mistä voimme oppia?

Eiks tuolta nyt osa jutuista siirry helposti sun tykkäämiin kinnereihin?

Pastori kirjoitti:

Eiks tuolta nyt osa jutuista siirry helposti sun tykkäämiin kinnereihin?

Onkohan tulevaisuuden kinnereissä tuulilasi korvattu kameralla ja näytöllä?

Jarcco kirjoitti:

Pastori kirjoitti:

Eiks tuolta nyt osa jutuista siirry helposti sun tykkäämiin kinnereihin?

Onkohan tulevaisuuden kinnereissä tuulilasi korvattu kameralla ja näytöllä?

On. Myös avopyörissä tulette näkemään kameroita ja näyttöjä, joilla on helpompi nähdä kulman- tai pyörän taakse. Se nyt vaan on niin, että noilla tekniikoilla on etunsa huonoissa olosuhteissa, vaikkapa sateessa ja vastavalossa. On myös päivänselvää, ettei umpikabiiniin näyttöä tiiraamaan lukittauduta muusta syystä, kuin pahan ilman tai helvetillisen kiireen takia, ja että maisemia on ainakin hyvällä ilmalla mukavampi katsella tukka tuulessa hulmuten.

Pyöränmittariin integroituja taustapeilikameroita on jo: http://www.bikerumor.com/2010/10/12/cer ... -computer/
Pää edellä ajettavissa pystypyörissä tuon voisi suunnata hyvin eteenkin...

Jukka

jori kirjoitti:

vaaka kirjoitti:

En ole niin syvällisesti perehtynyt aerodynamiikkaan, että osaisin arpoa matalamman nokan vaikutusta tuollaisen pyörimättömän rengaskotelon kanssa. Otsapinta saattaisi nousta nokan pudotuksella, mutta olisiko se sen arvoista ali menevän ilman määrän ja siten vaikutuksen vähentyessä ilman kiinteää koteloa renkaalle ja kotelon kanssa?

Ilman umpinaista koteloa rengas puhaltaa ajonopeudella suihkuavaa ilmavirtaa tangenttinsa suuntaan, joka on siis pirullisen kova puhallus, jonka teho on kaikki pois polkijan pohkeesta. Tangentin suunta kabiinista ulos on melko hyvin hallinnassa, vaikka ei sekään täysin ummessa ole, mutta kabiinissa sisällä pyörivä kiekko pumppaa siellä ilmaa ympäriinsä ja kiekon reunalta tangentin suuntaan lähtenyt lähes 40 m/s ilmavirta kuluttaa nopeusenergiansa kabiinissa puhaltuakseen taas kiihtymään pyörivän kiekon navan kohdalta kiekon pinnalle keräämään nopeusenergiaa, jota hukata kabiinin sisäpuhallukseen.

Umpikotelon idea on, että ilma, joka pyörii kiekon pinnalla on koko ajan sama ilma, jota ei siis tarvitse enää kiihdyttää uudelleen tuohon nopeuteen. Tottakai ilman viskositeetista aiheutuu kitkaa, mutta ei sekään ainakaan pienene, jos ilmaa päästetään lisää kiekon kylkeen kiihtymään.

Kokeile kääntämällä pyörä selälleen ja pyörittämällä suurimmalla vaihteella vetävälle kiekolle maksiminopeus ja laita palava kynttilä kiekon renkaan sivun kohdalle, josta ilma puhaltuu irti renkaasta. Huomaa, että tuo puhallus on koko renkaan ympäryksen kahden metrin matkalla kiekon molemmin puolin. Neljä metriä pitkä rako, jossa ilmaa puhaltuu kehänopeuden suuruisella nopeudella monen millin paksuudella. Ei mikään olematon puhallin, joka tähän kykenee. Ajossa tuo on kaikki pois eteen päin vievästä tehosta. Sekin kannattaa huomata, että ilman kuluttama teho on verrannollinen kehänopeuden kolmanteen potenssiin. Saat käsin pyörittämällä vauhtia kiekolle summittain vain puolet ennätysajokin nopeudesta, eli noin 70 km/h joten ilman puhaltamiseen kuluva teho on vain kahdeksasosa siitä, mikä kuluu 140 km/h tuplanopeudessa.

Kiitos. Jo ajatustasolla on selvää, että hurjista tehoista on kyse. Ilman kynttilää vähän alle maksimitehojen olen 23 mm levyttämätöntä 622 rengasta käsin kammesta kääntäen pyörittänyt ja melkoista tuuletusta tulee. Puhumattakaan jostain 70 km/h revittelyistä.

Sopivasti on takalokari katkennut. Korvaus kotelolla? Hmm...