Pariisin ilmastokokouksen satoa

[E-Cruiser]

100 km/h 1000W kinnerillä olisi mielenkiintoinen kokeilu, mutta ei ihan niin yksinkertainen juttu kuin miltä äkkiseltään saattaa kuulostaa.
Jos käytetään suoravetomoottoria, niin tarvittava jännite on 96V, että saadaan aikaan riittävä kierrosluku. No sen saa aikaan yhdistämällä kaksi 48V-akkua kyllä, mutta hieman varovainen on jo noilla jännitteillä oltava. 100V puraisee aika miehekkäästi. Oikosulku tuhoaa pitkälti kaiken tiellään olevan. Sitten yleisimmät 1000W suoravetomoottorit eivät kestä 96V jännitettä. Virta alkaa vuotaa käämien läpi. 72V ne vielä kestävät. Tarvitaan vähintään 1500W suoravetomoottori. (Greencyclestä löytyy:) Pelkkä moottori painaa 10kg. Päälle vanne, rengas, kontrolleri ja kaksi akkua.

Vakio kontrolleri ei tuollaista jännitettä kestä, joten vaaditaan kallis high-tech kontrolleri. Joku Lyen, yms.
1500W suoravetomoottorin vaatima minimi haarukanleveys on 145mm. Mieluummin 150mm.
Jos 1000W taas välitetään keskiömoottorilla polkien mukana samalla, niin noin 2 hevosvoimaa laittaa kinnerin ketjuvedon todella kovaan rääkkiin. Karkeasti noin nelinkertaiseen rasitukseen verrattuna normaaliin polkemiseen. Ketjuvoimalinja ei välttämättä kestä tuota, jolloin ainoaksi vaihtoehdoksi jää suoraveto. Renkaiden on myös hyvä olla laadukkaat.

Ihan vain näin teoreettisesti spekuloiden. Kaikkien kinnereiden ohjattavuus ei myöskään välttämättä ole enää ihan optimi tuossa nopeudessa
Luulen että jossain vaiheessa tätä teknologista kehitystä tuo tullaan tekemään kyllä. Pakkohan se on jonkun rakentaa ja testata. Ei se mahdotonta ole, mutta vaatii kyllä paneutumisen ajatuksella.
Kinneri kuluttaa noin 6 centin edestä sähköä per 100km.
Ihan tuohon hintaan en vielä voimalaitoksen tarroja laita
Jos siis ajatellaan että korvauksena promootiosta olisi ilmainen tuote.

[ajarmala]

100 km/h 1000W kinnerillä olisi mielenkiintoinen kokeilu,
Jos käytetään suoravetomoottoria, niin tarvittava jännite on 96V, että saadaan aikaan riittävä kierrosluku.

Kun en ole sähköinsinööri vaan kemian... niin eikö kuitenkin olisi mahdollista rakentaa tasavirtasähkömoottori sellaisella sopivalla napamäärällä, että siitä saisi ulos tarvittavan kierrosluvun tuon 100 km/h saavuttamiseksi?

Tai sitten turvataan Nicola Teslan propagoimaan vaihtovirtaan: meillä Suomessa on erinomaista tietotaitoa taajuusmuuttajista, joilla voi helposti säätää vaihtovirtamoottorin nopeuden haluamakseen. Eikös sähkökulkuneuvon nopeudensäätö toimisi taajuusmuuttajilla oikein hyvin? Ainakin Helsingin metro kulkee niillä kaikilla nopeuksilla.

Jos se on vaikeaa, niin tarvitaan vain lisää insinöörejä, niin kohta se on jo ratkaistu... Ja kinneritkin kulkevat 100 km/h sähköllä tuosta vaan. Jooko?

[jviirret]

Kun en ole sähköinsinööri vaan kemian... niin eikö kuitenkin olisi mahdollista rakentaa tasavirtasähkömoottori sellaisella sopivalla napamäärällä, että siitä saisi ulos tarvittavan kierrosluvun tuon 100 km/h saavuttamiseksi?

Sitte sen teho matalilla kierroksilla ja liikkeelle lähdössä olis ihan onneton

Eikös sähkökulkuneuvon nopeudensäätö toimisi taajuusmuuttajilla oikein hyvin?

Toimii, mutta tamut painaa ja hukkaa tehoa

Jukka

[jori]

Eipä se vaihtovirta varsinaisesti mitään pelasta, kuin oikosulkumoottorissa, josta lisää myöhemmin.

Jännitettä pitää nostaa sähkömoottorin ns. ankkurireaktion takia. Ankkurireaktio on sähkökoneen käämiin indusoituva jännite, joka riippuu pyörimisnopeudesta. Tämä on juuri se juttu, josta puhuttiin fysiikan tunnilla otsikolla: "Liikkuva johdin magneettikentässsä" jne. Nopeuden takia johtimeen indusoituva jännite on sähkömoottorissa pyörittävän jännitteen vastainen, joten suurilla nopeuksilla jännitettä pitää nostaa, tai virta ja momentti laskevat.

Sähkömotoorinen voima, joka tuo ankkurireaktio on olemukseltaan, riippuu (johdin liikkuu magneettikentässä) siis liikenopeudesta, joka vastaa tässä pyörimisnopeutta, mutta myös staattorin magneettivuon tiheydestä, jossa tuo johdin (käämilanka) liikkuu, sekä johtimen asennosta magneettikenttään ja sen pituudesta tai tässä tapauksessa käämin kierrosluvusta.

Nykyaikaisessa sähkömoottorissa on yksinkertaisuuden vuoksi kiinteä kierrosmäärä johdinkierroksia ja kestomagneeteilla tehty magneettivuo, joten kierrosnopeuden nostamiseen ei auta muu kuin jännitteen nosto. Muita mahdollisuuksia olisivat käämikierrosten vähentäminen tai magneettivuon pienentäminen, jotka eivät kestomagneettikoneessa helposti onnistu. Käämikierrosten pienentäminen edellyttäisi vauhdissa kytkettäviä erillisiä käämejä, eikä kestomagneetin vuolle voi tehdä oikein mitään.

Magneettivuon määrän säätäminen olisi siis paras keino säätää sähkökoneen jännite-pyörimisnopeus-suhdetta. Sitä käytettiinkin ennen kestomagneettiaikaa paljon. Staattorin magneettivuota voi pienentää monella tavalla, mutta tämä edellyttää kestomagneeteista luopumista , joka monimutkaistaa rakennetta. Ei moottorin napaluvun lisääminen tai vähentäminen auta tässä mielessä mitään. Se kyllä muuttaa moottorin sisäistä taajuutta, muttei vaikuta magneettivuohon eikä käämikierrosten lukumäärään, joten se ei ole keino lisätä nopeutta.

Sähkötyökaluissa, rälläköissä ja porissa ym. suuret ja pienet kierrosluvut saadaan aikaan kytkemällä sama virtapiiri pyörivän ankkurin ja magnetoivan käämin kautta sarjaan. Tämä tekee sen, että ankkurireaktion aiheuttaman vastajännitteen pienentämä virta pienentää myös magnetointipiirin vuontiheyttä, jolloin kierrosluku ei vähene ankkurireaktion takia, vaan ainoastaan momentti. Näitä koneita sanotaan yleisvirtamoottoreiksi, sillä ne tuon yhden (sarjaan kytketyt roottori ja magnetointipiirit) virtapiirin takia pyörivät sekä tasa-, että vaihtovirralla. Kun virran suunta muuttuu, muuttuu se molemmissa käämeissä yhtaikaisesti, jolloin voiman suunta säilyy samana.

Muita keinoja nopeuden muuttamiseen on erillinen roottorin kanssa rinnan kytketty magnetointikäämi, jonka virtaa säädetään halutun pyörimisnopeus-momentti-suhteen mukaan. Tällainen kone on esim. auton laturi, jonka tuottama jännite on vakio, sillä säädin laskee magnetointipiirin jännitettä sitä mukaa kun kierrosluku nousee.

Myös induktiomoottoria (oikosulkumoottori) voi taajuusmuuttajalla ajaa haluttua kierrosnopeutta taajuutta muuttamalla, sillä siinä magneettivuo indusoi roottorivirran ja magneettivuo riippuu roottorivirrasta ja päinvastoin –aivan kuten sarjamoottorissa, yleisvirtamoottorissa, jota siis käytetään käsityökaluissa. Tässä mielessä pitää siis peruuttaa ensimmäinen lauseeni tässä viestissä. Tiesin, ettei tuo pidä paikkaansa oikosulkukoneen kohdalla, mutta panin sen sinne retorisista syistä.

Yhteistä kaikille säädettävänopeuksisille sähkökoneille on, ettei niissä pysty käyttämään kestomagneetteja, jos nopeutta halutaan nostaa ankkurireaktion aiheuttaman nimelliskierrosluvun yläpuolelle. Alas päin voi tietenkin säätää syöttöjännitettä laskemalla. Myös ylöspäin voi kierroslukua säätää yksinkertaisesti jännitettä nostamalla. Se on nykyisen tehoelektroniikan keinoin varsin helppoa. Lisäämällä tasavirtapiiriin ns. ylöshakkurin, saadaan jännite nousemaan moninkertaiseksi. Tällaiset ovat varsin halpoja komponentteja ja hyötysuhteeltaankin aika hyviä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Boost_converter
Haulla "step up converter"

http://www.aliexpress.com/item/High-Eff ... 19729.html

[vaaka]

Sitten on se kuuluisa pölkkypääratkaisu. Lisää voimaa, kun järki tai sähkömoottori ei riitä. Polkee kovempaa ja vääntöä on pienissäkin vauhdeissa ja startissa. Ainakin nivelissä ja jänteissä

[ajarmala]

Myös induktiomoottoria (oikosulkumoottori) voi taajuusmuuttajalla ajaa haluttua kierrosnopeutta taajuutta muuttamalla, sillä siinä magneettivuo indusoi roottorivirran ja magneettivuo riippuu roottorivirrasta ja päinvastoin –aivan kuten sarjamoottorissa, yleisvirtamoottorissa, jota siis käytetään käsityökaluissa.

Myös ylöspäin voi kierroslukua säätää yksinkertaisesti jännitettä nostamalla. Se on nykyisen tehoelektroniikan keinoin varsin helppoa. Lisäämällä tasavirtapiiriin ns. ylöshakkurin, saadaan jännite nousemaan moninkertaiseksi. Tällaiset ovat varsin halpoja komponentteja ja hyötysuhteeltaankin aika hyviä.

Noniin, löytyihän niitä keinoja aikaansaada nopeita sähkömoottoreita... Eli siis oikosulkumoottori ja taajuusmuuttaja on yksi keino ja toinen on tasavirtamoottori, jos siihen liitetään sopiva hakkuriteholähde, joka tuottaa tarvittavan suuren jännitteen.

Milloin ruvetaan tekemään tälläisiä? Tekniikka ei siis estä nopean sähkömoottorin rakentamista. Sellainen siis aerodynaamiseen kinneriin, jossa olisi tilaa kuljettajalle ja lapselle, jolloin toinen vanhemmista voisi ajaa kinnerillä lapsen päikkäriin ja jatkaa sieltä töihin. Vaikka vähän kauemmaksikin, kun kerran sähkömoottori on apuna.

[jviirret]

Monenlaisia sähkökinnereitä on jo: http://www.nettimoto.com/estrima/biro/1695668 Ei ehkä aerodynaaminen, mutta vastapainoksi kyytiin nouseminen helpompaa ja näykyvyys ympärille parempi.

Jukka

[tm]

Monenlaisia sähkökinnereitä on jo: http://www.nettimoto.com/estrima/biro/1695668 Ei ehkä aerodynaaminen, mutta vastapainoksi kyytiin nouseminen helpompaa ja näykyvyys ympärille parempi.

Kinneri ja "kinneri", tällä foorumilla sanaan on yleensä liittynyt mahdollisuus käyttää (edes nimellisesti) myös omaa lihasvoimaa eteenpäin liikkumiseen. Polkimet tuossakin varmaan on, mutta ehkei jarru- ja kaasupolkimen painamista vielä lasketa lihasvoimalla liikkumiseksi .

[jviirret]

Monenlaisia sähkökinnereitä on jo: http://www.nettimoto.com/estrima/biro/1695668 Ei ehkä aerodynaaminen, mutta vastapainoksi kyytiin nouseminen helpompaa ja näykyvyys ympärille parempi.

Kinneri ja "kinneri", tällä foorumilla sanaan on yleensä liittynyt mahdollisuus käyttää (edes nimellisesti) myös omaa lihasvoimaa eteenpäin liikkumiseen. Polkimet tuossakin varmaan on, mutta ehkei jarru- ja kaasupolkimen painamista vielä lasketa lihasvoimalla liikkumiseksi .

No työntää vuorotellen tai lataa akut kotona polkugeneraattorilla

Jukka

[tm]

Monenlaisia sähkökinnereitä on jo: http://www.nettimoto.com/estrima/biro/1695668 Ei ehkä aerodynaaminen, mutta vastapainoksi kyytiin nouseminen helpompaa ja näykyvyys ympärille parempi.

Kinneri ja "kinneri", tällä foorumilla sanaan on yleensä liittynyt mahdollisuus käyttää (edes nimellisesti) myös omaa lihasvoimaa eteenpäin liikkumiseen. Polkimet tuossakin varmaan on, mutta ehkei jarru- ja kaasupolkimen painamista vielä lasketa lihasvoimalla liikkumiseksi .

No työntää vuorotellen tai lataa akut kotona polkugeneraattorilla

Jukka

[vph]

Tommosen Twizyn saa ilman Ranskan tukiaisia n. 9000€ Saksasta

Twizy maksaa Ranskassa 5 hevosvoimaisena 7 240,00 € TTC, eli verollisena. 17 hevosvoimaisena 8 740,00 €. Ollaan tosiaan jo nyt 7000 euron tavoitteessa, ei siis millään lailla mahdotonta, vähän tukiaisia vaan pelissä.

Akun vuokra 60 euroa per kk tulee tuohon päälle (jos ajaa 10000 km/vuosi). Noin iso kiinteä kuukausittainen kustannus tappaa kokonaan tuollaisen laitteen järkevyyden.
Sinällään tuo Twizy olisi paljon realistisempi koko kansan työmatkakulkuneuvo kuin mikään polkupyörän teknologiaan perustuva kinneri - huollon ja omatoimisuuden tarve on ihan eri tasolla. Mutta veikkaan, että häviää pian markkinoilta vähäisen kysynnän takia.

Myydään verottomana.
Sen jälkeen liimaan takaikkunaan tarran että ajan kivihiilellä/ydinvoimalla

joo, ydinvoimaa täällä Ranskassa ainakin pössytellään, niin kuin kaikki tietävät. Oi, sähkö on ihanaa.

Yksinkertaisena koneenrakennusinssinä en ole vielä ymmärtänyt millaisella siirtoteknologialla ne saa sen vihreän sähkön eroteltua siellä valtakunnan gridissä niin, että vihreää sähköä ostaville tulee töpselistä ei-ydinvoimaa. Onkohan se ihan pelkkä markkinointikikka, jolla vedotaan hyvää tarkoittaviin kansalaisiin ja saadaan sieltä rahat kotiin?

[Nojanalle]

http://teknavi.fi/autot/stuttgartissa-n ... hkoautolle Tairetaan palata juurilleen . Ökyilyä ja turhiatehoja.

[jviirret]

http://teknavi.fi/autot/stuttgartissa-n ... hkoautolle Tairetaan palata juurilleen . Ökyilyä ja turhiatehoja.

"Farncfurt 2015 electric car" kuvahaku tuotaa myös tällaisia tuloksia:

sähköauto.jpg (71.69 KiB) Katsottu 4174 kertaa

Jännä että tällä(kin) foorumilla huomiota saa enemmän nuo superautot

Jukka

[jori]

http://teknavi.fi/autot/stuttgartissa-n ... hkoautolle Tairetaan palata juurilleen . Ökyilyä ja turhiatehoja.

"Farnkfurt 2015 electric car" kuvahaku tuotaa myös tällaisia tuloksia:

sähköauto.jpg

Jännä että tällä(kin) foorumilla huomiota saa enemmän nuo superautot

Laitan tähän tuon Nojanallen linkin auton kuvan, niin on helpompi seurata, jollei ole avannut linkkiä.

Vielä eletään tilanteessa, jossa sähköauton markkinoinnin kannalta on tärkeää se, että päästään vaikka erikoisautolla lähelle polttomoottoriauton arvoja, jotta voitaisiin markkinoida sähköajoneuvoa oikeaan tarpeeseen, joka lopulta on vain lyhyitä matkoja hitaalla nopeudella. Ihmiset tarvitsevat esikuvia. Esikuva on jotain, johon ei ulotu, mutta johon suuntaa pyritään. Minusta tuntuu, että nuo "järkevät" sähköautokonseptit ovat tahallaan hölmön näköisiä. Shanghaissa ne ajaelevat ihan tavallisella sähkömoottorilla varustetulla golfautolla. Minusta sellainen on jotenkin paremmin silmään sopivaa, kuin tämä Jukan viestin sähköauto, jonka luulen olevan tuon näköinen vain, jotta sitä ei ruvettaisi ostamaan ja sitä pitäisi ruveta oikeasti tuottamaan.

[E-Cruiser]

Jostain invamopo-osastolta Jukka nyt näitä kaivelee Onhan sitä ilmailunäyttelyissäkin vaikka mitä, lennokkejakin.
Niin ruma ja epäkäytännöllinen että huimaa. Sopinee iäkkäälle henkilölle tai invamopoksi.