Nojapyöräfoorumi

Kävin ajelemassa 30 kilsan lenkin. Yli kolmenkympin vauhdissa ohjaus ei muuttunut ylivakaaksi kuten ennen, mutta ei tullut pelottavan huteroksi kuten negatiivisjättöisessä luggarionissa. Hitaat kanttikiven ylitykset sujuivat hyvin, en meinannutkaan kaatua. Vaikuttaa siis hyvältä kompromissilta. Jotenkin sellainen vaikutelma jäi, että kallistusnivelen jättö pitäisi myös nollata. Pieni kallistelu toimii ihan ok, mutta rajummat kallistukset tuntuvat raskaalta nostaa takaisin pystyyn. Varsinkin nopeat suunnanvaihdot, kun oikein ajatuksella yritin analysoida. No, koeajot jatkuu ennen suuria muutoksia.

Vieläkö on keskityskumit ja jos on niin millaiset?

Ainoastaan yksi ja alkuperäinen kumi, joka on rakennusohjeissa speksattu. Se ei juurikaan kallistelua estä.

Fysiikan tohtori Kaliforniasta motkotti frisbeegolfin termeistä ylivakaa, vakaa ja alivakaa. Ovat kuulemma osin aerodynamiikkatermistöä ja osa väärin sekä mahdottomuus fysiikan näkökulmasta, mutta parempia termejä ei kai ole keksitty. Mitä ylivakaus tarkoittaa flevon ohjauksessa mutkasta suoristaessa? Vastuksen suurta määrää kallistuksesta keskittäessä?

Suuri jättö ja kova vauhti teki aiemmin ohjauksesta ylivakaan, eli polkeminen ei heiluta ohjausta mihinkään (hyvä), mutta nopeat väistö- ja korjausliikkeet eivät onnistu (huono). Tämä siis koskee ohjausniveltä.
Nyt tuntuu siltä, että ohjausnivelen jättö on hyvä. Mutta pyörässä olevan kallistusnivelen jättö on mielestäni liian suuri ja kulma liian loiva, joka tekee etu-ja penkinrungon yhteisestä wheel flopista liian suuren.

Vilijami kirjoitti:

Suuri jättö ja kova vauhti teki aiemmin ohjauksesta ylivakaan, eli polkeminen ei heiluta ohjausta mihinkään (hyvä), mutta nopeat väistö- ja korjausliikkeet eivät onnistu (huono). Tämä siis koskee ohjausniveltä.
Nyt tuntuu siltä, että ohjausnivelen jättö on hyvä. Mutta pyörässä olevan kallistusnivelen jättö on mielestäni liian suuri ja kulma liian loiva, joka tekee etu-ja penkinrungon yhteisestä wheel flopista liian suuren.

Mutta jos kallistusnivel on vinossa kulmassa, takapää kääntyy samalla kun kallistetaan. Ja samalla ohjaa. No, testaamalla selviää haittaako.

Eikös se kallistusnivel just nyt ole vinossa - hyvin loivassa kulmassa, koska sen jättö on noin hurja? Ehkä en ymmärrä nivelen rakennetta kun en oo tutkinu?

Tuo nollajättö tuntuu tässä nyt toimivan, mutta emäputken kulmaa vielä epäilen. Helpottuisiko ajo vieläkin jyrkemmällä kulmalla? Mahdollisesti, koska Petri on ainakin kehunut 2x622 kaupunkimbb:n olevan helppo ajaa ilman käsiä (60 astetta) ja Luggarionissa jalkaohjaus 60 asteen kulmalla on luontevampaa? Tulisko siitä jopa niiiiiin helppo ajaa, että pärjäisin kahdella pyörällä?
Racing meiningissä Flevon runkoputki vääntyilee (kierteelle) polkemisen tahtiin, joten runkoputki saisi olla vahvempaa kuin 40 x 40. Piirsin kuvan EvoFlevosta, joka on tehty 2" pakoputkesta ja 30 asteen mutkista. Jätin joustot pois tässä vaiheessa. Kivan näköinen ainakin omaan silmään

Vilijami kirjoitti:

Helpottuisiko ajo vieläkin jyrkemmällä kulmalla? Mahdollisesti, koska Petri on ainakin kehunut 2x622 kaupunkimbb:n olevan helppo ajaa ilman käsiä (60 astetta) ja Luggarionissa jalkaohjaus 60 asteen kulmalla on luontevampaa?

Pystympi kulma vaatii pienemmät ohjausliikkeet saman kääntyvyyden aikaansaamiseksi. Ei se pystypyörissä sattumalta ole 65-70astetta ja Pythonin kehittelijä päätyi muistaakseni suosittelemaan 63asteen kulmaa.

Jukka

Pystympää vaan. Flevossa jalkojen paino kaataa keulaa. Pystympi keula vähentää tätä.
Mun pyyttonissa ei enää huomaa tätä. Kulma on siinä noin 65 astetta, mutta negatiivinen jättökin kompensoi jalkojen painoa
Tuo racerin tyyppinen jousittamaton keula tukevoittaa rakennetta mukavasti Mä laittaisin nolla jätön sijaan ennemmin normaalin. Vauhti keskittäisi tällöin. Tai sitten pienen negatiivisen jolloin keula nousee itse edes vähän pystyyn ehkäpä -5. Kompensoisi vinoa ohjausakselia.

Omia pyöriä (Retki- ja sportmbb) ajaa kyllä ilman käsiä siinä kuin käsien kanssakin. Ohjaustangot mbb on jarrukahvoja, vaihdevipuja ja lähtöjä varten . Käsillä ei saa vängätä yhtään vastaan. Vähän etupää heiluu puolelta toiselle, mutta suoraan mennään kuitenkin...

jooseha kirjoitti:

Mä laittaisin nolla jätön sijaan ennemmin normaalin. Vauhti keskittäisi tällöin. Tai sitten pienen negatiivisen jolloin keula nousee itse edes vähän pystyyn ehkäpä -5. Kompensoisi vinoa ohjausakselia.

Tämän hetkinen nollajättökin nousee itse pystyyn kun päälle istahtaa. Johtuneeko siitä 45° ohjausakselin kulmasta? Onkohan tuo 60° vieläkin liian vähän. Pitäiskö sittenkin olla 65-70°? Cruzbiken Silviossa ja Vendettassa näytti aika pystyiltä. Voisiko se olla jotenkin mahdollista, että pystäreissä ois optimaalisin kulma vakiona?

Mä uskon että se riittää että keula ei pyri kaatumaan edes linkussa kunhan päällä istuu. Tällöin ei jaloilla tarvitse nostaa keulaa, joten ohjausvoima pysyy kääntökulmasta riippumatta samana. En ole kokeillut
Negatiivinen jättö tuo mukanaan väärään suuntaan liikkuvan painopisteen ja jossain määrin linkkuun pyrkivän ohjauksen sekä liian isona rajallisen maksiminopeuden. Nollajättö voikin siis olla aika lähellä kokonaan jalkaohjatun ihannetta

Openbikessä ovat mallintaneet tuota itseoikaisua ja näyttää että voimien suhteen nollapiste olisi jonkun millin positiivisella puolella. Nollajätön siis kuuluukin nostaa keulaa. Ohjauskulma ei vaikuta nollapisteen sijaintiin, mutta pystyyn nostavaan voimaan(istuinkorkeuden muutos) kylläkin.

Noissa cruzeissa on se huonopuoli että ohjausnivel on polvien kohdalla. Ohjaus on siis paljon herkempi(hankalampi ajaa) kuin pyyttonissa tai ranskalaisten mmb:issä, joissa ohjausnivel on haaroissa asti. Ketteryydessäkin on iso ero.
Tee siis korkea pyyttoni. Saat pystyn ohjausakselin, nollajätön ja ohjausnivelen lonkkanivelen lähelle. Asemoi keskiö, eturengas ja penkki ensiksi. Sitten ohjausnivel paikoilleen. Nyt voitkin laskea "optimaalisen" ohjauskulman, jos enää kiinostaa

jooseha kirjoitti:

Openbikessä ovat mallintaneet tuota itseoikaisua ja näyttää että voimien suhteen nollapiste olisi jonkun millin positiivisella puolella. Nollajätön siis kuuluukin nostaa keulaa. Ohjauskulma ei vaikuta nollapisteen sijaintiin, mutta pystyyn nostavaan voimaan(istuinkorkeuden muutos) kylläkin.

No niinhän se menee, nyt kun tarkemmin miettii. Etuhaarukan offsetti ja vino ohjausakselin kulma tuon saavat aikaiseksi. Ja mitä leveämpi rengas, niin sitä enemmän nostaa keulaa. Vaatii vielä lisätestejä varmistukseen, mutta tuota nollajättöä vois tosiaan pitää lähtökohtaisena perusohjeena jalkaohjattuihin.

Vilijami kirjoitti:

nollajättöä vois tosiaan pitää lähtökohtaisena perusohjeena jalkaohjattuihin.

mun mielestä tuo antaa liian vähän vastavoimia polkemiselle.

Jukka