Nojapyöräfoorumi

jori kirjoitti:

Ei tähän varmaan muuta keinoa ole kuin teräsvyörenkaan kehittäminen myös polkupyörään.
Mitenkäs Teppo, pistetäänkö projekti pystyyn?

Minä voisin tulla hankkeeseen mukaan, jos nyt tällainen kemian tekniikan DI kelpaa. Tubeless vyörengashan taitaisi olla juuri sitä uusinta hottia polkupyörissä... Jos siitä vielä saisi samaan aikaan pistonkestävän, niin kelpaisi se ainakin Kanadassa, Yhdysvalloissa, Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Venäjällä. Vähintäänkin. Eikö?

ajarmala kirjoitti:

jori kirjoitti:

Ei tähän varmaan muuta keinoa ole kuin teräsvyörenkaan kehittäminen myös polkupyörään.
Mitenkäs Teppo, pistetäänkö projekti pystyyn?

Minä voisin tulla hankkeeseen mukaan, jos nyt tällainen kemian tekniikan DI kelpaa. Tubeless vyörengashan taitaisi olla juuri sitä uusinta hottia polkupyörissä... Jos siitä vielä saisi samaan aikaan pistonkestävän, niin kelpaisi se ainakin Kanadassa, Yhdysvalloissa, Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Venäjällä. Vähintäänkin. Eikö?

Helpoin ratkaisu olisi valmistuttaa tuollaiset jossain oikeassa pp-rengastehtaassa, kuten esim. Suomen Rengastehtaassa Lieksassa (http://www.suomityres.com/). Pitää vaan olla erittäin hyvillä puhujanlahjoilla varustettu sinnikäs tyyppi, että saa vakuutettua firman ko. tuotteen kaupallisesta potentiaalista ja saa heidät investoimaan uudentyyppisen renkaan kehittelyyn, jossa tarvitaan kokonaan uusia tuotantolaitteita ja rengaskomponentteja.

Polven päällä autotallissa voi pystyä kaikenlaisia yksittäisiä kötöstelyitä kokeilemaan, mutta kaupallisen tuotteen tekeminen vaatii paljon enemmän paukkuja taakse.

Voisit Jori siirtää nämä rengaskeskustelut vaikka oman otsikon alle... ("Vyörengas" tms).

Mainosvideo renkaan tekemisestä:

Mahtipontisen omakehun ohessa näkyy vähän tuotantokalustoakin.

EDIT: tuossa vielä toinen esitys aiheesta (googlettamalla voi etsiä lisää jos kiinnostaa):

Jos sopivankokoinen ja -muotoinen renkaan paistomuotti olisi jo hyllyssä, voisi oikealla supliikilla varustettu intoilija saada aikaan jonkun koesarjan... sellaiseen vuodenaikaan että olisi kapasiteettia vapaana. Kokeiluun ei esim. renkaan pintakuviolla olisi paljon merkitystä.

Muotti rautana ja työnä maksaa pahuksesti, siihen ei harrastelijoilla ole varaa. Oikeassa tehtaassa renkaan raakarungon kokoonpanon näprääminen (periaatteessa pätkä teräs- tai kevlarkoordia vanhan rakenteen sekaan) maksaa vain työtunteja ja hivenen aineita. No, vaatiihan se työnsuunnittelijaltakin työaikaa. Sitten vain keräämään tilauslistaa esisarjalle.

kuparinen kirjoitti:

Jos sopivankokoinen ja -muotoinen renkaan paistomuotti olisi jo hyllyssä, voisi oikealla supliikilla varustettu intoilija saada aikaan jonkun koesarjan... sellaiseen vuodenaikaan että olisi kapasiteettia vapaana. Kokeiluun ei esim. renkaan pintakuviolla olisi paljon merkitystä.

Muotti rautana ja työnä maksaa pahuksesti, siihen ei harrastelijoilla ole varaa. Oikeassa tehtaassa renkaan raakarungon kokoonpanon näprääminen (periaatteessa pätkä teräs- tai kevlarkoordia vanhan rakenteen sekaan) maksaa vain työtunteja ja hivenen aineita. No, vaatiihan se työnsuunnittelijaltakin työaikaa. Sitten vain keräämään tilauslistaa esisarjalle.

Vyörenkaassa tuohon kokoonpanoon tulee oma lisämausteensa, kun pitää se vyökin saada mukaan: vyöpaketti pitää ensin koota erillisellä rummulla isommalle halkaisijalle kuin tuo renkaan runko, ja sitten venyttää runko keskeltä kiinni tuohon vyöpakettiin. Vaatii siis oman koneen tai melkoisia muutoksia olemassa olevaan. Näin siis ne vyörenkaat tehtaissa tehdään, joku voi tietysti kehitellä jonkun vaihtoehtoisen tavan tuohon...

Jos tuota vyörengasta lähtisin itse protoilemaan, niin olisi enemmänkin jotain tuon tyylistä:
http://www.norcom2000.com/users/dcimper ... t_011.html
Ihan kaikkia samoja virheitä ei tarvisi tehdä, kun jotain renkaista kuitenkin tietää jo ennen aloittamista...

Tuolla tavalla (siis hieman tuosta parannellen) voisi saada aikaiseksi renkaan, joka saattaisi ainakin lyhyen hetken kestääkin (joku ennätysyritys rataolosuhteissa tms).

Renkaanrakennuskurssin tarve näköjään Oman tiedon lisäyksen ja keskustelun ja mahdollisen ideoinnin avaukseksi kiinnostaa tietää, miten ajotuntuma tärinän ja töyssyjen kuskiin välitykselle käy, kun vaihtaa perinteisen renkaan vyörenkaaksi? Onko vyörenkaasta mahdollista tehdä kestävä ja pienen vierintävastuksen säilyttävä yhtä hyvällä iskunvaimennuksella kuin perinteinen rengas? Mieluiten paremmin iskuja vaimentava tietysti.

vaaka kirjoitti:

Renkaanrakennuskurssin tarve näköjään Oman tiedon lisäyksen ja keskustelun ja mahdollisen ideoinnin avaukseksi kiinnostaa tietää, miten ajotuntuma tärinän ja töyssyjen kuskiin välitykselle käy, kun vaihtaa perinteisen renkaan vyörenkaaksi? Onko vyörenkaasta mahdollista tehdä kestävä ja pienen vierintävastuksen säilyttävä yhtä hyvällä iskunvaimennuksella kuin perinteinen rengas? Mieluiten paremmin iskuja vaimentava tietysti.

Lähtökohtaisesti vyörengas nielaisee töyssyt paremmin kuin perinteinen ristikudosrengas, eli on mukavampi.
Maantierengaspuolelta löytyy esim. tällainen:
http://www.maxxis.com/catalog/tire-426-radiale-24c-tl

Leveissä koissa ei sitten ole radiaaleja fillaripuolella näkynyt. Isomman ilmatilan (korkeamman poikkileikkauksen) myötä vyörengas muuttuu helposti vetelämmäksi myös sivusuunnassa (heikompi stabiliteetti) ja ohjaustuntumaltaan. Parhaimmillaan tuollainen leveämpi vyörengas olisi 3- tai 4-pyöräisessä nojakissa, jossa rengas ei kallistu 2-pyöräisen tapaan, ja jossa mahdollisesti hieman hidas ohjaustuntuma ei haittaa niin paljoa. Renkaan ominaisuuksiin pystytään vaikuttamaan eri keinoin, joista monet ovat kompromissejä: ultimaattisen hyvin rullaavaksi kehitetty rengas ei ole enää ykkönen ajettavuudeltaan.

Jori, siirrä nämä rengasjutut oman otsikon alle.

Uutta rengasinnovaatiota odotellessa mopon vannekehä http://www.moposport.fi/vannekeha-19 ja siihen kumi http://www.moposport.fi/rengas-2-25-19- ... 853-mitroc

Ehkä vähän joutuisi Mangossa pyöränaukkoja avartamaan mutta eikös velogatin takanakki ollut moposta, eli jos aloittaisi puhtaalta pöydältä suunnittelun niin...

jori kirjoitti:

Siirretty marmatusketjusta omaksi aiheekseen.

Kiitokset!

Hyvä että on jo kaupassa 24-622 rengasta, kun sellainen käy joihinkin kisakelpoisiin nojakeihin taakse kaksipyöräisissä. Kelvannee Nokialla ajella.

vaaka kirjoitti:

Hyvä että on jo kaupassa 24-622 rengasta, kun sellainen käy joihinkin kisakelpoisiin nojakeihin taakse kaksipyöräisissä. Kelvannee Nokialla ajella.

Ei Nokialla mukavuutta tarvita .
Varmasti esim. tämä on paremmin rullaava:
http://www.bicyclerollingresistance.com ... speed-2016

Ei lupaava esitys Maxxikselta, tosin Crr-testi tehty jotain naurettavan pientä rullaa vasten:

http://forum.slowtwitch.com/cgi-bin/gfo ... st=4412943

Hyi hitto Maxxista, kommenteissa mainittiin narrow casing. Myös outo kommentti, että ei tunne eroa vierintävastuksesta Maxxiksella, vaikka nopeusmittari kertoo vauhdin pudonneen. Heikot havainnoinnit hänellä. Toi Vittoria on vähän yli puolet GP4000Sn paksuudesta pohjassa ilman pistosuojaa. Huonolla tuurilla Nokian kivet rikkovat sen pidemmissä kisoissa.

On hyvä tietää, että radiaalinkin voi sössiä noin kovaa omaa suunnitellessa. Ehkä ei pidä tehdä tt renkaan casingiä ja mättää ties mitä paljon päälle, vaan tehdä jotain eri tavalla kuin Maxxis. Kuten leveä runko ja vähemmän kumia. Kun en ole tutkinut rengasta, en tiedä, mikä mättää Maxxiksessa TPI count ei viittaa kauhean jäykkään kangasmäärään, joten olisiko gummia mätetty liikaa? Olisiko kyljistä tehty jäykät vastustamaan pyörimistä ja kovan ajotuntuman aikaansaamiseksi? Korkean crrn aikaansaamiseksi Onko kumia niin paksulti, että olisi poistettavissa kilpailijoiden vertaiseksi tekemiseksi?

tm kirjoitti:

Ei lupaava esitys Maxxikselta, tosin Crr-testi tehty jotain naurettavan pientä rullaa vasten:

http://forum.slowtwitch.com/cgi-bin/gfo ... st=4412943

Onkohan tässä nyt ihan kaikki, kuten pitää.

Tuo Maxxis rengas on toki "radial"–kudoksellinen, mutta eihän radial tarkoita vyörengasta, vaan että kudokset ovat renkaan sivuissa säteittäisesti. Tavallisesti tähän liittyy tietenkin myös vyörakenne renkaan kehän suunnassa kulutuspinnan alla, mutta ei se käsittääkseni ole välttämätön. Kyllä rengas voi, ainakin teoriassa, olla kuduostettu pääsiassa vain säteittäisillä kudoksilla olematta silti vyörengas. Kyllähän tuo melko tyhmä rakenne olisi käytön kannalta, vaikka paineen ja kuorman se kantaa noinkin. Radiaalilangat kiertävät reunalangalta toiselle suorinta reittiä ja kantavat painekuorman poikkileikkauksen suunnassa ja reunalangat kantavat painevoimat kiekon vierintätason suunnassa. Poikittaiset kudokset eivät kuitenkaan vastusta kunnolla pistoja ja tekevät kulutuspinnasta äärimmäisen joustavan ajosuuntaisille epätasaisuuksille, mikä huonontaa vierintäominaisuuksia, eli tyhmä tapa tehdä rengas, mutta voi silti nimittää "Radial" sanalla ja myydä niille, jotka eivät tunnista eroa.

Vähän hassua tuo "Radial" sanan käyttö vyörenkaan synonyyminä. Kyllä vyörenkaan voi tehdä ihan yhtä hyvin myös ristikudosrakenteen päälle. Parhaat ominaisuudet vähän kärsivät, mutta ei siihen mitään estettä ole, kuten ei sillekään, että tekee "radial"-kudoksisen renkaan ilman vyötä. Tietääkö Teppo, miksi vyörenkaita nimitetään "Radial" sanalla, vaikka vyö on ihan toinen asia. Tavallaan vyörenkaan määrittelynimi pitäisi olla "Tangential", sillä vyörenkaan suurimmat voimat kantaa vyö nimenomaan renkaan vierintätason tangentin suunnassa. Tai, miksei puhuta vyörenkaasta sen oikealla nimellä "Belt".