Jarcco kirjoitti:
En väitä vastaan, mutta mikä siinä auton renkaassa on vierinvastuksen kannalta edullisempaa kuin fillarin kumissa? Leveys? Teräsvyörakenne? Poikkipinnan muoto? Junnaako fillarinrenkaiden kehitys paikallaan jostain syystä? Entä motskarin renkaiden vierinvastus?
Kysymys on yleisesti ottaen renkaan painumasta kuorman alla. Se, paljonko keskiö painuu alemmas, kun kuorma tulee päälle, selittää suurimman osan vierintävastuksesta. Pienempiä tekijöitä on sitten kulutuspinnan paksuus ja etäisyys tukikudoksesta, kumin materiaalin hystereesi sisäkumin hankaus sekä alustan ja renkaan kitkakerroin ym.
Vastaus kysymykseesi on siis vyörakenne. Vyörakenne pitää renkaan keskiosan samassa (lähes) tasossa reunojen kanssa. Tämä tarkoittaa, että painuma vaikuttaa heti koko leveydellä. Kun 70-luvun alussa vyörenkaat syrjäyttivät autoissa ristikudosrenkaat, (sama rakenne, kuin fillarissa vielä nykisinkin) putosivat vierintävastukset melkein puoleen.
Painumahypoteesista seuraa, että jos rengaspaine pysyy samana, leveämpi rengas vierii paremmin. Vyörakenteisilla renkailla renkaan leventäminen ei vaadi muuta, kuin leveämmän vyön. Rakenteen paksuudet voivat olla samat kuin kapeammassakin. Ristikudosrenkaan paineenkantoky sen sijaan riippuu renkaan leveydestä (poikkihalkaisijasta) siten, että poikkihalkaisijan kaksinkertaistuessa kudoksen kuormitus samalla paineella kaksinkertaistuu. (kattilakaava)
Vyörenkaassa samainen kattilakaava koskeekin renkaan vyön halkaisijaa = renkaan ulkohalkaisija, mikä tietysti moninkertaistaa* myös vetojännitykset vyökudoksessa kylkikudokseen verrattuna. (*renkaan ilmatilan korkeuden suhde ulkohalkaisijaan)
Edellinen antaa selityksen sille, miksi fillarin renkaiden kehitys näyttäisi junnaavan paikoillaan. Vyörakenne tekee renkaasta auttamatta painavan.
Maantiepyörän rengas on, jos ei ihan kuorma-auton, niin ainakin pienen jakeluauton, renkaan kokoinen ulkohalkaisijaltaan. Näissä kuorma-auton renkaissa käytettävät rengaspaineet ovat 5-9barin luokkaa, eli täsmälleen samat, kuin fillarissakin. Fillarin kulutuspinnan alainen kudos on alle millin paksu, sillä se kantaa paineen vain renkaan poikkihalkaisijan esim. 25 mm mukaan. Kuorma-auton renkaan vyö kulutuspinnan alla on toistakymmentä milliä paksu ja täynnä painavaa teräskudosta. Vyörakenteen takia painetta kannetaan ulkohalkaisijan 700 mm mukaan.
Jos nyt tehtäisiin maantiepyörän rengas vyörakenteisena tulisi kulutuspinnan alaisen kudoksen kantaa 700/25 = 28-kertainen rengaspaineen aiheuttama kuormitus. Siihen tarvitaan optimitilanteessakin (vyökudos rakennetaan kelaamalla kuitua renkaan ympäri) pari milliä kevlaria tai muuta erikoislujaa kuitua. Puhumattakaan, että se tehtäisiin teräskoordista ristiin laminoimalla, kuten auton rengas, jolloin se olisi saman paksuinen kuin kuorma-autossa.
Kelaamalla vyötettyjä kevlarrenkaita tehdään ja myydään jo nykyisin. Tosin vain 406 kokoisina ja kuviottomalla ohuella kulutuspinnalla. Michelinin bensanpihistyskisoihin kehittämää rengasta saa kuulemma jo ihan kaupasta. Vierintävastus 0,004! Hinta on kuulemma alle kaksi sataa euroa kappaleelta
Sellaisen siis saa pyöräänsä jos välttämättä haluaa.
Moottoripyörissä käytetään jo toisinaan vyörenkaita, mutta ei vierintävastuksen takia. Moottoripyörän renkaan vyö muotoillaan keskeltä kuperaksi, jotta kallistaminen sujuisi ja pitoa löytyisi myös sivuilta. Hyöty tästä saadaan mahdollisuutena madaltaa renkaan kylkiä ja saada renkaasta napakammin ohjaava.
Kyllä, monia olisi etuja vyörakenteisuudesta myös polkupyörässä, pistonkestävyys ja vierintä, jos kohta haittojakin, ainakin paino ja nielaisukyvyn huononeminen. Uskallan kuitenkin toivoa, että kelaamalla tehtyjä tekstiilivyörenkaita tarjotaan polkupyöriinkin ensi vuosikymmenellä. En ole ihan varma, mutta luulen nähneeni jo 45R20" vyörenkaan erään sähköajoneuvon alla Saksassa viime keväänä. 
Jori