Nojapyöräfoorumi

Onnittelut! On barrikaadeissa se hyvä puoli että tolppa saanee pysyä paikallaan. Noitahan on joskus varasteltu portinpieliksi. Monessa muussakin paikassa on haluttu estää kulku muilla kuin pyörillä ja jalkaisiin, niin aukko on liian kapea trikelle. Ajelin tänään Kirkkojärven luontopolun, siinäkin oli sellainen este. https://www.visitkotkahamina.fi/nae-ja- ... lku-hamina

Perillä Virojoella! Nyt pitsaa ja kotimatkalle. Tarinoita kotoa kunhan elpyy.

Museotie oli mahtava. Koko reissulla ei satanut pisaraakaan.

Viimeinen kilometritolppa.

Tuo on tosiaan kilometritolppa. Yhden kilometrin päässä mistä. Luultavasti 37 km Haminaan.

jori kirjoitti:

Tuo on tosiaan kilometritolppa. Yhden kilometrin päässä mistä. Luultavasti 37 km Haminaan.

Mulle jäi epäselväksi, mihin asti museotie olisi tarkalleen mennyt. Minä päätin päätepisteeksi Virojoen ylittävän kivisillan. Pian sen jälkeen olisi ollut moottoritien työmaa vastassa.

Tänään ei irtoa enempää tarinaa, kun väsyttää. Hieno reissu kaikenkaikkiaan. Mahe jo lupasi, että lähdetään joskus tekemään sama länteenpäin. Nyt tiedän, miten suunnittelisin vielä paremmin, että tien päällä ei tarvitse miettiä liikaa.

Kuvamateriaalissa on aikamoinen siivoaminen, kun käytin puhelinta, järjestelmäkameraa ja GoProta Pitää siivota ne lähipäivinä ennenkuin unohtuu mistä on mikäkin löytö.

yaana kirjoitti:

Kuvamateriaalissa on aikamoinen siivoaminen, kun käytin puhelinta, järjestelmäkameraa ja GoProta Pitää siivota ne lähipäivinä ennenkuin unohtuu mistä on mikäkin löytö.

Useampaa kuvantamislaitetta yhtaikaa käyttäessä kannattaa synkronoida jo etukäteen niiden kellot samaan aikaan. Sen jälkeen on helppoa järjestää kaikkien laitteiden kuvat samalle aikajanalle kuvien EXIF -aikaleimojen mukaan.

Minä olen niin laiska, että käytän tähän linuxissani jhead -työkalua, joka nimeää jokaisen kuvan EXIF -aikaleiman perusteella tyyliin YYYYMMDD-HHMMSS.jpg -muotoiseksi. Sen jälkeen ne ovat kaikissa listauksissa oikeassa järjestyksessä:

jhead -n%Y%m%d-%H%M%S IMG*.jpg

Toki sama varmaan onnistuu muillakin työkaluilla...

Aamupalan puuhastelu alkoi kahvinkeittimen siivoamisella. Muistin, miksi en enää kaipaa tavallista suodatinkeitintä. Noh, jäipähän vekotin siistimpään kuntoon mun jäljiltä. Edellinen käyttäjä ei tiennyt, mikä on suodatinpussi. Kertasin tulevaa reittiä aamupalaa pupeltaessa.

Yhdeksän jälkeen lähdin liikenteeseen Kotkasta. Minä, joka en koskaan hurjastele liikenteessä, onnistuin ajamaan rotvallista kuin hyppyristä. Otin alikulkuun vähän vauhtia ja olin jatkamassa suoraan. Vaan "oho hups" siinä olikin rotvallinreuna. Onneksi on jousitus

Matka jatkui Jorin vanhoille kotikulmille ja edelleen Vanhalle Viipurintielle. Sepäs oli mukava metsäpätkä! Kovaksi tamppautunut hiekkatie, jossa ei juuri lainkaan irtosoraa. Lempeä alku aamuun.

Kotkasta Haminaan oli suunnilleen koko matka pyörätietä. Välillä se siirtyi asvaltoiduille pihateille, joita oli kiva katsella. Neuvottomassa vastaan tupsahti käsityöliike Kissanviiksi ja piti mennä tervehtimään toisen harrastuksen lajitovereita.

Seuraava etappi olikin Summan metsäpolulla ollut kilometripylväs. Alkupäässä oli varsin korkeat kivet ja puunrunko esteenä. Jotenkin se vaan kannusti nostelemaan ensin laukut yli ja sitten varovasti naarmuttamatta trike perässä. Jokunen tovi on vierähtänyt siitä, kun tuolla on autolla päässyt kulkemaan. Heinittynyt ura oli vähän sokkona polkemista, mutta hissuksiin pääsi ihan mukavasti. Välillä piti risuja irrotella lokareista ja vaijereista. Kivi löytyi ja varmaan suojaisan paikkansa takia varsin hyväkuntoisena. Polun toisessa päässä oli vähemmän estettä, niin pääsi taluttamalla.

Kotkassa ja Haminassa oli ikäviä yksipuoleisia kadunnimikylttejä. Nehän ei koskaan näy pyörätiellepäin. Muutaman hankalan kuikuilun ja ohiajamisen jälkeen löysin Haminassakin Vanhalle Viipurintielle. Moneskohan tämä jo oli Salmenvirrantien seuraaminen oli hankalaa, kun yhdessä kohtaa olisi pitänyt vaihtaa puolta, eikä suojatien toiselle puolelle nähnyt reittiä. Lopulta löysin Pirkantielle ja sieltä Salmen sillan, joka on virallinen museosilta. Vesakot peittivät hieman näkyvyyttä, niin en saanut hyvää sivuprofiilikuvaa. Komea silta kumminkin.

Pirkantie jatkui Mannerheimintienä raatihuoneelle. Pitääkin selvittää, mikä kadunnimi on ollut ennen Mannerheimia. Veikkaan että sopii teemaan. Raatihuone tönöttää kahdeksankulmaisten Isoympyräkadun ja Pikkuympyräkadun keskellä ja näkyy joka suuntaan. Hupsuja katuja, kun niitä kiertäessä menee helposti sekaisin, montako kulmaa jo meni Kahvila Kanelissa söin kevyen lounaan. Kävin katselemassa Bastionin tapahtuma-areenaa ja Kadettikoulunkadun varrella näkyi enemmän valleja ja lenkkeileviä kadetteja... Korttelin verran vasemmalle ja tällä kertaa löytyi Viipurinkatu, joka johti kaupunkialueelta pois.

Alkamassa oli Grande Finale eli museotie 3513 Haminasta Virojoelle 35 km. Ei muutakuin GoPro päälle kuvaamaan niin paljon kuin akkua tai muistikorttia vielä riittää. Lupinlahden opastaulujen kohdalla oli kaksi motoristia vertailemassa pärriään. Minä kurvasin siitä keskeltä ja kuului "Ja sulla on tollanen pyörä!". Vastasin, että kukin tyylillään. Lupinlahdella ja koko Virolahden seudulla on myös lintubongareille nähtävää, jos sellainen kiinnostaa.

Museotie oli ihana ajaa. Tässä ja ehkä siellä metsäpolulla korostui matkani teema. Kokemus siitä, mitä matkustaminen oli ratsujen, rattaiden ja ensimmäisten autojen aikaan. Mutkat ja mäet sellaisina, kuin ne maastossa on. Olihan ne joka suuntaan kallellaan Millään muulla tiellä ei ole noin hauskasti vauhti kiihtynyt ja hidastunut niin nopeasti. Ylämäet eivät kuitenkaan olleet liian pitkiä, vaikka saattoivatkin olla sekä jyrkkiä että reilusti kaltevia.

Virolahden rajalla oli tutunnäköinen auto. En jäänyt vielä kyytiin, mutta tehtiin jätskitreffit parin kilometrin päähän Klamilan Saleen. Jäljellä oli vielä yli 10 km. Unohdin tutustua kylään paremmin, mutta tämä oli säveltäjä Uuno Klamin kotipaikka. Näkötorni olisi ollut varsin nasevan ylämäen jälkeen, joten jalat sanoivat kiitos ei rappusille. Komiat maisemat olisi varmasti ollut.

Pyterlahdella olisi kivilouhos, jossa edelleen näkyy kohta, josta irrotettiin Pietarin Talvipalatsin 47,5-metrinen Aleksanterinpylväs. Veikkasin että pyöräilykengät on siellä huono valinta, joten sinne palaan toisen kerran.

Museotiellä kilometripylväät olivat kaikki paikallaan, ja lukujen muuttumista oli kiva seurata. Viimeisen kiven kohdalla piti taas pysähtyä kuvaamaan, kun oli enää kilometri jäljellä. En tiedä, mihin museotie tarkalleen loppuu. Minä päätin, että Virojoen ylittävä kivisilta Virojoen kylässä on sopiva. Mahe oli vastassa kannustamassa.

63,5 km ja 4 h 25 min.

Pikku Hukka pitseriassa käytiin syömässä ja kaupasta ostettiin paikallisen panimon tuotteita tuliaisiksi. Kotimatkalla iski puheripuli, kun pääsin kertomaan tajunnanvirtana kokemuksiani. Kaksin matkustaminen on kivempaa, mutta yksinkin viihtyy kun on jatkuvasti uutta katseltavaa. Onnistunut reissu!

Lisäsin kuvia aiempiinkin tarinoihin.

Kiitos kuvista. Kaikki tämän viestin kuvat näyttävät kovin tutuilta. Tämä varsinkin.

Vuodet 9-19 vietin tuossa taaemman auton takana, kuin tien päässä, puiden takana häämöttävässä talossa asuen. Tie ei siihen lopu, vaan tuo talo on Haarakadun haarassa.

Salmen silta on myös hyvin tuttu paikka ja Haminan keskusta tietysti. Onpas hienoon kuntoon korjattu Haminan torin ympäristö.

Katsoin Street Viewistä Haminaa ja tunsin haikeutta. P. Aholaisen kuuluisa kahvilarakennus oli purettu ja siihen Googlen kuvassa oltiin rakentamassa jotain elementtitaloa. . Oikeasti, sen kahvilan nimi oli vielä 80-luvun alussa P. Aholainen.

jori kirjoitti:

Salmen silta on myös hyvin tuttu paikka ja Haminan keskusta tietysti. Onpas hienoon kuntoon korjattu Haminan torin ympäristö.

Katsoin Street Viewistä Haminaa ja tunsin haikeutta. P. Aholaisen kuuluisa kahvilarakennus oli purettu ja siihen Googlen kuvassa oltiin rakentamassa jotain elementtitaloa. . Oikeasti, sen kahvilan nimi oli vielä 80-luvun alussa P. Aholainen.

Haminan Raatihuoneelta tuo oli edustavin suunta kuvata Muut talot eivät olleet yhtä sliipattuja. Keskipäivän valo oli sen verran terävä, että kuvaaminen oli haastavaa.

Voi Paholainen Olisin kyllä mieluusti valinnut jonkun muun kuin Kanelin. Tälläkin kertaa siellä lensi varpusia sisällä ja palvelu voisi olla ystävällisempää. Kannustaisin kaikkia palveluyrittäjiä pitämään GoogleMapsin MyBusiness-osion ajan tasalla. Vastaan tuli monta paikkaa, joita ei GoogleMapsista löydy. Vastaavasti monen paikan aukioloajat olivat vanhentuneet, joten tuli pettymyksiä. Kovin mielelläni veisin rahani pieniin persoonallisiin yrityksiin.

jori kirjoitti:

Katsoin Street Viewistä Haminaa ja tunsin haikeutta. P. Aholaisen kuuluisa kahvilarakennus oli purettu ja siihen Googlen kuvassa oltiin rakentamassa jotain elementtitaloa. . Oikeasti, sen kahvilan nimi oli vielä 80-luvun alussa P. Aholainen.

Jäin miettimään että mitä tuolla nyt rakennetaan. Aholaisen kulmalla on ollut uudisrakennus jo hyvän aikaa- mutta selvisi kun katsoi Street Viewin päiväystä, 5/2009 Nythän siinä toimii apteekki. Yläkerrassa tuli vanhan pytingin aikaan usein käytyäkin, soittojuomala nimeltä Gasthaus oli siellä.

jori kirjoitti:

Oikeasti, sen kahvilan nimi oli vielä 80-luvun alussa P. Aholainen.

Tämä olisi taas niin sarjaa "valitsin kahvilan nimen perusteella"

Mutta mukavaa tarinaa ja kuvia. Laitelkaa muutkin reissuiltanne Jos ei tykkää kirjoitella niin kuvat on aina kivoja.

Samaa mieltä kaiman kanssa, mielenkiintoista luettavaa ja katseltavaa oli yaanan tarinat.
Mutta voi mitä menetinkään kun vain paahdoin 170 tietä ees taas. No oman taannoisen reissun lähtökohdat oli hieman erilaiset