Tekniikka muuttuu

[jori]

turvesoille uutta käyttöä, valtavan iso aurinkovoimahanke
etelä-pohjanmaalla:

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008280856.html

jopa miljoona aurinkopaneelia. toivotan onnea matkaan.

Hyvä juttu sinänsä, mutta hassu lause siellä oli. "Alue sopii aurinkovoiman tuotantoon, sillä se on tasaista eikä siellä ole kiviä."
Mitä lie tarkoittanut tuo. Kenties sitä, että lasisten paneelien kanssa puuhastellessa kivet voivat olla kohtalokkaita.

Olisko kivettömyyden etu siinä, ett suohon on helppo painaa/ruuvata tolpat, joiden varaan kennot ripustetaan? Poikani asentelee kennoja ja muistan kertoneen jostain maa-asennuksesta, tolpat oli joku mätkiny paikoilleen mutt kivisen maan takia ne oli vinossa - luulen.

Joo, maa-asennus on hyvä tapa saada helposti huollettava aurinkovoimala.
Hieman kuitenkin epäilen, ettei miljoonan aurinkopaneelin voimalaa asenneta tolppia mätkimällä, tai kiertämällä suohon. Mutta, tiedä häntä.

[jori]

https://yle.fi/uutiset/3-11191581 Kaukolämpö on vastatuulessa. Aika monet taloyhtiöt ovat luopumassa kaukolämmöstä . Kaukolämpö on vastuulessa sen alati nousevien hintojen vuoksi . Niin täälläkin Jyväskylässä , enerkia avustusten jälkeen . Jää aika vähän enään maksettavaa , asennus vaiheesa .

Näin tämä maailma on muuttumassa. Kaukolämpöorjat repivät kahleensa ja siirtyvät maalämpöpumppuihin. Vielä kun kerrostaloyhtiöt investoivat koko seinän aurinkopaneeleihin, muuttuu polttoaineesta tehty sähkö suomessa harvinaiseksi. Nämä investoinnit tukevat aurinko- ja tuulivoimaa tasaamalla kulutusta hintaheilahtelujen tahdissa ja tuurivoima muuttuu vieläkin kannattavammaksi.

Polttoainevoimayhtiöt mm. Fortum yrittävät manipuloida sähkön hintaa "suojaamalla" tulojaan myymällä tulevaa tuotantoa kuukausien, jopa vuosien päähän ja heilauttelevat tällä pelleilyllään pörssin hintoja. Siinähän pelleilevät, massiiviset polttoainevoimalaitokset eivät siltikään muutu kannattaviksi, ei Suomessa eikä Saksassa (Uniper), vaan koko ajan, aina vain kannattamattomammiksi. Vain pienet notkeasti säätyvät polttoainevoimalaitokset omaavat kaupallista tulevaisuutta.

[janx]

Hauskasti Helenin joku johtaja sanoi, että kyllähän hekin tarjoavat maalämpöpalveluita. Saisikohan Helsinkiin Mannerheimintiellä sijaitsevaan taloon maalämpökaivon kovikaan helposti. Ehkä se imee jonkun tunnelin lämpöä sitten.

[trike76]

Jos oikein muistan niin laki muuttui juuri niin että käytännössä mihinkään pohjavesialueelle ei saa lupaa porata maalämpö- tai muuta kaivoa.
Ilma-vesilämpöpumput taitavat kohta vallata markkinat, esimerkiksi muualla euroopassa maalämpö on melko tuntematon käsite ja kaikki vettä lämmittävät lämpöpumput ovat juurikin IVLP-pumppuja.

[Härski]

Pumppujen suosiota europassa selittänee leudompi ilmasto. Pumpun tehokerroin ei ole enää kummoinen ylli 20 pakkasessa.. Siksipä täällä ääääärimmäisten olosuhteiden maissa, turvaudutaan äärimmäosiin keinoihin ja kaivetaan sitä lämpöä vaikka äiti maan sydämestä.

[janx]

Paitsi Ruotsissa maalämpö on oikein suosittu.

"Meillä on kuitenkin vielä pitkä matka verrattuna ”maalämpö suurvaltaan” Ruotsiin, jonka maalämpöpumput, 250.000 kpl, vastaavat kolmanneksesta maan lämmitystarpeesta. Tällä kokemuspohjalla, Ruotsalaiset ovatkin maailman johtavia maalämpöpumppuvalmistajia."

Lähde: https://www.st1.fi/tietoa-maalammosta

[jori]

Pumppujen suosiota europassa selittänee leudompi ilmasto. Pumpun tehokerroin ei ole enää kummoinen ylli 20 pakkasessa.. Siksipä täällä ääääärimmäisten olosuhteiden maissa, turvaudutaan äärimmäosiin keinoihin ja kaivetaan sitä lämpöä vaikka äiti maan sydämestä.

Tuo pakkasessa laskeva tehokerroin koskee enemmän ilmalämpöpumppuja. Maalämpöpumppu puksuttaa talven aikana koko ajan tasaisesti laskevalla, mutta silti keskimäärin reilun kolmosen kertoimella säästä riippumatta, joten aivan maan sydämeen asti ei tarvitse keräimiä kaivaa.

Mutta tärkeä pointti tuossa on Härskillä. Pitkän pakkasjakson jälkeen maalämmönketuuputkistonkin lämpötila laskee useilla asteilla. Lämpövirta maassa on hidasta ja kun lämpö joutuu johtumaan keruuputkelle kaukaa, ehtii kovalla kulutuksella lämpöä imevä putki jäähtymään reilusti pakkasen puolelle.

Oma kokemukseni on pintalämpökeräimestä, jossa peltoon on kaivettu noin metrin syvyyteen 300 metriä putkea. TUossa pumpulle tuleva vesi on kesällä noin seitsemä astetta plussalla ja talven kuluessa jäähtyy kevättalven (maaliskuu) noin seitsemään pakkasasteeseen. Tuo tietenkin vaikuttaa tehokertoimeen, muttei niin paljon kuin ilmalämpöpumpussa, jossa lämpö puristetaan irti jopa yli 20 asteen pakkasilmasta. Jäähtyminen talven aikana maakeruupiidissä on sitä suurempaa, mitä lyhyempi keruuputkisto on ja mitä huonompi on maan lämmönjohtavuus.

Eri tyyppisten lämpöpurmppujen kilpailutilanne on muuttumassa. Vaikka keskimäärin talven lämmityskaudella maalämpökeräin on ilmakeräintä edullisempi, on talven mittaan jaksoja, jolloin ilman lämpötila on senhetkistä maakeruuputkiston lämpötilaa korkeampi. Tässä tilanteessa maakeruunestettä kannattaa kierrättää ilmalämpöpumpun ulkoyksikön tyyppisen ilmakeräimen kautta ja kerätä leudon talvipäivän lämpö hyödyksi antaen samalla maakeruupiirille aikaa lämmetä takaisin pakkasjakson rasituksista. Maassa on kyllä riittävästi lämpöä, mutta sen johtuminen putken lähelle vie aikaa. Tällä keinolla pärjätään pienemmällä maakeruuputkistolla.

Tuota samaa periaatetta erilaisten keruupiirien yhdistämisestä kannattaisi suosia varsinkin suurissa lämpöpumppujärjestelmissä. Poistoilmalämpöpumpun lämpö on hyvä lähde, mutta miksei käyttäisi samassa piirissä lämpimien kelien tilanteessa varastoivaa keruupiiriä maassa, jolloin lämmityskauden aikana tarvittava lisäteho tulisi lämpöpumpun tehokertoimella verrattuna suoraan sähkölämmitykseen, joita nykyisissä poistoilmapumpuissa käytetään. Yhteistyö on voimaa myös lämmönpumppaushommissa.

[jooseha]

Pumppujen suosiota europassa selittänee leudompi ilmasto. Pumpun tehokerroin ei ole enää kummoinen ylli 20 pakkasessa.. Siksipä täällä ääääärimmäisten olosuhteiden maissa, turvaudutaan äärimmäosiin keinoihin ja kaivetaan sitä lämpöä vaikka äiti maan sydämestä.

Tuo pakkasessa laskeva tehokerroin koskee enemmän ilmalämpöpumppuja. Maalämpöpumppu puksuttaa talven aikana koko ajan tasaisesti laskevalla, mutta silti keskimäärin reilun kolmosen kertoimella säästä riippumatta, joten aivan maan sydämeen asti ei tarvitse keräimiä kaivaa.

Noinhan Härski just tuossa sanookin paitsi kyse on ivlp:eistä. Niissä kyllä hyötysuhde laskee kovalla pakkasella. Jollei huomaa lukea trike76:sen viestiä, johon Härski vastaa, voi asian käsittää väärin.

[jori]

Pumppujen suosiota europassa selittänee leudompi ilmasto. Pumpun tehokerroin ei ole enää kummoinen ylli 20 pakkasessa.. Siksipä täällä ääääärimmäisten olosuhteiden maissa, turvaudutaan äärimmäosiin keinoihin ja kaivetaan sitä lämpöä vaikka äiti maan sydämestä.

Tuo pakkasessa laskeva tehokerroin koskee enemmän ilmalämpöpumppuja. Maalämpöpumppu puksuttaa talven aikana koko ajan tasaisesti laskevalla, mutta silti keskimäärin reilun kolmosen kertoimella säästä riippumatta, joten aivan maan sydämeen asti ei tarvitse keräimiä kaivaa.

Noinhan Härski just tuossa sanookin paitsi kyse on ivlp:eistä. Niissä kyllä hyötysuhde laskee kovalla pakkasella. Jollei huomaa lukea trike76:sen viestiä, johon Härski vastaa, voi asian käsittää väärin.

En väittänyt vastaan, vaan komppasin. Halusin jakaa havaintoni maalämpöpumpun keruunesteen jäähtymisestä kevättä kohti ja idean hidastaa maan jäähtymistä leudon kelin ilmaenergialla ja kertoakseni suuremmissa lämpöpumppukohteissa yleistyvästä trendistä, jossa tehdään monikeruupiirilämpöpumpuja.

Näkisin, että tuollaiseen IlmaVesiLämpöPumppuunkin kannattasi rakentaa edes pieni maakeruupiiri, josta saisi kerätä lämpöä kovimpien pakkashuippujen aikana. Tämä tietenkin olisi liian kallis, jos tuota varten pitäisi porata kallioreikä, jonka kustannukset ovat suurimmillaan juurikin maan pinnan tuntumassa. Siksi tuo maakeruupiiri kannattaisi olla tuollainen pintamaakeruupiiri, jossa vain haudataan maahan metrin välein 30 mm muoviputkea.

Pitäisi selvittää tarkemmin, mutta vaihtelevan sähkön hinnan tilanteessa tuollainen maalämpövarasto-tyyppinen keruupiiri saattaisi olla mahdollista haudata myös rakennuksen kanssa samaan kaivantoon. Tietenkin sellaisen käyttötapa ei voisi olla koko talven lämpöä maasta imevä, vaan lämpöä pitäisi välillä,halvan sähkön aikaan, pumpata maahan leudosta ilmasta, jotta taas seuraava pakkasjakso päästään kunnialla yli. Tässä pitää muistaa, että pelkässä maalämpöjärjestelmässäkään keruuputkea ei ole kuin noin. 300 m omakotitaloa kohti. Tuosta kolmannes mahtuu jo talon alle. Ehkä enemmänkin, jos käyttö on lyhytperiodista. Lisäksi tontti on yleensä suurempi kuin rakennus.

[kemppes]

Tuolla lämpöpumput.info foorumilla on lähes loputtomiin keskustelua naistä pumpuista ja erilaisista virityksistä maapiirien, porakaivojen etc. suhteen. Mukavinta seurata tuota jatkuvaa vääntöä vilp vs mlp ja cop-arvot.
Ite laitoin 2012 isohkoon omakotitaloon 9 kW vilpin, pakko oli itse asentaa kokonaan kun se oli "kiellettyä". Jätin öljykattilan pakkasvaraksi niin että se menee automaattisesti 18 pakkasasteessa päälle. Lisäksi laitoin laskurin paljonko öljykattila on ollut päällä. Lukema on hämmästyttävän pieni lahes kymmenen vuoden periodolla. Vaikka mlp säästää vilppiin verrattuna, summa jää aika pieneksi ja sen hintaeron takaisinmaksuaika vastaavasti jää pitkäksi.
Palstan mukaan kaivon tai maapiirin jäätyminen on aika monimutkainen kysymys, siis se mikä siihen vaikuttaa. Pohjavesivirtaukset, maan laatu, piirin pituus suhteessa kulutukseen jne. Kai sinne voi yrittää lämpöa varastoidakkin esim. jäähdytyskaudella. Epäilenpä että monimutakisten viritysten laatimien ei kannata, pieni ylimitoitus sen kompensoi.

[jori]

Tuolla lämpöpumput.info foorumilla on lähes loputtomiin keskustelua naistä pumpuista ja erilaisista virityksistä maapiirien, porakaivojen etc. suhteen. Mukavinta seurata tuota jatkuvaa vääntöä vilp vs mlp ja cop-arvot.
Ite laitoin 2012 isohkoon omakotitaloon 9 kW vilpin, pakko oli itse asentaa kokonaan kun se oli "kiellettyä". Jätin öljykattilan pakkasvaraksi niin että se menee automaattisesti 18 pakkasasteessa päälle. Lisäksi laitoin laskurin paljonko öljykattila on ollut päällä. Lukema on hämmästyttävän pieni lahes kymmenen vuoden periodolla. Vaikka mlp säästää vilppiin verrattuna, summa jää aika pieneksi ja sen hintaeron takaisinmaksuaika vastaavasti jää pitkäksi.
Palstan mukaan kaivon tai maapiirin jäätyminen on aika monimutkainen kysymys, siis se mikä siihen vaikuttaa. Pohjavesivirtaukset, maan laatu, piirin pituus suhteessa kulutukseen jne. Kai sinne voi yrittää lämpöa varastoidakkin esim. jäähdytyskaudella. Epäilenpä että monimutakisten viritysten laatimien ei kannata, pieni ylimitoitus sen kompensoi.

Noinhan se on, jos suhtautuu asiaan passiivisesti. Maailma on kuitenkin muuttunut ja sähköä saa toisinaan erittäin halvalla. Jotkut tekevät sitä jopa itse.

Nämä halvan sähkön jaksot ja omien aurinkopaneelien ylijäämän voi varsin pienillä investoinneilla ajaa maahan tai muuhun varastoon lämmöksi. Tätäkään ei kannata tehdä suoralla sähköllä, jos talossa on valmiina lämpöpumppu. Lämpöpumpun kautta maahan päin siirrettävä lämpöenergia on ainakin talvella erittäin säästeliästä. Kun pakkasen puolella olevaan piiriin siirretään lämpöä hangen päällä vallitsevasta suojakelistä, nousee lämpökerroin teoriassa äärettömäksi ja käytännössäkin toiselle kymmenelle.

Vanha teknologia oli viritetty vakiohintaisen sähkön mukaan. Nyt sähkön hinta vaihtelee tuurivoiman määrän mukaan hyvin laajoissa rajoissa. Painetta muutoksiin siis on ja teknologia muuttuu perässä, kunhan ehtii.

[jooseha]

Liekkö tuollaisten erillisten maa- ja ilmakeräinten asentaminen taloudellisesti mielekästä Ainakin suuri osa maalämpötaloista on vain osatehoisia maalämmön suhteen eli niitä ei olekaan tarkoitus lämmittää vain maalämmöllä. Kovimmilla tehohuipuilla käytetään suosiolla toista lämmönlähdettä lisänä. Tehohuiput ovat ajallisesti niin pieniä, että tehokkaamman laitteiston vaatimaa lisäinvestointia ei saa koskaan takaisin.

Tässä pitää muistaa, että pelkässä maalämpöjärjestelmässäkään keruuputkea ei ole kuin noin. 300 m omakotitaloa kohti. Tuosta kolmannes mahtuu jo talon alle. Ehkä enemmänkin, jos käyttö on lyhytperiodista. Lisäksi tontti on yleensä suurempi kuin rakennus.

Sukulaisella on kaikki eikä talo ole edes matalaenergiatalo - lähes uusi kuitenkin. Kovalla pakkasella pumppu käy kokoajan eli ylimitoitusta ei ole lainkaan, muttei tarvi lisälämpöäkään Kohta joku laskee ettei ole teoriassa mahdollista. Voi olla, mutta käytännössä on.

-

Itse olen pohtinut pitkään mahdollisuutta sijoittaa ulkoyksikkö alapohjaan. Alapohja on kesällä viileä ja talvella lämmin. Lisäksi tuuletusta tehostamalla voisi käyttää ulkoilman lämpötilaa, silloin kun se on sopivampaa. Hyötysuhteen saisi siis hyväksi. Vain kerran vuosia sitten olen kuullut tälläisen toteutetun normaalilla ilpillä. Jossain lehdessä oli juttu, mutta en muista missä.

[janx]

Entäpä lämmön ottaminen yläpohjasta talteen? Katon alla ullakolla on välillä ihan kuumakin.

[jori]

Joose, tuo maalämmön mitoittaminen tarvetta alemmas johtuu juurikin lämmönsiirron vaikeuksista kovimpien pakkasten aikaan, kun koko alkutalvi on pumppailtu lämpöä pois sieltä keruupiirin massoista. Kevättalvella, kun pakkaset ovat kovimmillaan siellä on liian kylmä ja isolla teholla = erittäin kylmällä keruunesteellä ja korkealla lämmönjakopiirin lämpötilalla pumppu käy huonommalla hyötysuhteella ja teho ei tahdo riittää. Tuota ongelmaa voi toki yrittää taklata ylimitoittamalla keruupiirin ja myös lämmönjakopuolen pinta-alaa suuremmaksi, mutta investoinnin hyötysuhde ei ole hyvä niiden muutaman päivän takia, ainakaan, jos käytetään kallioreikää lämmönlähteenä.

Tämä minun ilmasta keräävän oheissysteemin ideana on säästää siellä maassa lämpöä aina silloin, kun lämpöä saa ilmasta yhtä hyvin tai paremmin ja pitää maan lämpötila korkeampana kevättalven kovia pakkasia varten, jotta silloin siellä olis mistä ottaa.

Alapohjaan sijoitetun ilmalämpöpumpun yksikön olen nähnyt monessakin paikassa. Se on tavallaan ihan hyvä paikka siinäkin mielessä, että ilmalämpöpumppu kuivaa tuota tilaa lauhduttamalla ilmasta veden pois ja puhaltamalla sen kuivana ja kylmänä eteen päin.

[jooseha]

Tämä minun ilmasta keräävän oheissysteemin ideana on säästää siellä maassa lämpöä aina silloin, kun lämpöä saa ilmasta yhtä hyvin tai paremmin ja pitää maan lämpötila korkeampana kevättalven kovia pakkasia varten, jotta silloin siellä olis mistä ottaa.

Idea on ymmärretty. Tästä huolimatta epäilen, että sen kanssa voisi olla sama kuin täys-/osateho maalämmöllä. Kalliimpi investointi ei välttämättä maksa itseään takaisin. Huipputehoa ei tarvita kovin montaa tuntia vuodessa eikä edes joka vuosi eli kalliin tekniikan takaisinmaksuaika kasvaa helposti laitteiden käyttöikää suuremmaksi.
Idealistin mieltä tietysti lämmittää saada pienempi lämmityssähkölasku vaikka investointi painaisikin kokonaisuuden miinukselle. Realistista ihmistä taas ei.
Mutta toi on siis vaan epäily