Lyhyiden kampien tekijä PKS seudulta?

[jori]

Wacky ja PW jo vastasivatkin tuosta lyhyiden kampien polkemisetäisyyttä koskevaan kysymykseen. Juu, kampikeskiötä pitää siirtää kauemmas summittain kammen lyhenemän verran, mutta ei enempää. Aina -oli kammet sitten lyhyet tai pitkät- jos polvitaipeen jänteet tulee kipeäksi, on vika liian kaukana olevat kammet.

[jori]

Onkos tämä ollut täällä aikaisemmin? Itse en ainakaan ole törmännyt:

http://www.recumbents.com/wisil/misc/crank_angle.asp

Noita laskureita voit kyllä asian havainnollistamiseksi katsella, mutta älä usko niiden tuloksia. Ne eivät perustu mihinkään, kuten tuossakin linkin laskurissa sanallisesti kerrotaankin.

Jos laskurit pitäisivät paikkansa, olisi jokaiselle ihmiselle portaissakin oltava omat rappusenkorkeudet. Portaiden askelman korkeus on 16-18 cm, mikä vastaa polkupyörän kammen pituudeksi laskettuna vain 60-90 mm kampia. Askelmassahan on kaksi kampea. Toinen kampi ylös- ja toinen alaspäin.

Tuo askelmien standardikorkeushan on summittain sama kuin poljinkampien pituus, joten jos se olisi hyväksi ihmisille, ihmiset kulkisivat portaissa aina kaksi porrasta kerralla. Yleensä eivät kulje.

[kemppes]

Tämä lyhyet kammet asia taitaa olla sellainen jossa on vahvasti latautuneita mielipiteitä. Kokeilin lyhyemmillä kammilla useampaa puomin pituuden säätöä aluksi lyhennyksen pituisella puomin pidennyksellä ja siitä molempiin suuntiin. Kokeiluun tuli riittävä kilometrimäärä ja varmaan aikaakin pari kuukautta siihen kaikkineen meni. Etenkin vas. polven taakse (jkv oikealle) tuli kiputila mikä oli todella sitkeä parantuakseen. Sinänsä lyhyillä kammilla oli mukava pyörittää nopeammalla kadenssilla tasaista ja alamäkeä. Ylämäen nousu, mitkä muutenkin on nojapyörällä ongelma, paheni selvästi. Ilmeisesti pyrin kompensoimaan väännön puutetta tehokkaammalla kuopaisulla ja sitä paikat ei kestäneet. Siis tekniikkaongelma...Palasin pidempiin kampiin, minulla jyrkempi polvi- ja lonkkakulma toimii, lihaksisto on sellaista paremminkin hitaasti vääntävää. Jos olen oikein ymmärtänyt niin biometrisissä mittauksissa kampien pituudella ei ole mitään eroa tehon suhteen. Lienee siis paremminkin makuasia mistä kukin tykkää ja mikä itselle sopii. Minä käytän 165mm kampia ja muut voivat ajaa sitten sellaisilla mitkä kokevat itselleen oikeiksi.

[jori]

Tämä lyhyet kammet asia taitaa olla sellainen jossa on vahvasti latautuneita mielipiteitä. Kokeilin lyhyemmillä kammilla useampaa puomin pituuden säätöä aluksi lyhennyksen pituisella puomin pidennyksellä ja siitä molempiin suuntiin. Kokeiluun tuli riittävä kilometrimäärä ja varmaan aikaakin pari kuukautta siihen kaikkineen meni. Etenkin vas. polven taakse (jkv oikealle) tuli kiputila mikä oli todella sitkeä parantuakseen. Sinänsä lyhyillä kammilla oli mukava pyörittää nopeammalla kadenssilla tasaista ja alamäkeä. Ylämäen nousu, mitkä muutenkin on nojapyörällä ongelma, paheni selvästi. Ilmeisesti pyrin kompensoimaan väännön puutetta tehokkaammalla kuopaisulla ja sitä paikat ei kestäneet. Siis tekniikkaongelma...Palasin pidempiin kampiin, minulla jyrkempi polvi- ja lonkkakulma toimii, lihaksisto on sellaista paremminkin hitaasti vääntävää. Jos olen oikein ymmärtänyt niin biometrisissä mittauksissa kampien pituudella ei ole mitään eroa tehon suhteen. Lienee siis paremminkin makuasia mistä kukin tykkää ja mikä itselle sopii. Minä käytän 165mm kampia ja muut voivat ajaa sitten sellaisilla mitkä kokevat itselleen oikeiksi.

Kuten tuossa edellä selitin, polvitaipeiden kipeytyminen ei riipu kampien pituudesta, vaan kampikeskiön etäisyydestä, eli pienimmästä polven taittokulmasta, jossa polvi käy.

Nojapyörällä polvet eivät saa mennä suoraksi, kuin erikseen painamalla. Rennosti istuen, jalan ollessa kammen kauimmaisessa asennossa pitää polven pysyä pitämättä hieman koukussa. Tämä siksi, että painovoima vaikuttaa reisiin ja polviin 90 astetta eri suunnassa kuin pystypyöräillessä, eikä tämä painovoiman polvea oikaiseva voima saa olla niin suuri, että jalka menee painovoimaisesti suoraksi, edes suuren kadenssin dynaamisten voimien takia. Jos jalat menevät liian suoraksi, pitää polvi joka kerta erikseen koukistaa polvilukon purkamiseksi. Taivejänteet rasittuvat ja pahimmillaan tulehtuvat.

Pystypyörän mitoitukset eivät muutenkaan ole nojapyöräilyyn sopivat, sillä nojapyöräilyssä lantio ei pääse liikkumaan yhtä vapaasti kuin pyörän satulassa selkänojan tukiessa lantiota myös ylhäältä. Tämä tarkoittaa, että polvet joutuvat tekemään samaa kammenpituutta kohti suuremman kulman.

[jooseha]

Jos laskurit pitäisivät paikkansa, olisi jokaiselle ihmiselle portaissakin oltava omat rappusenkorkeudet. Portaiden askelman korkeus on 16-18 cm, mikä vastaa polkupyörän kammen pituudeksi laskettuna vain 60-90 mm kampia. Askelmassahan on kaksi kampea. Toinen kampi ylös- ja toinen alaspäin.

Tuo askelmien standardikorkeushan on summittain sama kuin poljinkampien pituus, joten jos se olisi hyväksi ihmisille, ihmiset kulkisivat portaissa aina kaksi porrasta kerralla. Yleensä eivät kulje.

Porrasvertaus on ontuva siinä mielessä, että portaat on suunniteltu siten, että ne ovat kulkukelpoisia jokaisellesize=85[/size]. Tämä tarkoittaa sitä, että portaat ovat mitoitettu normaalia huonommin liikkuvien mukaan. Lisäksi etenemä on suunniteltu yhden portaan nousemista kerrallaan - hankaloittaa kahden askelman ottamista.

Onneksi kampien pituuden saa valita omaan pyörään. Voi lyhentää tai pidentää tarpeen mukaan eikä tarvitse tyytyä standardeihin, jotka ovat keskimäärin aina pielessä

[Wacky]

Jos laskurit pitäisivät paikkansa, olisi jokaiselle ihmiselle portaissakin oltava omat rappusenkorkeudet. Portaiden askelman korkeus on 16-18 cm, mikä vastaa polkupyörän kammen pituudeksi laskettuna vain 60-90 mm kampia. Askelmassahan on kaksi kampea. Toinen kampi ylös- ja toinen alaspäin.

Tuo askelmien standardikorkeushan on summittain sama kuin poljinkampien pituus, joten jos se olisi hyväksi ihmisille, ihmiset kulkisivat portaissa aina kaksi porrasta kerralla. Yleensä eivät kulje.

Porrasvertaus on ontuva siinä mielessä, että portaat on suunniteltu siten, että ne ovat kulkukelpoisia jokaisellesize=85[/size].

Suurempi ongelma tässä vertauksessa on mun mielestä että Jori unohtaa täysin etenemän jonka teet kun astut portaalta toiselle joka on n. 27 cm
Eli A² + B² = C² matematiikalla ratkaistaan C ja puolitetaan se niin saadaan vertauksen oikea kammen pituus johon askelmaa verrata.
Vastaus on 270 mm etenemällä ja 170 mm askelman korkeudella on n. 159,5 mm kammen pituudeksi joka on aika lähelle ns. normaalia kammen pituutta polkupyörissä

[kemppes]

Siinä mielessä tämä porrasvertaus on hyvä, että jokainen pystyy miettimään asiaa käytännössä. Jo roomalaisilla oli porrassääntö, oliko se niin että 2 x nousu + etenemä = 65 cm, toki riippuu ihmisen koosta suoraan. Miten ärsyttävääkään on harppoa liian isoja askelia tai teputtaa liian tiheästi. Ihminen on kehittynyt historiansa aikana tietynlaiseksi.

[jori]

Jos laskurit pitäisivät paikkansa, olisi jokaiselle ihmiselle portaissakin oltava omat rappusenkorkeudet. Portaiden askelman korkeus on 16-18 cm, mikä vastaa polkupyörän kammen pituudeksi laskettuna vain 60-90 mm kampia. Askelmassahan on kaksi kampea. Toinen kampi ylös- ja toinen alaspäin.

Tuo askelmien standardikorkeushan on summittain sama kuin poljinkampien pituus, joten jos se olisi hyväksi ihmisille, ihmiset kulkisivat portaissa aina kaksi porrasta kerralla. Yleensä eivät kulje.

Porrasvertaus on ontuva siinä mielessä, että portaat on suunniteltu siten, että ne ovat kulkukelpoisia jokaisellesize=85[/size].

Suurempi ongelma tässä vertauksessa on mun mielestä että Jori unohtaa täysin etenemän jonka teet kun astut portaalta toiselle joka on n. 27 cm
Eli A² + B² = C² matematiikalla ratkaistaan C ja puolitetaan se niin saadaan vertauksen oikea kammen pituus johon askelmaa verrata.
Vastaus on 270 mm etenemällä ja 170 mm askelman korkeudella on n. 159,5 mm kammen pituudeksi joka on aika lähelle ns. normaalia kammen pituutta polkupyörissä

Etenemän suunnassa ei vaikuta voimaa käytännössä lainkaan ja nivelvastukset ovat vakiot. Siksi sen uhohtaminen on sallittua Portaissa käytännössä kaikki teho muodostuu noususta. Etenemän suuntainen liike on niin hidasta, ettei siinä ilmanvastus juhli. Paitsi tietysti joosehalla, joka harppoo aina neljä porrasta kerralla satasen kadenssilla hengästymättä.

Minä olen nyt työpaikan rappuja päivittäin trampatessa laskeskellut portaidennousutehoja. Sopivalta tahdilta minulle tuntuu noin askelpari sekunnissa (kadenssi 60). Portaiden nousu näyttäisi olevan 180 mm, joten nettotehoa minä tuotan tuollaisella laahustamisella 2 x 0,18 m x 115 kg x 9,83m/s² = 407 W. Ei siis ihme, että hengästyttää kuudennessa.
Rupeanpa nyt kellottamaan portaidennousuaikoja ja tilastoin ne. Jos jaksan tuota tilastointia jatkaa, siitä kertyisi kai jonkinlainen kuntokäyrä. Eihän tuo pitkä suoritus ole -melko tarkasti minuutti siihen menee tuolla tahdilla- mutta parempi varmasti kuin ei mitään .

[Wacky]

Jos meinaat unohtaa etenemän sun vertaukesta niin sit pitää unohtaa portaat kokonaan ja alkaa katsomaan tikkaita. Veikkaan että löydät että "kammen pituus" niiden perusteella on selvästi yli sun mainostamasi 60-90 mm

[torneol]

Mitä tuohon alkuperäiseen otsikkoon tulee, niin PKS seudulta ei löydy tekijöitä. Kotimaiset verkkokaupat (MC Scatter ja Wandamotor) myyvät ei oota 152 mm seteille. Tilasin siis Tepolta kammet.

Hyvää kimmoketta ottaa tämä aihe, ukot kiihtyy kuin Neuvosen nälkä . Lisää poppareita ja limua .

[tavasti]

Jos meinaat unohtaa etenemän sun vertaukesta niin sit pitää unohtaa portaat kokonaan ja alkaa katsomaan tikkaita. Veikkaan että löydät että "kammen pituus" niiden perusteella on selvästi yli sun mainostamasi 60-90 mm

Aika harva toki nousee tikkaita 200 askelmaa/minuutissa (vastaa 100 kadenssia)

[jooseha]

Aika harva toki nousee tikkaita 200 askelmaa/minuutissa (vastaa 100 kadenssia)

Tai polkee vastaavalla teholla fillaria

Tuo kehon ylöspäin nostaminen kammenpituuden määrittäiseen on tästäkin syystä huono. Polkeminen tapahtuu pienemmällä voimalla ja muutenkin jalan liikerata on eri. Samoin voiman suuntautuminen.

[Pajottaja]

Eikös vanha hevosvoiman määritelmä ollu jotenkin näin. 75kg metrin korkeuteen sekunnissa. Eli jotain 700 wattia ja roiskeet päälle. Mikä sitten on nousunopeus tikkailla ja kädetkin jeesaa.

Aatu

[tavasti]

Aika harva toki nousee tikkaita 200 askelmaa/minuutissa (vastaa 100 kadenssia)

Tai polkee vastaavalla teholla fillaria

Niih, sekin

Kävin mittaamassa tuolla tikkaat, askelmien väli 25 cm, ja asennossa jossa ne ovat, niin nousua 23 cm. Jos en nyt pahasti pieleen laskenut, niin noiden nouseminen 200 askelta/min olis 752W teho 100 kg kaverilta. Eli just se hevosvoima.

[jori]

Minä olen nyt työpaikan rappuja päivittäin trampatessa laskeskellut portaidennousutehoja. Sopivalta tahdilta minulle tuntuu noin askelpari sekunnissa (kadenssi 60). Portaiden nousu näyttäisi olevan 180 mm, joten nettotehoa minä tuotan tuollaisella laahustamisella 2 x 0,18 m x 115 kg x 9,83m/s² = 407 W. Ei siis ihme, että hengästyttää kuudennessa.
Rupeanpa nyt kellottamaan portaidennousuaikoja ja tilastoin ne. Jos jaksan tuota tilastointia jatkaa, siitä kertyisi kai jonkinlainen kuntokäyrä. Eihän tuo pitkä suoritus ole -melko tarkasti minuutti siihen menee tuolla tahdilla- mutta parempi varmasti kuin ei mitään .

Tänään tulin portaat 66 sekunnissa, eli keskiteholla 21,6 m / 66 s = 0,327 m/s, mikä vastaa massallani nettotehoa 370 W.