"Tämän takia mietinkin sitä ohjaustankoa varalle."
Ei sitä käsillä jaksa kääntää jos jalat haraa vastaan, eli niiden pitää kuitenkin osallistua ohjaamiseen.
Ainoa etu että jalat voi laskea jo vauhdista alas ilman että menettää ohjattavuuden kokonaan.
Jos taas opettelee ajamaan niin että pitää käsiä koko ajan tangolla niin sama tehdä kokonaan käsillä ohjattava
Riman ali ja suoraa ohi maalin...
Polkumies kirjoitti:Vilijami kirjoitti:Nollajättö ja 45 asteen ohjausakselin kulma on omien kokemusten mukaan paras
Tuossa on ohjauskumi? Vai onnistuuko ilman?
Oli tuossa ohjauskumi, mutta se on niin löysä, ettei sillä ole ajossa mitään virkaa, pelkästään talutusta helpottaa. Ajelin tuolla ohjauskumi katkenneenakin.
Polkumies kirjoitti:Suunnitelmissa on MBB-pyörä. Tärkein ominaisuus olisi opettelun jälkeen kyky ajaa vakaasti ilman käsiä. Lisäksi haluaisin istuimen olevan suhteellisen ylhäällä ja pystyssä, jotta pyörällä on mukava ajaa liikenteessä, ja taittuvan mahdollisimman pieneen tilaan ja nopeasti, ilman mitään mutterien irroittelua.
Noilla kriteereillä ei kannata ohjaustankoa harkitakaan. Ensinnäkin se haittaa pieneen tilaan taittamista ja toisekseen geometria on pielessä, jos sitä tarvitsee ohjaamiseen. Jalkaohjatussa ainoa todellinen tarve sille on normaalijättöisessä pyörässä keulan ylösnostamiseen ennen ajoon lähtöä. Pyyttonissa tätä tarvetta ei ole.
Polkumies kirjoitti:Flevo taitaa vaatia aina ohjauskumin, joka vaikeuttaa taittamista.
Flevon ohjauskumi on keventämässä loivaohjauskulmaisen pyörän etupäätä kallistuneena. Se on täysin ajettava ilman kumia, mutta silloin etupäätä tarvitsee kannatella käännöksissä jaloilla. Itse en tykännyt siitä niin päädyin pyyttoniin.
Flevossa voisi kumin korvata tekemällä naruperän® ja kiinnittämällä jousituksen narut etupäästään eturunkoon ohjausnivelen takapuolelle. Tällöin kuskin paino nostaisi keulan pystyyn vaikka jättö olisikin positiivinen.
Polkumies kirjoitti:Ohjausnivel kuten täällä: 50*1,5 pyöreää huonekaluputkea, M20-pultti ja urakuulalaakerit, väliholkki halki sahattu pätkä samaa putkea.
Tee pidempi kuin mun 52 milliä tai tukevampi kuin pelkkä huonekaluputki. Mun piti vahvistaa omaani hitsaamalla sen päälle 1,5mm pelti. Emäputki jousti 
Jos teet kuten olet piirtänytkin eli emäputki on upotettu runkoputken väliin, tulee vahvistus automaattisesti runkoputkesta.
Polkumies kirjoitti:2) Millainen negatiivinen jättö on optimi? Tällaisessa korkeassa pyörässä sitä voi säätää suht vapaasti. Keskittävä voimahan kasvaa suuremmalla negatiivisella jätöllä, mutta mahdollinen huippunopeus laskee?
3) Missä on ohjausnivelen optimisijainti penkkiin nähden? Liian edessä jalkaohjaus ei onnistu, liian takana jalat taas päätyvät pitkälle pyörän eteen ja niiden paino kaataa keulan? Kaikki tämä riippuu kai kuskin painostakin, tässä tapauksessa reilu 90kg.
Molemmat ovat kompromisseja, joten optimit ovat subjektiivisia näkemyksiä. Ohjausakselin ja penkin suhteesta ei saa unohtaa niiden välistä kulmaa. Kuitenkin sanoisin peukalosääntöinä että myös pyyttonissa jätön negatiivisuus kannattaa pitää pienenä ja jalat kääntyvät parhaiten lonkista.
Jätön luomalla ohjauksen keskittävällä voimalla ei pyyttonissa ole suoraan ajamisen kanssa mitään tekemistä. Se vain nostaa keulan pystyyn eli sitä ei tarvitse kannatella jaloilla eikä nostaa erikseen pystyyn ennen ajoon lähtöä.
Polkumies kirjoitti:jori kirjoitti:Tuohan näyttää kovasti joosehan Iso pyyttonilta.
Joo tuosta taitettavuuden keksinkin. Tuon geometria olisi varmasti sitten hyvä ratkaisu. Sama ohjauskulma 67, jättöä -17cm? Tuossa taitaa olla 26"-renkaat, mutta pikaisen piirtelyn perusteella keskittävä voima on sillä lähes täysin sama kuin 28-tuumaisessa.
Vanteet on kokoa 559 ja ohjauskulma vaihtelee jätön kanssa riippuen perän asennosta.
Vilijami kirjoitti:Jalkaohjaus kun vaatii vähintään sen 1000km harjoittelun sujuakseen kunnolla
Tonni ei riitä kuin sujuvaan ajamiseen. Kunnolliseen oppiseen voi pilkkua siirtää pykälän 
Lopuksi muistutus siitä kuinka mitättömiltä näyttävät pikku muutokset tekevät valtavan eron. PW:n Räyhäkkä ja mun pyyttoni ovat lähellä toisiaan, mutta toinen vaatii kääntyäkseen jalkapallokentän verran tilaa, kun taas toinen kääntyy lantin päällä.
jooseha kirjoitti:Vilijami kirjoitti:Jalkaohjaus kun vaatii vähintään sen 1000km harjoittelun sujuakseen kunnolla
Tonni ei riitä kuin sujuvaan ajamiseen. Kunnolliseen oppiseen voi pilkkua siirtää pykälän
Aamen! 
Tämä huoneentaulu kannattaa jokaisen nojapyöräilijän kehystää seinälle!
Itsellänikin on jalkaohjatun harjoittelu vielä vaiheessa, vaikka kilometrejä on ehkä noin 5000, mutta juonesta olen kuitenkin saanut jo kiinni.
Pitäisi se EvoFlevoTrike saada viimein tehtyä, jossa ohjaus- ja kallistusnivelissä ois molemmissa nollajättö. Jalkajarrullinen sram automatix tai nexus 3 eteen ja käsijarru takarenkaisiin. Laatikko takarenkaiden väliin tavaran- ja lastenkuljetusta varten. Siinä ois urheilu- ja asiointipyörä. Cruisailuun pitäis sitten olla F'lowroller/Papan Jopo-tyyppinen trike 406 kiekoilla ja sähköavulla, sekä kevyellä katteella jonka sais helposti irti. Siinäpä ne unelmapyörät ois.
Tuossa muistaakseni n.2000km ajelua takana:
Video jostakin 2006-2008 paikkeilta ja laatu sen mukainen.
Riman ali ja suoraa ohi maalin...
Olipas vähän kiireitä ja pyörä pääsi unohtumaan hetkeksi...
Vilijami kirjoitti:Oli tuossa ohjauskumi, mutta se on niin löysä, ettei sillä ole ajossa mitään virkaa, pelkästään talutusta helpottaa. Ajelin tuolla ohjauskumi katkenneenakin.
jooseha kirjoitti:Flevon ohjauskumi on keventämässä loivaohjauskulmaisen pyörän etupäätä kallistuneena. Se on täysin ajettava ilman kumia, mutta silloin etupäätä tarvitsee kannatella käännöksissä jaloilla.
Pitäisiköhän luopua nopeasta taitettavuudesta ja rakentaa pikemminkin FlevoRacer (ohjauskumilla?) 
Siihen löytyisi valmiit piirustukset. Tosin ohjausnivelen varmaan rakentaisin alkuperäisen suunnitelman mukaan urakuulalaakereista.
Kumpi on helpompi oppia: Flevo vai korkea Python?
Rakentaminen on kyllä mennyt jäihin virustilanteen takia. Sitä enemmän on tosin aikaa suunnitella ja varmistua siitä, että alkaa rakentamaan juuri sellaista pyörää, minkä haluaa.
Jos teet samanlaisen sokalla irrotettavan ohjausnivelen ei nopeasta taittumisesta tarvi edes tinkiä. Flevo katkeaa nopeasti ja jos laittaisi nivelen kuusiokolopultin tilalle siipiruuvin, katkaisu olisi vielä nopempaa eikä tarvitsi edes kuusiokoloavainta. Kahteen osaan katkeava pyörä on kätevämpi pakata autoon ja mahtuu todennäköisesti pienempään tilaan kuin taittuva.
Itse suunnittelin joskus tekeväni flevotyyppisen pikairroitettavan ohjausakselin ohentamalla kahden pultin kantoja ja hitsaamalla ne vastakkain. Tämäkin idea on toteuttamatta 
Polkumies kirjoitti:Kumpi on helpompi oppia: Flevo vai korkea Python?
Kukaan ei ole voinut opetella kummallakin ensiksi, joten arvailuksi menee. Sanoisin että flevo. Siinä ei painopiste liiku käännettäessä väärään suuntaan ja polkeminen vaikuttaa vähemmän ohjaukseen kuin normaali pyyttonissa. Uskon eron kuitenkin olevan sen verran pieni ettei sillä ole varsinaisesti merkitystä.
Pitää ottaa vielä huomioon että pyyttoneita on kovin erilaisia. Toiset on helpompia kuin toiset. Flevon kanssa lopputulos on taatumpi, kunhan noudattaa piirustuksia tai ainakin niiden merkittäviä osia. Flevoraceri menee vakaammin kuin yksikään ajamani pyyttoni.
Tästäkin huolimatta itse tekisin yhtään miettimättä pyyttonin
Flevoissa on ohjaustanko, oikeissa pythoneissa ei. Helppo päätellä kumpi on helpompi ja kumman oppiminen on palkitsevampaa
Riman ali ja suoraa ohi maalin...
Flevon ohjaustangon voi kiinnittää niin, että se vaikuttaa ohjaukseen, tai niin, että ei vaikuta. Minä opettelin Flevolla ajamisen ensin ohjaustangon kanssa. Sillä pystyy pistämään vähän hantiin sitä, että voimakas polkaisu yrittää etenkin lähdöissä kääntämään pyörää. Ja toki ajoin ensin trikellä ja vasta sitten vaihdoin kaksipyöräiseen.
Mutta Flevolla on varmasti helpompi aloittaa kuin pythonilla.
Terveisin Artsi
Arto Joutsimäki
050-4655 657
Jouta Quad (Arcus III)
Onkohan siittä nelisen vuotta kun testasin Joosehan pyyttonia nokialla ja samalla kertaa Irakasin? mbb tandemia. Tandemilla onnistui ajo helposti (yksin) ja pyyttonillakin pääsin muutaman minuutin yrittämisellä liikkeelle ja pysyin pystyssä.
- Henri -
Pyörinä omasta päästä muokatut Sascha -» Sascha Evo ->> Sascha eVo (sähkö), LSL ja PYSTY pyörä -» Nopsilla
Polkumies kirjoitti:Kumpi on helpompi oppia: Flevo vai korkea Python?
Ei tuota tarvi valita. Tekee molemmat yhdessä samassa pyörässä, eli Flevo Raceri, mutta siirtää eturengasta 50mm edemmäs kuin piirustuksissa. Sitten naruperä tai säädettävä kumipalajousitus taakse. Tällä reseptillä saat korkean Pythonin (perä ylös) tai Flevon (perä alas).
Tuossa video säädettävästä kumipalajousituksesta
https://youtu.be/cYWjIeIoc3c
Eikös sekin oo jo sovittu, ett Flevon jättö on turhan iso? Kannattas tehdä lähemmäks nolla jättöä, eiks?
Petri
Nojapyöräfoorumi toimii hyvin, aina saa vastauksen vaikkei kysyiskään mitään.
Jos tuon FlevoRacerin rakentaisi, pitää miettiä, miten ohjausnivelen rakentaa helposti. Piirsin tällaisen:
Eturunko sinisellä, takarunko harmaalla. Akseli olisi tässä tapauksessa yläpäästään hitsattu takarunkoon. Nivel kiristetään mutterilla alhaalta. Perään toinen mutteri, joka kiristetään ensimmäisen suhteen? Materiaalina sama 50x1,5-huonekaluputki, ehkä pidempänä kuin tuossa piirroksessa, jottei jousta. (Ohjauskumiin piirsin vahingossa pultin läpi, eihän se niin mene.)
Tuosta kun avaa mutterin, alempi laakeri ja väliholkki tosin tippuu ulos. Pitää vielä miettiä.
Tässä alkuperäinen Flevon nivel.
PW kirjoitti:Eikös sekin oo jo sovittu, ett Flevon jättö on turhan iso? Kannattas tehdä lähemmäks nolla jättöä, eiks?
Joojoo, ehdottomasti. Enkö mää just edellisessä viestissä tarjonnut eturenkaan siirtoa 50mm edemmäs?
Vilijami kirjoitti:Ei tuota tarvi valita. Tekee molemmat yhdessä samassa pyörässä, eli Flevo Raceri, mutta siirtää eturengasta 50mm edemmäs kuin piirustuksissa. Sitten naruperä tai säädettävä kumipalajousitus taakse. Tällä reseptillä saat korkean Pythonin (perä ylös) tai Flevon (perä alas).
Juuri tällaista olen miettinyt, mutta tekeekö tuo jousituksen säätö kovin suurta muutosta jättöön ja ohjauskulmaan? Jättö tietysti muuttuu positiivisesta negatiiviseksi, jos se on juuri siinä rajoilla. Pitääkin piirrellä tarkemmin.
PW kirjoitti:Eikös sekin oo jo sovittu, ett Flevon jättö on turhan iso? Kannattas tehdä lähemmäks nolla jättöä, eiks?
Flevossa taitaa olla 13cm? Aika iso tosiaan, ajattelinkin tehdä vähän pienemmällä, mutta silti positiivisella (esim. 5cm). Nollajättö kuulostaa jotenkin teorian tasolla oudolta, vaikka kuskin paino silloin vielä keskittääkin eturengasta. Päässä vain pyörii, miten huonekalupyörä käyttäytyisi nollajätöllä. Siinä tosin ohjausakseli on pystysuorassa ja paino ei keskitä, joten ei ole aivan verrattavissa nollajättöiseen flevoon.
