PW kirjoitti:Jos lähtö ja maali on samassa paikassa, eikö nousuja ja laskuja pitäs olla yhtä monta metriä 
Nimenomaan näin.
Voi olla, että olen käsittyänyt väärin, mutta minusta tuota nousu- ja laskusummaa ei pitäisi esittää minään järkevänä mittana, silä tuo kuuluu näihin fysiikan ilmiöihin, joiden mitattu arvo riippuu systemaattisesti mittarin tarkkuudesta, eli eräällä tavalla mittauksen zoomausasteesta. Rantaviivan pituushan on tällainen myös. Sen pituus on sitä suurempi, mitä tarkemmin se mitataan.
Aivan samoin käyttäytyy tuo nousumetrimittaus. Mitä tarkemmin se huomoi lyhyitä kumpareita, tai vaikka vain painuman yli ajamisia tiellä, sitä suuremmaksi nousevat sekä nousut, että laskut. Ranteeseen sijoitetun mittarin katsominenkin alaohjatussa pyörässä tuottaa noin metrin lisää sekä nousua, että laskua joka kerta kun mittaria vilkaistaan.
Vaikka itse reitti olisi täysin tasainen, mutta aaltoilisi hiukan, tuottaisi tuo kokonaisnousuksi helposti aallon amplitudi kertaa reitin pituus jaettuna aallonpituudella. Valtavia nousumääränumeroita vaikka ajoajassa mitaten tuosta ei olisi mitään haittaa.
TÄstä syystä näitä kokonaisnousumetrejä ei pitäisi vertailla eri mittareiden kesken lainkaan. Siinä ei ole mitään järkeä, ennen kuin määritellään jokin yhteisesti sovittu standardi resoluutio, jota mittaa pienempiä nousu kohoumia ei lasketa.
Pyöräilyn kannalta olennaista on sellaiset nousut, jotka vaativat nopeuden säilyttämiseksi lisätehoa polkimilta. TÄmäkin arvo on tavattoman paljon erilainen isoilmanvastuksisella pystypyölrällä verrattuna kinneriin.
Koska tuo mittaus on noin epämääräistä, on mittareihin pitänyt laatia erilaisia suodatuksia, jotka muunmuassa poistavat trendejä ja transientteja. Tästä syystä mäki, joka on toiselta sivultaan jyrkkä ja lyhyt ja toiselta loiva ja pitkä tuottaa erilaiset nousu- ja laskumetrimäärät eri suuntiin.