Nojapyöräfoorumi

Hopea kirjoitti:

Pitkät, yhtenäiset pyörätiet kulkevat pääväylien varressa ja niitä pidetään aika hyvin kunnossa.

Tähän on pakko tarttua, tai siis lähinnä sanaan "yhtenäiset". En tosin muista pääväylistä kuin kehä 1:stä pahemmin tiedä, mutta itseäni kyllä harmittaa jatkuvasti kehän puolelta toiselle poukkoileva "yhtenäinen" kl.väylä, kaikenlaisia alikulkuja ja valoristeyksiä on monessa paikassa ja kulku on todella katkonaista. Lisäksi opasteita ei juuri ole.

Kevyenliikenteen väylien opasteet ovat mielestäni yleisemminkin aivan onnettomia, siirtymiseen paikasta A paikkaan B outoa reittiä pitkin tarvitsen kevyenliikenteenväylillä käytännössä aina karttaa mukana, toisin kuin autolla ajaessa riittä yleensä katsoa reitti kerran ennen lähtöä, ja sen jälkeen seurata opasteita.

Hyvin on alotettu hiekanpoisto Imatralla tänä vuonna. Muistaakseni yleensä paljon myöhemmin alittaneet, no nyt on aikasin hävinny lumet ja jäät väyliltä. Pölyäkään ei oo kauheesti ilmassa kun kelit ollu kosteat ja ovat ymmärtäneet, ett kostealla kannattaa harjata.
Kävi oikein mielessä, pitäskö antaa positiivista palautetta tienpitäjälle Ei sentään luulevat viel ett hoitavat kevarit hyvin js ylpistyvätkin viel.
Risuja kans ettei vaan mee liian "bumtsibumiks" - Vuoksen länsipuolen kevari (miun kotiväylä) on pari kilsaa hiekkaa ja näin keväällä ja syksyllä, se on pehmeetä velliä. Kaikkien liikkujien jäljet painuu syvälle ja yöllä ne jäätyy uriksi ja painanteiksi - päivällä taas muuttuu tahmeeksi velliksi. Reunoille muodostuu välillä ajettavia polkuja, pyöräilijöiden jyrääminä. Sateen jälkeen ne taas pehmenevät, hyvin vaikeastiajettaviksi. Ongelma on ett tien nurmireuna on 10cm ylempänä, vesi ei pääse pois tieltä, vaan painuu vähitellen rakenteen läpi. Viime vuonnakin lisäsivät hienoa mursketta pintaan mutta liian vähän ja olis pitänt olla karkeempaa pohjalla (16-32mm) ja vähän hienompaa (8-16mm) pintaan. Keskustan muotoilu korkeammaks ja reunanurmen veistäminen alemmas. Tääkin pitäs vissiin ite tehdä:(
Tänä keväänä raittia pahentaa viel syksyllä kaivamisen jälkeen jätetyt pehmeät syvät montut:(

Monta vuotta olen kehunut hiekan käyttöä sepeliin verrattuna, mutta tähän aikaan vuodesta sen pahin haittapuoli tulee hyvin esille. Märkänä se tarttuu kumiin erittäin tehokkaasti ja sotkee joka paikan. Eihän se lika muuten haittaa, mutta ketjulle lentäessään kuluttaa sitä varmaan aika tehokkaasti. Tasaisesti kun polkee niin ei edes kiinnitä asiaan huomiota, mutta kun on hetken polkematta alamäessä ja alkaa mäen jälkeen polkemaan niin kuraisen kohdan menon rissan ympäri kuulee. crunz crunz crunz kuuluu polkemisen tahtiin

Jukka

PW kirjoitti:

Hyvin on alotettu hiekanpoisto Imatralla tänä vuonna. Muistaakseni yleensä paljon myöhemmin alittaneet, no nyt on aikasin hävinny lumet ja jäät väyliltä. Pölyäkään ei oo kauheesti ilmassa kun kelit ollu kosteat ja ovat ymmärtäneet, ett kostealla kannattaa harjata.
Kävi oikein mielessä, pitäskö antaa positiivista palautetta tienpitäjälle Ei sentään luulevat viel ett hoitavat kevarit hyvin js ylpistyvätkin viel.
Risuja kans ettei vaan mee liian "bumtsibumiks" - Vuoksen länsipuolen kevari (miun kotiväylä) on pari kilsaa hiekkaa ja näin keväällä ja syksyllä, se on pehmeetä velliä. Kaikkien liikkujien jäljet painuu syvälle ja yöllä ne jäätyy uriksi ja painanteiksi - päivällä taas muuttuu tahmeeksi velliksi. Reunoille muodostuu välillä ajettavia polkuja, pyöräilijöiden jyrääminä. Sateen jälkeen ne taas pehmenevät, hyvin vaikeastiajettaviksi. Ongelma on ett tien nurmireuna on 10cm ylempänä, vesi ei pääse pois tieltä, vaan painuu vähitellen rakenteen läpi. Viime vuonnakin lisäsivät hienoa mursketta pintaan mutta liian vähän ja olis pitänt olla karkeempaa pohjalla (16-32mm) ja vähän hienompaa (8-16mm) pintaan. Keskustan muotoilu korkeammaks ja reunanurmen veistäminen alemmas. Tääkin pitäs vissiin ite tehdä:(
Tänä keväänä raittia pahentaa viel syksyllä kaivamisen jälkeen jätetyt pehmeät syvät montut:(

Laita tämä teksti ja tarjous Imatran katuosastolle.

PW kirjoitti:

Hyvin on alotettu hiekanpoisto Imatralla tänä vuonna. Muistaakseni yleensä paljon myöhemmin alittaneet, no nyt on aikasin hävinny lumet ja jäät väyliltä. Pölyäkään ei oo kauheesti ilmassa kun kelit ollu kosteat ja ovat ymmärtäneet, ett kostealla kannattaa harjata.
Kävi oikein mielessä, pitäskö antaa positiivista palautetta tienpitäjälle Ei sentään luulevat viel ett hoitavat kevarit hyvin js ylpistyvätkin viel.
Risuja kans ettei vaan mee liian "bumtsibumiks" - Vuoksen länsipuolen kevari (miun kotiväylä) on pari kilsaa hiekkaa ja näin keväällä ja syksyllä, se on pehmeetä velliä. Kaikkien liikkujien jäljet painuu syvälle ja yöllä ne jäätyy uriksi ja painanteiksi - päivällä taas muuttuu tahmeeksi velliksi. Reunoille muodostuu välillä ajettavia polkuja, pyöräilijöiden jyrääminä. Sateen jälkeen ne taas pehmenevät, hyvin vaikeastiajettaviksi. Ongelma on ett tien nurmireuna on 10cm ylempänä, vesi ei pääse pois tieltä, vaan painuu vähitellen rakenteen läpi. Viime vuonnakin lisäsivät hienoa mursketta pintaan mutta liian vähän ja olis pitänt olla karkeempaa pohjalla (16-32mm) ja vähän hienompaa (8-16mm) pintaan. Keskustan muotoilu korkeammaks ja reunanurmen veistäminen alemmas. Tääkin pitäs vissiin ite tehdä:(
Tänä keväänä raittia pahentaa viel syksyllä kaivamisen jälkeen jätetyt pehmeät syvät montut:(

Laita tämä teksti ja urakkatarjous Imatran katuosastolle. Ainakin suunnitteluosuuden voisit tarjota.

jori kirjoitti:

PW kirjoitti:

Hyvin on alotettu hiekanpoisto Imatralla tänä vuonna. Muistaakseni yleensä paljon myöhemmin alittaneet, no nyt on aikasin hävinny lumet ja jäät väyliltä. Pölyäkään ei oo kauheesti ilmassa kun kelit ollu kosteat ja ovat ymmärtäneet, ett kostealla kannattaa harjata.
Kävi oikein mielessä, pitäskö antaa positiivista palautetta tienpitäjälle Ei sentään luulevat viel ett hoitavat kevarit hyvin js ylpistyvätkin viel.
Risuja kans ettei vaan mee liian "bumtsibumiks" - Vuoksen länsipuolen kevari (miun kotiväylä) on pari kilsaa hiekkaa ja näin keväällä ja syksyllä, se on pehmeetä velliä. Kaikkien liikkujien jäljet painuu syvälle ja yöllä ne jäätyy uriksi ja painanteiksi - päivällä taas muuttuu tahmeeksi velliksi. Reunoille muodostuu välillä ajettavia polkuja, pyöräilijöiden jyrääminä. Sateen jälkeen ne taas pehmenevät, hyvin vaikeastiajettaviksi. Ongelma on ett tien nurmireuna on 10cm ylempänä, vesi ei pääse pois tieltä, vaan painuu vähitellen rakenteen läpi. Viime vuonnakin lisäsivät hienoa mursketta pintaan mutta liian vähän ja olis pitänt olla karkeempaa pohjalla (16-32mm) ja vähän hienompaa (8-16mm) pintaan. Keskustan muotoilu korkeammaks ja reunanurmen veistäminen alemmas. Tääkin pitäs vissiin ite tehdä:(
Tänä keväänä raittia pahentaa viel syksyllä kaivamisen jälkeen jätetyt pehmeät syvät montut:(

Laita tämä teksti ja urakkatarjous Imatran katuosastolle. Ainakin suunnitteluosuuden voisit tarjota.

Saattas paremmin edetä jos saisin kyläyhdistyksen tämän taakse - pitäs ottaa puheeks.

Imatran Mansikkalan kaupunginosassa on viime vuodet rakennettu, kauppoja ja samalla teitä ja väyliä, sekä tietysti liikenneympyriä. Suunnittelu ei kuitenkaan aina kohtaa käyttäjien kanssa ja millään ei meinata myöntää virheitä vaan keksitään selityksiä toisensa perään.
Taisin jo jossain ketjussa marmattaa liikenneympyrästä johon ei yhden asuinalueen kevarilta pääse ku mullosta/hankea pitkin ja tällähetkellä tarttee kahluusappaat. Kevaria myöten kulkee koululaiset ja kauppojen asiakkaat. Viimenen selitys on ettei siihen voi rakentaa kevaria kun jos sen tontin ostaa joku ja rakentaa siihen kaupan Kiertäkää ammattikorkean parkkipaikan kautta
Syksyllä valmistu myös uusi Prisma ja oon ihmetelly sen olemattomia kevyenliikenteen väyliä. Kyllä sinne menee yks väylä mutta se kiertää samaa kautta ku autotkin ja tulee tosi vilkkaasen ainoaan sisääntuloon. Kiertomatkaa tulee puolisen kilsaa jos on tulossa esim kilpailevan cittarin suunnasta. Kyllä sieltä yks väylä tulee prisman "takapihalle" mutta sekin on vähän kulman takana ja jostain syystä siihen on laitettu kiellettyajosuunta merkki sisääntulijoille
Talvella näki hyvin missä niitä kevarin liittymiä olis pitäny olla - polkuja oli hangessa runsaasti. Luulis ett kauppaakin kiinnostas jalan tai pyörällä tulevat asiakkaatkin - ai niin se onkin automarket
Kaupungin katurakennuspuolen porukoilta on unohtunut entisen maanrakennusinsinöörin viisaus: Oikasuvietti on ihmisen toiseksi tärkein vietti. Mie luulen ett se ekaks tärkein

jviirret kirjoitti:

Kuinka mielestäsi kotikunnassasi on huolehdittu kevyestä liikenteestä? Teiden (talvi)kunnossapito, reittien määrä, reittien sijainti, kevyen liikenteen sujuvuus, liikkujien sääntöjen tuntemus, jne jne
Omalle kotikunnalleni annan kiitettävän, ei voi moittia isommasti , joten jätän vielä moittimatta. Tässä saa mielipidettäkin muuttaa...

Jukka

Jaa en olekaan vastannut tähän.

Kaarinassa on mielestäni aika vaihteleva talvikunnossapito. Välillä on aurattu hyvin ja välillä ihan täyttä paskaa. Joku muu voi ehkä kokea asianlaidan eri tavalla, mutta mitä nyt olen muutaman talven tämän kunnan alueella kerennyt ajella niin olen ehtinyt tehdä erilaisia huomioita. Sepelit putsattiin ihan kivan nopeasti pois noilta pääreiteiltä, joitain sivureittejä voi vielä olla putsaamatta. Reittien määrä ja sijainti ovat sopivia. Kevyen liikenteen sujuvuus ei ole aina kovin hyvä. Varsinkin Pyhän Katariinan tien varrella risteyksissä saa varoa, parkkipaikalta valutaan pyörätienjatkeen päälle. Hankaluutta lisäävät liian lähelle risteysaluetta istutetut puskat ja joka risteyksessä olevat ikävät kanttarit pyöräilijöille. Hiljaisina aikoina siirryn usein tuossa pätkällä ajoradalle ajamaan, koska siellä nyt vaan on liikkuminen sujuvampaa. Liikkujien sääntöjen tuntemus on todella vaihtelevaa, mutta se lienee vähän kaikkialla ongelma. Sääntöjä rikkovia löytyy täälläkin joka ryhmästä.

Yleisesti pyörätieinfrassa olevat mahdolliset puutteet häiritsevät minua paljon vähemmän kuin muiden liikkujien sääntöjen rikkominen. Toki huono pyörätieinfra vaikeuttaa esim. toisten havainnointia liikenteessä ja sillä tavalla vaikuttaa myös tuohon toiseen. Valitettavasti vaan tuntuu usein siltä että esim. autoilijat eivät ymmärrä katsoa kevyttä liikennettä koska he eivät kulje sillä tavalla itse, eivätkä muista sen olemassaoloa. Voin olla väärässä, on vaan tullut tällainen tunne. Täälläpäin ainakin mieluusti valutaan suoraan eteen pyörätienjatkeelle myös paikoissa, joissa on todella hyvä näkyvyys eikä minkäänlaista estettä havainnoinnille. Jopa stop-merkin takaa pihasta valutaan suoraan eteen. Mutta kuten jo aiemmin sanoin, tuskin on pelkästään tämän alueen ongelma.

PW kirjoitti:

jori kirjoitti:

PW kirjoitti:

Hyvin on alotettu hiekanpoisto Imatralla tänä vuonna. Muistaakseni yleensä paljon myöhemmin alittaneet, no nyt on aikasin hävinny lumet ja jäät väyliltä. Pölyäkään ei oo kauheesti ilmassa kun kelit ollu kosteat ja ovat ymmärtäneet, ett kostealla kannattaa harjata.
Kävi oikein mielessä, pitäskö antaa positiivista palautetta tienpitäjälle Ei sentään luulevat viel ett hoitavat kevarit hyvin js ylpistyvätkin viel.
Risuja kans ettei vaan mee liian "bumtsibumiks" - Vuoksen länsipuolen kevari (miun kotiväylä) on pari kilsaa hiekkaa ja näin keväällä ja syksyllä, se on pehmeetä velliä. Kaikkien liikkujien jäljet painuu syvälle ja yöllä ne jäätyy uriksi ja painanteiksi - päivällä taas muuttuu tahmeeksi velliksi. Reunoille muodostuu välillä ajettavia polkuja, pyöräilijöiden jyrääminä. Sateen jälkeen ne taas pehmenevät, hyvin vaikeastiajettaviksi. Ongelma on ett tien nurmireuna on 10cm ylempänä, vesi ei pääse pois tieltä, vaan painuu vähitellen rakenteen läpi. Viime vuonnakin lisäsivät hienoa mursketta pintaan mutta liian vähän ja olis pitänt olla karkeempaa pohjalla (16-32mm) ja vähän hienompaa (8-16mm) pintaan. Keskustan muotoilu korkeammaks ja reunanurmen veistäminen alemmas. Tääkin pitäs vissiin ite tehdä:(
Tänä keväänä raittia pahentaa viel syksyllä kaivamisen jälkeen jätetyt pehmeät syvät montut:(

Laita tämä teksti ja urakkatarjous Imatran katuosastolle. Ainakin suunnitteluosuuden voisit tarjota.

Saattas paremmin edetä jos saisin kyläyhdistyksen tämän taakse - pitäs ottaa puheeks.

"Keittiön" kautta kuulin palaverista jossa tekninenjohtaja puhui kevyenliikenteen olosuhteiden parantamisesta. Tähän eräs naisimmeinen (kaupunginvirassa) ehdotti tämän kyseisen Vuoksen varren kevarin kunnostusta ja peräti asfaltointia. Vastaus oli: "Lenkkeilijät tahtovat hölkätä hiekkapinnalla" -siis kuuluisa "Vuoksenlenkki" . Tähän asti selitys on ollut ettei kannata asfaltoida kun pohjat on niin huonot ett pitäs uusia koko väylä. Selitykset muuttuu tarpeen mukaan mutt tie pysyy vellinä - vois sille kuitenkin jotain tehdä, kele , tana Kyllähän se nyt alkaa taas kuivahtaa ja on tasoittunut pyörän renkaiden jäljiltä mutt seuraava sade tekee taas puronsa ja pehmeät uransa Moneltakohan lenkkeilijältä on kysytty ja mihin vuodenaikaan lenkkeileviltä?

Vastineeksi voi kirjoittaa, että asfaltista voi tehdä sen verran kapean, että viereen jää lenkkeilijän levyinen hiekkaura.

vaaka kirjoitti:

Vastineeksi voi kirjoittaa, että asfaltista voi tehdä sen verran kapean, että viereen jää lenkkeilijän levyinen hiekkaura.

Joo, tulis halvemmaksikin. Sitäpaitsi kun se nykyleveys on semmonen ett ekana talvena särkevät tien molemmilta reunoilta niillä valtavilla raktoreilla, jotka ei mahdu kokonaan siihen asfaltille. Reunat murtuu ja käytettävissä oleva kunnon asfaltti alue on lopulta n. metrin kapeempi. Hullun hommaa miljooilla rakentaa uusia reittejä ja sitten hoitohommissa särkee ne saman tien huonoon kuntoon

Täällä Oulussa näyttää taas siltä, ettei hiekoitussoran poistoon ole mitään kiirettä
Miksi pyöräteitä yleensä hiekoitetaan?
Talvella pyöräteitä käyttävät lähinnä lapset, urheilijat ja koiran ulkoiluttajat. Kukaan tästä porukasta ei tarvi eikä edes halua soraa tielle.
Sen ymmärrän että keskustan kadut ja taloyhtiöiden pihat hiekotetaan, koska siellä kulkee pikkukenkäjengiä, mutta pyöräteille nämä ihmiset eivät tule.

PW kirjoitti:

Vastaus oli: "Lenkkeilijät tahtovat hölkätä hiekkapinnalla" -siis kuuluisa "Vuoksenlenkki" . Tähän asti selitys on ollut ettei kannata asfaltoida kun pohjat on niin huonot ett pitäs uusia koko väylä. Selitykset muuttuu tarpeen mukaan mutt tie pysyy vellinä - vois sille kuitenkin jotain tehdä, kele , tana Kyllähän se nyt alkaa taas kuivahtaa ja on tasoittunut pyörän renkaiden jäljiltä mutt seuraava sade tekee taas puronsa ja pehmeät uransa Moneltakohan lenkkeilijältä on kysytty ja mihin vuodenaikaan lenkkeileviltä?

Onko tuo tie rakennettu vain hölkkääjille ja tahtovatko lenkkelijät tosiaan hölkätä kuravellissä? Olette te imatralaiset kyllä kummaa porukkaa.

Eikös siinä ole ainoa ongelma se tien mataluus. Eihän se kivituhkapinta sinänsä ole se ongelma, vaan se, että vesi jää ajouralle. Onkos se tie edes kosken pinnan yläpuolella koko matkalla.

Näihin viesteihin pitäisi laittaa karttalinkkejä ja kuvia, jotta olisi helpompi ymmärtää, mistä puhutaan. Se olisi siinäkin mielessä tärkeää, että konkreettiset linkit, reitit ja kuvat helpommin leviävät somessa ja saattavat osua päättävän silmään.
Laitan tähän kuvan, johon voit piirtää lenkin.

Tarkoitat tuolla velliksi menevällä osuudella Tainionkoskentien vartta koksen rannan puolella kulkevaa kevytväylää, joka kiertää kulttuuritalon rannan puolelta. Kyllä tuo reitti asfaltoituna siirtäisi varmasti osan autoliikenteestä polkupyöäilyksi. Onhan tuo reitti muusta liikenteestä erotettu suora ja sujuva väylä tärkeiden paikkojen välillä, kuten pyöräilyn laatuväylän kuuluukin olla.

Olen sitä mieltä, että tuo pitää tehdä huolella suunnitellen, sillä siinä on mahdollisuus saada Imatralle oikea vetovoimatekijä. Harvassa kaupungissa on keskellä kaupunkia yhtenäinen ranta-alue paikassa, jota voi käyttää hyödylliseen liikkumiseen tärkeiden paikkojen välillä. Ehdottomasti kannattava investointi. Imatran päättäjien pitää vain katsoa ympärilleen, mitä muualla tehdään ja mihin pyritään.

Sori karttalinkin puuttumisesta, en tiedä osaanko tuohon piirtää reittiä. Tai jos piirrän saanko sen siirrettyä tähän. Pahin osuus on Vuoksen itäpuolella parikilometriä, Tainionkosken vanhaltasillalta etelään päin, Linnankoskenkadun kohdille - siitä alkaa asfaltti. Kyllähän tuota reittiä ja ympäristöä arvostetaan ja tavallaan ymmärtävät sen arvon mutta kun siellä tapastelevat vain sunnuntaisin jos paistaa aurinko, ni todellisuus ei tule päättäjille ilmeisesti esiin Sitten viel ne kootut selitykset painaa takaraivossa
Länsipuolikin on suurimmaksi osaksi soraa mutta se on paljon paremmassa kunnossa, varmaan siksi ett se on korkeemmalla patovallin päällä.
Siinä Vuoksenlenkki - nuo kilsat ei pidä paikkaansa, oon sahannu jotain ylimäärästä siihen.
https://www.google.fi/maps/dir/61.18579 ... ca!1m0!3e1

Joka vuosi auratraktori auraa sen pois ja keväällä kunnanmiehet käyvät laittamassa sen takaisin. Paikka on keskellä kelviä ja hattu kohoaa 7 senttiä asvaltista
Venttiili on sen verran tienpinnan alapuolella että tuosta saisi huoltovapaan lyhentämällä putkea hieman.