Täältä löydät kaiken tiedon nojapyöristä, kinnereistä ja velomobiileista sekä nojapyöräilytapahtumista.
http://www.nojapyorafoorumi.fi/
torneol kirjoitti:Lähtökohtaisesti kesämökissä ei saa ympäri vuoden asua (olla kirjoilla), ainakaan DVV:llä (maistraatti) ei pitäisi mennä muuttoilmoitus läpi, jos on rekisterissä vapaa-ajan asuntona.
Kyllä menee muuttoilmoitus heittämällä läpi, mutta merkinnällä vailla vakinaista asuntoa 
torneol kirjoitti:Ei tartte puoliakaan tosta korkeudesta. Eikä ole oikeastaan kalliimpi. Huoltovapaampikin on. Saattaa asettaa jotain reunaehtoja rakennussuunnittelulle, mutta ei mitään ihmeellistä, mistä hyvä arkkitehti ei selviäisi.
Jos haluaa toimintavarman talon, niin tota kannattaa harkita. Yhdistettynä muihin fiksuihin ratkaisuihin (mm. märkätilojen ja tulisijojen sijoittelu) tuommoisesta voi saada oikein hyvän ja pitkäikäisen talon.
Mitenkäs tuollainen painovoimaisen ilmanvaihdon toimintavarmuus toteutuu kesällä, kun talossa on sama, tai jopa viileämpi ilma kuin ulkona?
Ne on niitä asioita, joita se suunnittelija miettii. Koneellinen ilmanvaihto on kuitenkin aika tuore keksintö, joten hyvin on pärjätty ennenkin.
torneol kirjoitti:Ne on niitä asioita, joita se suunnittelija miettii. Koneellinen ilmanvaihto on kuitenkin aika tuore keksintö, joten hyvin on pärjätty ennenkin.
Sitähän minä vähän arvelinkin, että tuo heittosi ei perustunut tietoon, vaan uskoon. Ei siinä sinänsä mitään pahaa ole –ei siinä uskossa, eikä siinä painovoimaisessa ilmanvaihdossakaan, mutta jotta tästäkin kesustelusta jotain opittaisiin, kerron oman perusteluni painovoimaisen puolesta.
Painovoimainen ilmanvaihto perustuu siis ilman lämpötilan ja kosteuden eroihin sisällä ja ulkona ja tästä aiheutuvaan ilman tiheyseroon, joka Arkkimedeen lain mukaan pyrkii liikuttamaan alemman tiheyden esinettä tai ainettä tiheydeltään raskaammassa aineessa ylemmäs.
Jos siis tiheys on sama, kuten kesällä kostealla kelillä ulkona, ei ilma liiku –on tukahduttava ilma, sanotaan. Ilma vaihtuu painovoimaisessa talossa kesäisissä olosuhteissa vain jos tuulee, (mikä sekin on tiheyseroon ja Arkkimedeen lakiin perustuva ilmiö –painovoimaista ilmanvaihtoa.) 
Tämähän tarkoittaa sitä, että painovoimaisen ilmanvaihdon taloissa ilma ei isona osana vuotta vaihdu kunnolla –painovoimainen ilmanvaihto on siis paska ja epäluotettava ilmanvaihtokeino. 
Heh, meinasin jatkaa tekstiä, mutta jätänpä kesken ja pyydän teitä kommentoimaan tässä vaiheessa. Ja esittämään päättelynne siitä, miksi painovoimainen ilmanvaihto on hyvin suunniteltuna hyvä ja toimiva ratkaisu, vaikkei ilmiselvästi toimi pitkänä jaksona vuotta. 
torneol kirjoitti:Koneellinen ilmanvaihto on kuitenkin aika tuore keksintö, joten hyvin on pärjätty ennenkin.
Konellinen ilmanvaihto on todella vanha keksintö. Kertauksena vielä: ennen koneellista ilmanvaihtoa kutsuttiin esim. nimillä leivinuuni, kakluuni, puuhella ja takka.
Vilijami kirjoitti:torneol kirjoitti:Koneellinen ilmanvaihto on kuitenkin aika tuore keksintö, joten hyvin on pärjätty ennenkin.
Konellinen ilmanvaihto on todella vanha keksintö. Kertauksena vielä: ennen koneellista ilmanvaihtoa kutsuttiin esim. nimillä leivinuuni, kakluuni, puuhella ja takka.
Koneellinen, mutta myös painovoimainen. 
Entäpä niillä alueilla, jossa tulipesä ei ole sisällä liian kuumuuden takia. Miten näissä olosuhteissa ilmanvaihto toimii?
jori kirjoitti:Entäpä niillä alueilla, jossa tulipesä ei ole sisällä liian kuumuuden takia. Miten näissä olosuhteissa ilmanvaihto toimii?
Uskonvaraisesti. Pitää vaan pysyä uskossa lujana. Eli ei siis oikeasti mitenkään.
Ja tosiaan täällä pohjoisillakin alueilla tulipesän päivittäinen käyttö ei ainakaan paranna asumismukavuutta, ainakaan ympäri vuoden. Hiukkaspäästöjäkin tulee...
Vilijami kirjoitti:jori kirjoitti:Entäpä niillä alueilla, jossa tulipesä ei ole sisällä liian kuumuuden takia. Miten näissä olosuhteissa ilmanvaihto toimii?
Uskonvaraisesti. Pitää vaan pysyä uskossa lujana. Eli ei siis oikeasti mitenkään.
Ja tosiaan täällä pohjoisillakin alueilla tulipesän päivittäinen käyttö ei ainakaan paranna asumismukavuutta, ainakaan ympäri vuoden. Hiukkaspäästöjäkin tulee...
Ni'in, miksi siis painovoimaisen ilmanvaihdon rakennuksia pidetään hyvinä ja laadukkaina myös ilmanvaihdon osaltam vaikka kesällä ilma ei vaihdu, kuin säkillä kantamalla. Mistä on kysymys?
En kiistä tätä painovoimaisen hyvyyttä, mutta minusta tässä on paradoksi, jonka näkyväksi tekeminen paljastaa jotain erittäin perustavanlaatuista.
jori kirjoitti:Mistä on kysymys?
Normaali muutosvastarinta ja koska "ennen oli kaikki paremmin". Nostalgiahaihattelua.
Vilijami kirjoitti:Normaali muutosvastarinta ja koska "ennen oli kaikki paremmin". Nostalgiahaihattelua.
Et voi silti kiistää havaintoa, etteikö koneellisesti tuuletetetut rakennukset olisi keskimäärin lyhytikäisempiä kuin painovoimaisesti tuuletetut. Nykyään julkiset rakennukset saatetaan purkaa jo muutaman vuoden kuluttua valmistumisestaan.
jori kirjoitti:Mitenkäs tuollainen painovoimaisen ilmanvaihdon toimintavarmuus toteutuu kesällä, kun talossa on sama, tai jopa viileämpi ilma kuin ulkona?
Ikkunat ja ovet auki. 70-80 luvun taloissa on monesti oikein tuuletusluukut ikkunoiden vieressä tätä varten.
Käytännössä olen ikäni asunut 70-80luvulla rakennetuissa taloissa ja yhdenkään ongelmat eivät ole johtuneet koneellisen ilmanvaihdon puutteesta. Yhteen rivitaloon on näytetty rakennetun harjakaton ja yksi on pitänyt "kengittää" liian alas rakentamisen vuoksi. Sitten on ollut lämmitysjärjestelmämuutoksia ja putkiremontteja.
jviirret kirjoitti:jori kirjoitti:Mitenkäs tuollainen painovoimaisen ilmanvaihdon toimintavarmuus toteutuu kesällä, kun talossa on sama, tai jopa viileämpi ilma kuin ulkona?
Ikkunat ja ovet auki. 70-80 luvun taloissa on monesti oikein tuuletusluukut ikkunoiden vieressä tätä varten.
Käytännössä olen ikäni asunut 70-80luvulla rakennetuissa taloissa ja yhdenkään ongelmat eivät ole johtuneet koneellisen ilmanvaihdon puutteesta. Yhteen rivitaloon on näytetty rakennetun harjakaton ja yksi on pitänyt "kengittää" liian alas rakentamisen vuoksi. Sitten on ollut lämmitysjärjestelmämuutoksia ja putkiremontteja.
Noin käytännössä, mutta painovoimaisesti se ilma ei vaihdu ikkunastakaan, jos –ja kun– kesäkuumalla ei ole tiheyseroa. Tuulella tietysti, mutta tuulella ei tarvitsekaan tuuletuksesta huolehtia. 
Miksi tästäkin huolimatta painovoimaista ilmanvaihtoa pidetään hyvänä ja luotettavana?
jori kirjoitti:Et voi silti kiistää havaintoa, etteikö koneellisesti tuuletetetut rakennukset olisi keskimäärin lyhytikäisempiä kuin painovoimaisesti tuuletetut. Nykyään julkiset rakennukset saatetaan purkaa jo muutaman vuoden kuluttua valmistumisestaan.
Kyyllä oikeastaan voin. Mihin tämä väite perustuu? Lähde tähän tietoon?
Lähisukulainenkin asui ainakin 40-vuotta homeisessa purkukuntoisessa talossa, joka olisi pitänyt purkaa jo 80-luvulla.
Ihmiset tyytyivät ennen vaatimattomiin oloihin, kunhan pysyi talven hengissä paleltumatta, niin se riitti.
Mummolan (eli homeen) haju on kaikille tuttu lapsuudesta, niin mummoloista, leirikeskuksista, kouluista, jne.
Huonosti tehtyjä julkisia rakennuksia olisi pitänyt purkaa ennenkin, niissä vaan sinniteltiin pidempään. Tämä ei tee kyseisistä rakennuksista parempia.
Syy-seuraus-suhde ei ole aina niin yksiselitteinen.
Klassinen esimerkki: Lisääkö jäätelönmyynnin kasvu hukkumiskuolemia? Ihmisiä kun hukkuu enemmän, silloin kun jäätelösesonki on kovimmillaan.
Ehkä se painovoimaisen ilmanvaihdon hyvyys tulee esiin siinä, että se ei korosta muita virheitä. Kun aikaisemmin ohjeistus oli tehdä talosta aavistus alipaineinen, niin ilmavuotokohdat toimi korvausilman tulolähteenä. Sitten kun erinäisistä rakentamisaikaisista haasteista johtuen on tullut esim. lätkäistyä lattiapinnoite liian kostean kuran päälle ja liima reagoi kosteuteen, niin alipaine nykäisee ajanoloon sen ei kovin hyvälaatuisen käymisilmiön tuotoksen hengitysilmaan. Sitten kirvelee ja yskittää 
.
Viljamin näkemykseen koneellisesta ilmanvaihdosta sanon sen, että itse tarkoitan koneellisella ilmanvaihdolla sähköllä pyöritettävää mööpeliä. Leivinuunit, takat, kiukaat ei tähän kategoriaan minusta kuulu. Ne on kuitenkin äärimmäisen tärkeässä roolissa painovoimaisen ilmanvahdon kohteissa.
Eihän kesällä päiväsaikaan mitään ilmanvaihtoa tarvita, kaikki on ulkona .
Painovoimainen ilmanvaihto saadaan toimivaksi hyvällä suunnittelulla. Siihen liittyy rakennuksen paikka, pihan muodot ja puusto, talon malli (kerrosten lkm, muoto jne.), sijoittaminen ilmansuuntien mukaan jne. Huomioonotettavia asioita on paljon enemmän, kuin ropelilla varustetussa talossa. Keäskuumalla tiheysero saadaan aikaiseksi edellämainittuja asioita huomioonottaen jo suunnitteluvaiheessa. Eli hanke pitää suunnitella kokonaisuutena pihoineen, puustoineen päivineen, että saadaan hallittu ja toimiva kokonaisuus. Esim. varjostavat puut talon ympärillä jne.
Minun heitto ei perustu uskoon, vaan kokemukseen. Kokemukseen toimivasta painovoimaisesta (avustetusta, esim. tuulella pyörivä ropeli poistoputken päässä) ilmanvaihdosta ja kokemukseen siitä, mitä koneellinen ilmanvaihto saa aikaan, kun sitä ja kokonaisuutta ei käytetä oikein. Toimiessaan järjestelmä sinällään on ihan hyvä, mutta sen vaativuuden tähden en ainakaan itselleni ottaisi. Haluan helpon ja riittävästi toimivan ratkaisun. Jokainen saa taloonsa tällätä minkä haluaa (tietyin rajauksin) ja pärjää sitten niiden valintojensa kanssa.
jori kirjoitti:Miksi tästäkin huolimatta painovoimaista ilmanvaihtoa pidetään hyvänä ja luotettavana?
Mites se koneellinen ilmanvaihto toimii pitkän sähkökatkon aikana? Siihen yhdistetään vielä nykyajan villitys isoista kiinteistä ikkunoista, joista aurinko paistaa porstuaan, niin ainoa reikä jonka saa auki, on ovi.
Eihän ne katkot välttämättä nykyään kauaa kestä, paitsi maaseudulla pahimmillaan päiviä.
Painovoimaisen ilmanvaihdon yksi hyvä puoli on se, että se ei mene rikki ja sen huoltokohteet on aika harvassa. Samaa ei voi sanoa digitekniikan pyörittämästä ropelista.