Jive klooni

[irakas]

Etkö pelkää, että polkeminen vaikuttaa ohjaukseen?
Sakari

Meillä on Sakari yhteinen ongelma pyöriemme suhteen; emme pysty mitoitussyistä koeajamaan toistemme pyöriä. Olemme tavanneet useita kertoja niin, että olisit voinut kokeilemalla todeta pelkosi turhaksi. Pakoputkipyöräni polkimet ovat vaan valitettavasti olleet kymmenisen senttiä liian kaukana sinulle ja vastaavasti sinun pyöriesi polkimet saman verran liian lähellä minulle, vaikka niin mielelläni olisin niitä kokeillut. Kenties olisinkin mahtunut jotain pyöristäsi kokeilemaan, olen kuitenkin arvellut 118 kg painolla koeponnistamisen kesken turneen liian riskialttiiksi.

Mukavaa Jarcco, kun rohkenet rakentamaan etuvetoisen. Etuvetoisepäilyjen kalvamat nojapyöräilijät vähenevät ja pääsemme keskustelemaan oikeista ongelmista näennäisten sijaan. Onne projektille!

Joo, näin on. Olen tullut suorastaan allergiseksi Komsan rakentelutappelun jälkeen etuvetoisille nojakeille, kun olen ollut niin pettynyt Komsaan.http://farm3.static.flickr.com/2011/239 ... 55b2_o.jpg
Jyrkensin siinä ohjausakselin kulmaakin 53 asteesta 73 asteeseen ja ensin se tuntui aika hyvältä mutta, kun kovemmassa vauhdissa rupeaa polkemaan, alkaa koko vempele vemputtaan, eikä se tietenkään tunnu hyvältä. Tietenkin asia voi olla eri Jorin pakoputkinojakissa, mutta en edelleenkään usko, että kaupunki ajossa Fox-tyyppinen 20" eturenkainen nojakki toimisi hyvin. 26" tuumainen käännöksien suhteen toimii varmasti paremmin.

Nojakki on ylipäänsä niin paljon levollisempi ajettava, kun kädet hoitavat ohjauksen ja jalat polkemisen. Ja tietenkin monesti todetulla tottumisella on suuri merkitys. Tottuuhan ihminen ajamaan yksipyöräiselläkin, kun riittävästi harjoittelee. Mutta mikä on mukavaa on eri juttu.

Sakari

[jviirret]

Minä taas ne näe mitään eroa ajettavuudessa olipa swb etu- tai takavetoinen, jos etuvedon rakenne on tässä ketjussa esitetyn mukainen. Sama haita kuin takavetoisessakin swb:ssä: Poljetaan ylöspäin. Kammet toki saa alemmas, mutta sitten pakko käyttää 20" eturengasta.

Jukka

[tkarttu]

Onko teillä linkkejä konkreettisiin virkkuukoukkuratkaisuihin FWD mallisessa pyörässä?
Ratracerissahan on jännästi runko epäsymmetrisesti (liekö oikea termi) siten että takaosassa on koko runkoputki tuonne takarenkaaseen saakka.
Aika kiinnostava ajatus että sama idea olisi pyörän molemmissa päissä.

Tässä kuva Toxyn protosta. Jousitus- yms. syistä runkoputki ei kuitenkaan jatku suoraan takarenkaaseen saakka.

[jori]

Juuri tuota kuvaa minäkin etsin. Näkyy rakenne myöhemmin muutetun kaksipuoleiselle haarukalle. Ilmeisesti ne ketjuvoimat ovat olleet liikaa tuolle rakenteelle. Kenties pitäisi tehdä virkkuukoukkuripustus siten, että sekä levyjarru, että vetorataspakka olisivat samalla puolella. Taitaa tulla liian monimutkainen ja leveä rakenne. Vanhassa vara parempi.

Huomioita piirustuksesta:
Vetävä taittopyörä voisi olla hitusen suurempi, jotta haarukan taustaa pitkin juokseva ketju olisi useammin haarukan suuntaisesti. Ketjun ohjausakselilinjansuuntaisuudesta juuri riippuu se, vaikuttaako polkeminen ohjaukseen. Nyt se on sitä vain vetävän pyörän pienimmällä rattaalla. Suurentamalla taittopyörää se on myös muilla vaihteilla lähempänä tuota linjaa. Sitäpaitsi suurempi taittopyörä parantaa hyötysuhdetta.

Palaavan ketjun taittopyörää siirtäisin taakse ja alas päin, jotta ketjun ja renkaan leikkauskohta siirtyyy mahdollisimman lähelle ohjausakselia. Siinä on tietysti jarruvivut, mutta yhtään ylimääräistä tilaa ei kannata jättää, koska mitä taaempana (lähempänä ohjausakselia) paluuketju ohittaa renkaan linjan, sitä paremmin etupyörä kääntyy oikealle.

Molemmat taittopyörät -varsinkin paluuketjupyörä- kannattaa ripustaa vapaasti kääntyväksi. Ajoketjupyörälle riittää muutaman asteen liike rataspakkojen laidasta laitaan, mutta paluuketjupyörän kannattaa antaa kääntyä enemmän. Minulla ajoketjupyörän akselilla on puolen millin välys laakerille, mikä hyvin riittää taittopyörän ohjauskulmaksi ajopuolella. Paluupuolella on halkaisijaltaan kuuden millin akseli kymmenen millin laakerireiässä. Akselipultilla on 40 mm vapaata pituutta, jotta taittopyörä voi siirtyä ohjauksen mukana sen matkan sivusuunnassa. Paluupuolella näkyy myös käytettävän narun pätkään ripustettua blokipyörää, jolloin taittopyörä antaa periksi sivusuunnassa paitsi muuttamalla kulmaa, keinumalla narun varassa myös sivusuunnassa.

Tuohon runkoputkeen tulee kaksi jyrkkää jiiriliitosta. Niissä kannattanee käyttää sitä sh8 ketjussa mainittua lommahdustukilevyä siellä jiirin sisällä -tai sitten ei, riippuen käyttämäsi runkoputken mitoista.

Jori

[Jarcco]

Huomioita piirustuksesta:
Vetävä taittopyörä voisi olla hitusen suurempi, jotta haarukan taustaa pitkin juokseva ketju olisi useammin haarukan suuntaisesti. Ketjun ohjausakselilinjansuuntaisuudesta juuri riippuu se, vaikuttaako polkeminen ohjaukseen. Nyt se on sitä vain vetävän pyörän pienimmällä rattaalla. Suurentamalla taittopyörää se on myös muilla vaihteilla lähempänä tuota linjaa. Sitäpaitsi suurempi taittopyörä parantaa hyötysuhdetta.

Palaavan ketjun taittopyörää siirtäisin taakse ja alas päin, jotta ketjun ja renkaan leikkauskohta siirtyyy mahdollisimman lähelle ohjausakselia. Siinä on tietysti jarruvivut, mutta yhtään ylimääräistä tilaa ei kannata jättää, koska mitä taaempana (lähempänä ohjausakselia) paluuketju ohittaa renkaan linjan, sitä paremmin etupyörä kääntyy oikealle.

Molemmat taittopyörät -varsinkin paluuketjupyörä- kannattaa ripustaa vapaasti kääntyväksi. Ajoketjupyörälle riittää muutaman asteen liike rataspakkojen laidasta laitaan, mutta paluuketjupyörän kannattaa antaa kääntyä enemmän. Minulla ajoketjupyörän akselilla on puolen millin välys laakerille, mikä hyvin riittää taittopyörän ohjauskulmaksi ajopuolella. Paluupuolella on halkaisijaltaan kuuden millin akseli kymmenen millin laakerireiässä. Akselipultilla on 40 mm vapaata pituutta, jotta taittopyörä voi siirtyä ohjauksen mukana sen matkan sivusuunnassa. Paluupuolella näkyy myös käytettävän narun pätkään ripustettua blokipyörää, jolloin taittopyörä antaa periksi sivusuunnassa paitsi muuttamalla kulmaa, keinumalla narun varassa myös sivusuunnassa.

Tuohon runkoputkeen tulee kaksi jyrkkää jiiriliitosta. Niissä kannattanee käyttää sitä sh8 ketjussa mainittua lommahdustukilevyä siellä jiirin sisällä -tai sitten ei, riippuen käyttämäsi runkoputken mitoista.

Jori

Taittopyörään on tarkoitus laittaa muovisten puoliskojen väliin 24- piikkinen ratas, mutta pitää katsella löytyisikö isompaa. Voisi olla hyvä lähtökohta säätää ketjulinja keskimmäisen rattaan mukaan samansuuntaiseksi kuin ohjauskulma. En ole kyllä huolissani ketjuvoimista, enemmänkin mietityttää miten helposti ottaa lipat kun etupyörä sutaisee mäessä?
Paluurissa tullee olemaan suurinpiirtein tälläinen:

jotkut ovat liimanneet solumuovia vetorissan kylkeen, ilmeisesti se ottaa kontaktia reiteen? Sen takia ei viitsisi jättää pitkää pultinkantaa sivusiirtymää varten.
Jep ajattelin hyödyntää lommahduslevy ideaasi tässä, tnx vaan

[tavasti]

Joo, näin on. Olen tullut suorastaan allergiseksi Komsan rakentelutappelun jälkeen etuvetoisille nojakeille, kun olen ollut niin pettynyt Komsaan.
...
Nojakki on ylipäänsä niin paljon levollisempi ajettava, kun kädet hoitavat ohjauksen ja jalat polkemisen.

Mielestäni pelkosi etuvetoa kohtaan on perusteeton. Jalkaohjaus ja etuveto ovat eri asia.

Ensimmäinen kaksipyöräinen nojakki millä koskaan ajoin oli Jorin pakoputkipyörä. Ohjaus toimi moitteettomasti, ei minkäänlaisia ongelmia. Ei voi olla liian vaikea jos minä ensikertalaisena ajoin sillä mäkimaastossa muutaman kilometrin lenkin, vaikka polkimet olivatkin hiukan liian kaukana.

Minun etuvetoepäluuloni ovat niistä jyrkistä soraisista ylämäistä. Jorin pyörä suoriutui kohtu hyvin silloisesta testilenkistä, mutta renkaat olivat sellaiset kapeat ja sileät joilla ei kukaan koskaan aja soratiellä. Eli sen testin perusteella on täysin mahdotonta sanoa olisiko etuvedossa sitäkään ongelmaa.

[jsalok]

Morjens,

Vielä ei ole omaa nojakkia mutta seuraillut tätä foorumia aika paljon viime aikoina.

Kysymys: Miten etuvetoinen käytännössä toimii kun pitäisi kuitenkin välillä kääntääkkin ja paluupuolen uloin kohta on kuitenkin suht pitkällä ympyrän keskustasta? Eli tuohan joissain tilanteissa saattaa kääntyä aika paljon suhteessa niihin kiinteisiin trissoihin...Ymmärtääköhän tuota kysymystä...

Lisäksi olen tosi monessa viestissä nähnyt viittauksia jorin pakoputkipyörään... En ainakaan haulla ole löytänyt kuvaa tai selostusta siitä mikä se on... Laittaisiko joku minulle linkin...

Jatkakaa... Seurailen taas kiinnostuneena...

[jori]

Lisäksi olen tosi monessa viestissä nähnyt viittauksia jorin pakoputkipyörään... En ainakaan haulla ole löytänyt kuvaa tai selostusta siitä mikä se on... Laittaisiko joku minulle linkin...

Jatkakaa... Seurailen taas kiinnostuneena...

Pakoputkipyörän kuvaukset ovat naapuri foorumilla, joka valitettavasti vaatii kirjautumisen myös lukemiseen
Voisin oikeastaan kopioida ne myös tänne. Tällä hetkellä yleisselostus löytyy täältä http://keskilinkki.com/hpv/yabb/YaBB.pl?num=1184101610
ja tarkempi kuvaus vedon ja ohjauksen järjestelysitä täältä http://keskilinkki.com/hpv/yabb/YaBB.pl?num=1184102714

Jori

[irakas]

Joo, näin on. Olen tullut suorastaan allergiseksi Komsan rakentelutappelun jälkeen etuvetoisille nojakeille, kun olen ollut niin pettynyt Komsaan.
...
Nojakki on ylipäänsä niin paljon levollisempi ajettava, kun kädet hoitavat ohjauksen ja jalat polkemisen.

Mielestäni pelkosi etuvetoa kohtaan on perusteeton. Jalkaohjaus ja etuveto ovat eri asia.

Ensimmäinen kaksipyöräinen nojakki millä koskaan ajoin oli Jorin pakoputkipyörä. Ohjaus toimi moitteettomasti, ei minkäänlaisia ongelmia. Ei voi olla liian vaikea jos minä ensikertalaisena ajoin sillä mäkimaastossa muutaman kilometrin lenkin, vaikka polkimet olivatkin hiukan liian kaukana.

Minun etuvetoepäluuloni ovat niistä jyrkistä soraisista ylämäistä. Jorin pyörä suoriutui kohtu hyvin silloisesta testilenkistä, mutta renkaat olivat sellaiset kapeat ja sileät joilla ei kukaan koskaan aja soratiellä. Eli sen testin perusteella on täysin mahdotonta sanoa olisiko etuvedossa sitäkään ongelmaa.

Nyt on tainnut mennä puurot ja vellit sekaisin

Hipparion/Phyton- nojakeissa käännettäessä kääntyvät sekä etupyörä että polkimet, Jorin Pakoputki-nojakissa kääntyy vain etupyörä. En ole missään vaiheessa sanonut, että Pakoputki-nojakissa polkeminen vaikuttaisi ohjaukseen. Epäilen vaan niinkuin jsalok:in:

Morjens,

Vielä ei ole omaa nojakkia mutta seuraillut tätä foorumia aika paljon viime aikoina.

Kysymys: Miten etuvetoinen käytännössä toimii kun pitäisi kuitenkin välillä kääntääkkin ja paluupuolen uloin kohta on kuitenkin suht pitkällä ympyrän keskustasta? Eli tuohan joissain tilanteissa saattaa kääntyä aika paljon suhteessa niihin kiinteisiin trissoihin...Ymmärtääköhän tuota kysymystä...

Lisäksi olen tosi monessa viestissä nähnyt viittauksia jorin pakoputkipyörään... En ainakaan haulla ole löytänyt kuvaa tai selostusta siitä mikä se on... Laittaisiko joku minulle linkin...

Jatkakaa... Seurailen taas kiinnostuneena...

, että 20" Toxy/Pakoputki- nojakissa kääntymissäde jää kovin suureksi ja kaupunkiajo on hankalaa. Arvelisin, että myös ketjut joutuvat koville vääntyilessään ja miten lie ajan pitkään kestävät?

Hipparion/Phyton-tyyppisessä Komsassani polkeminen varsinkin kovemmassa vauhdissa vemputtaa nojakkia.

Näyttää hyvältä idealta tuo Toxy-tyypin paluuketjun rissan joustava ripustus.

Sakari

[Jarcco]

irakas:

, että 20" Toxy/Pakoputki- nojakissa kääntymissäde jää kovin suureksi ja kaupunkiajo on hankalaa. Arvelisin, että myös ketjut joutuvat koville vääntyilessään ja miten lie ajan pitkään kestävät?

Hipparion/Phyton-tyyppisessä Komsassani polkeminen varsinkin kovemmassa vauhdissa vemputtaa nojakkia.

Näyttää hyvältä idealta tuo Toxy-tyypin paluuketjun rissan joustava ripustus.

Sakari

Tuon sivun alimpana on kuva Jivestä jossa ohjaus on käännetty ns. tappiin. Näyttää varsin riittävältä minusta.
http://www.hertstein-coelbe.de/jive/kl_rolle.html
Ketjut joutuvat taipumaan sivusuunnassa normi ketjuvaihdepyörässäkin ja se taitaa olla suurempi rasitus kun pituussuunnassa kiertyminen tässä tapauksessa. En tekisi etuvetoista jos epäilisin näistä tulevan ongelmia. Yksi tärkeä etu on että pärjää lyhyemmällä ketjulla. Senhän voi sitten vaihtaa useammin varmuuden vuoksi jos kestävyys epäilyttää.
Tuo vemputus on taas negatiivisestä trailista johtuvaa, eli ei aihetta huoleen.
Oma käyttötarkoitus ei ole kaupunkiajo vaan kuntolenkkejä on tarkoitus heittää lähinnä maantiellä. Järkipyöriä on jo joka lähtöön.

[Jarcco]

Jive- kurssi jatkuu Päivitin hiukan kuvaa ja kotisivua: http://personal.inet.fi/koti/muurman/JIVE/index.htm

Lähinnä ketjunvientiä on muutettu. Isoon rissaan tulee yksi 6201 laakeri jonka kiinnitystä varten hitsaan 12 mm tangon emäputken ja rungon liitokseen.
Havaitsin että bimetalli reikäsahalla tekee helposti runkoon reiät emäputkelle. Tässä tapauksessa olisi tarvittu soikeat reiät, mutta väänsin ne putkella samansuuntaisiksi jolloin D33 mm emäputki meni jemptisti D35 reikään.

[jviirret]

Vaikka sanaakaan en tämän sivun teksteistä ymmärrä: http://www.liegerad-online.de/jive.htm niin kuvista voi päätellä että saman ongelman kans painitaan kuin minä pythonin/triken kans. Rapa roiskuu ja sotkee kuskin, vaikea tehdä toimivaa suojaa eturenkaalle.

Jukka

[Jarcco]

Vaikka sanaakaan en tämän sivun teksteistä ymmärrä: http://www.liegerad-online.de/jive.htm niin kuvista voi päätellä että saman ongelman kans painitaan kuin minä pythonin/triken kans. Rapa roiskuu ja sotkee kuskin, vaikea tehdä toimivaa suojaa eturenkaalle.

Jukka

Tällä onkin tarkoitus ajella vain kun auringonpaisteella
Kielipoliisit älköön lukeko seuraavaa, tässä googlen käännös Wolfgang Bionin tekstistä:
"
Olen jo pitkään vaivanneet on roiskevaara, edessä olevan housut saapuivat. Yhtenä Jive hyvin lähellä, että etupyörä on jo riittävästi sadetta märkä tie ja housut einzusauen. Siksi olen edestä taaksepäin puoli vaahdolla matto kätkee. MAT on varustettu kaapeli siteet kaistalla. Etu-puoli, että ketju olisi aivan liian kallis mekko.
Takana lopussa on erittäin laaja, aerodynamically epäedullinen. Aion ehkä jopa pienemmät leikata, jos olen testannut miten paljon vettä sisälle dagegenspritzt nyt.
"

[jori]

Tällä onkin tarkoitus ajella vain kun auringonpaisteella
Kielipoliisit älköön lukeko seuraavaa, tässä googlen käännös Wolfgang Bionin tekstistä:
"
Olen jo pitkään vaivanneet on roiskevaara, edessä olevan housut saapuivat. Yhtenä Jive hyvin lähellä, että etupyörä on jo riittävästi sadetta märkä tie ja housut einzusauen. Siksi olen edestä taaksepäin puoli vaahdolla matto kätkee. MAT on varustettu kaapeli siteet kaistalla. Etu-puoli, että ketju olisi aivan liian kallis mekko.
Takana lopussa on erittäin laaja, aerodynamically epäedullinen. Aion ehkä jopa pienemmät leikata, jos olen testannut miten paljon vettä sisälle dagegenspritzt nyt.
"

No, vielä on hiukan parannetavaa käännösohjelmassa.
Miksi tämä kuran roiskuminen tulee tähän etuvetoiskeskusteluun? Eihän tämä asia miksikään muutu siitä, että ketjut jatkuvat etuhaarukalta taakse päin, tai kääntyvät alas. Kaikki swb-tyyppiset nojakit ovat tämän suhteen samalla viivalla. Eroja rapa-asioihin tulee vain siitä, kuinka lähellä ja kuinka leveä runkoputki, tai kuinka tehokas rapakaari, on suojaamassa ja kuinka tehokasta kurapumppua käytetään eturenkaana.

Jori

[tavasti]

Miksi tämä kuran roiskuminen tulee tähän etuvetoiskeskusteluun? Eihän tämä asia miksikään muutu siitä, että ketjut jatkuvat etuhaarukalta taakse päin, tai kääntyvät alas. Kaikki swb-tyyppiset nojakit ovat tämän suhteen samalla viivalla. Eroja rapa-asioihin tulee vain siitä, kuinka lähellä ja kuinka leveä runkoputki, tai kuinka tehokas rapakaari, on suojaamassa ja kuinka tehokasta kurapumppua käytetään eturenkaana.

Laajentaisin, että kaikki pyörät joissa on yksi rengas edessä. Esim delta-mallinen Kettwiesel: rengas nostaa veden/kuran, ja heittää sen lokarin edestä etu-yläviistoon, josta sen ajoviima levittää tasaisesti kurjettajan naamalle. Lokarin pitäisi jatkua pidemmälle eteen ettei näin kävisi.