Nojapyöräfoorumi

En välttämättä näkis et se max 10kg mitä sähköosista tulee normipyörän päälle täytyy vielä ihan hirveesti miettiä renkaiden näkökulmasta. Tietty mikäli tosiaan yleinen ongelma on että ihmiset ei muista pumpata renkaitaan täyteen tai pitää paineista huolta on se sillon varmasti hyvä juttu.

Keskimoottorin teoriahyödyn tuominen käytäntöön vaatii hyvää huolenpitoa ketjuista ja rattaista. Lisäksi kaikki keskimoottorit eivät ole sellaisia jotka eivät vastusta ilman virtaa tai kun maksiminopeus on saavutettu. Maastoon en muuta miettisi mutta kokonaisuutena puhtaaseen työmatkaan ottaisin napamoottorin.

Range ja akku taas on itsellä kyllä sinänsä rankasti ylimitoitettu arkiajoon muttei esimerkiksi hangessa ajamiseen. 885wh akku, jossa on vielä sisäinen puskuri ja laturi 90% 100% säätimellä. Kolmessa vuodessa ja 20tkm jälkeen kapasiteettia on hävinnyt noin 10%. Eilen oli meidän sähkäri mukana 80km lenkillä jonka itse ajoin luomulla. Akkua oli lenkin jälkeen 50% jäljellä.

Se kokemus mikä minulla on kolmesta eri sähköpyörästä, on se että käyttötarkoituksia on niin erilaisia että yhtä oikeaa vastausta ei voi olla. Eniten itse pelkään laiskuutta ja luonteen heikkoutta, eli että sähköä tulee käytettyä liikaa. Yksi keskeinen tekijä on sähkömoottorin laatu. Peukalokaasu ja pelkkä polkimien pyörittely ei ole hyvä jos liikkeellä on kuntoilutarkoituksessa. Toisaalta väännön tunnistava moottori pienellä lisätehostuksella kummasti helpottaa ylämäessä tai lumessa/mudassa/hiekassa. Kunhan muistaa sitten laitta avustuksen pienelle tai kokonaan pois tasaisella tai alamäessä. Tätä tekniikkaa olen käyttänyt ja hyväksi havainnut itselleni. Maastossa ajelu on muutunut aivan erilaiseksi kun vauhtia voi pitää pahoissa paikoissa enemmän. Akkukoon ongelmanhan ratkaisisi kaksi erikokoista akkua mitä vaihdella. Itselläni on pari eri kokoa mutta eipä tule vaihdelluksi kun lataan joka lenkin jälkeen.

kemppes kirjoitti: ↑28 Kesä 2021, 10:46

Se kokemus mikä minulla on kolmesta eri sähköpyörästä, on se että käyttötarkoituksia on niin erilaisia että yhtä oikeaa vastausta ei voi olla. Eniten itse pelkään laiskuutta ja luonteen heikkoutta, eli että sähköä tulee käytettyä liikaa. Yksi keskeinen tekijä on sähkömoottorin laatu. Peukalokaasu ja pelkkä polkimien pyörittely ei ole hyvä jos liikkeellä on kuntoilutarkoituksessa. Toisaalta väännön tunnistava moottori pienellä lisätehostuksella kummasti helpottaa ylämäessä tai lumessa/mudassa/hiekassa. Kunhan muistaa sitten laitta avustuksen pienelle tai kokonaan pois tasaisella tai alamäessä. Tätä tekniikkaa olen käyttänyt ja hyväksi havainnut itselleni. Maastossa ajelu on muutunut aivan erilaiseksi kun vauhtia voi pitää pahoissa paikoissa enemmän. Akkukoon ongelmanhan ratkaisisi kaksi erikokoista akkua mitä vaihdella. Itselläni on pari eri kokoa mutta eipä tule vaihdelluksi kun lataan joka lenkin jälkeen.

Allekirjoitan kyllä tuon laiskuuden. Ajoin pelkästään kadenssitunnisteisilla sähköpyörillä 2017-2021 ja nyt kun siirryin sähköttömään oli varsinkin ylämäet yhtä helvettiä. Suoravauhdit oli alusta asti kovat mutta mäet mentiin todella hiljaa ylös. Onneksi tää on nyt pikkuhiljaa alkanut helpottaa ja edellisellä lenkillä mäet mentiin jo ihan ok vauhtia ylös.

Kuuntelin ääniviestin. Minulla lukee WhatsAppissa, että "Ei ääniviestejä, kiitos.". Niistä ei voi hakea mitään eikä muista puoliakaan, jos olisi pitkä viesti. Tai no pitkää viestiä en edes kuuntelisi. Tämä tosin ei ollut pitkä.

Nykyisellään ajan ajoista 99% sähköavusteisesti (eikä kyse ole pelkästään laiskuudesta), josta suurin osa (yli 90%) on hyötyajoa. Jos tätä ei olisi, nekin ajettaisiin autolla. Työmatka on sulana aikana 10km suuntaansa. Pääsen noin 4v vanhalla (Samsungin 18650-kennot) 10 Ah (360 Wh) akulla noin 30km työmatka-ajoa. Samalla akulla ajoin esim. Oulun Lowridessa 120km retken (ka 15 kmh) ja vielä oli 1/3 jäljellä, joten paljon riippuu myös miten ja missä ajaa. Itse suosin takana olevaa napamoottoria. Tykkään sen toimintatavasta eikä se rasita voimansiirtoa niin kuin keskimoottori. Renkaisiin en ota kantaa. Käytän tavallisia hyvin pistosuojattuja pyöränrenkaita esim. koossa 40-406 ja 40-559, jotka on piisanneet minun ajoihin varsin hyvin.

Lisäisin tähän oleellisen akkuihin liittyvän asian. Jos siis kaikki eivät ole kiinnostuneita, että kestääkö akku miten kauan ajallisesti, niin kiinnostaako saako pyörään vielä 2 vuoden päästäkin akun ja mihin hintaan? Tästä syystä en osta suljettujen järjestelmien pyöriä. Käytännössä kaikki tunnetut suuret sähköpyörävalmistajat ovat suljettuja järjestelmiä. Pahimmillaan CAN-väylä estää vanhan akun kennottamisenkin, käyttämisen toisessa pyörässä tai tarvikeakun käytön. Enkä maksa 200 euron akusta 500 euroa.

Kyllä mielestäni aika isojakin akkuja saa järkevään hintaan. Esim. Yosepowerilla 36V/20Ah (720 Wh) 229 euroa.

Edit: Akun kapasiteetin ylimitoitus mahdollistaa, että voidaan käyttää akkua vain 20-80% välillä, jolloin se kestää huomattavasti pidempään.

Kuvan lähde: https://ebikes.ca/product-info/grin-pro ... iator.html

Onko olemassa valmiita ratkaisuja jolla akun lataamisen saa stopattua automaattisesti vaikka 90%:iin? Kellokytkin ei ole ratkaisu, koska pitäisi tietää lähtötilanne paljon tarkemmin kuin mihin varausmittari pystyy. Sähköautoissa mitataan käsittääkseni latausvirtaa josta sitten BMS tietää milloin lopettaa latauksen ?

Jarcco kirjoitti: ↑29 Kesä 2021, 16:45

Onko olemassa valmiita ratkaisuja jolla akun lataamisen saa stopattua automaattisesti vaikka 90%:iin? Kellokytkin ei ole ratkaisu, koska pitäisi tietää lähtötilanne paljon tarkemmin kuin mihin varausmittari pystyy. Sähköautoissa mitataan käsittääkseni latausvirtaa josta sitten BMS tietää milloin lopettaa latauksen ?

Klikkaa kuvalähteen linkkiä, joka avaa The Cycle Satiator® -esittelysivun. Hintaa tällä ratkaisulla tosin on ~400 euroa.

janx kirjoitti: ↑29 Kesä 2021, 17:10

Jarcco kirjoitti: ↑29 Kesä 2021, 16:45

Onko olemassa valmiita ratkaisuja jolla akun lataamisen saa stopattua automaattisesti vaikka 90%:iin? Kellokytkin ei ole ratkaisu, koska pitäisi tietää lähtötilanne paljon tarkemmin kuin mihin varausmittari pystyy. Sähköautoissa mitataan käsittääkseni latausvirtaa josta sitten BMS tietää milloin lopettaa latauksen ?

Klikkaa kuvalähteen linkkiä, joka avaa The Cycle Satiator® -esittelysivun. Hintaa tällä ratkaisulla tosin on ~400 euroa.

Oma on täältä. 52v 90/100% kytkimellä: https://em3ev.com/shop/58v8-charger/

Ralii kirjoitti: ↑29 Kesä 2021, 17:29

Oma on täältä. 52v 90/100% kytkimellä: https://em3ev.com/shop/58v8-charger/

Nuokin myy tuota Satiatoria, mutta jostain syystä eivät ilman akun ostamista.

Itellä on lyijyakullisessa sähkömopossa diodi 0,7V kynnysjännitteellä sarjassa akun kanssa latauksen aikana.

Tosin ei välttis pelaa li-akun kanssa. Bms voi sekoilla kun kennojännitteet on alhaalla vaikka kokonaisjännite on tapissa.

Näytin Jorin tekemän vilmin, naishenkilölle joka on suunnitellut sähköpyörän hankintaa. Katsoi ja kuunteli mielenkiinnolla. Totesi lopuksi! Tuon näköistä pyörää en huolisi, ilmankaan. Minustakin ,hyvin merkittävä seikka sähköpyöränkin valinnassa on pyörän ulkonäkö.
Tapsa.

torneol kirjoitti: ↑27 Kesä 2021, 23:11

Akun pitkäikäisyys ei ole kaikille relevantti asia. Vähän sama, kuin auton hevosvoimat. Kun niitä on, niin helposti tulee käytettyä. Tästä aiheutuu lisäkuluja esim. lisääntyneenä kulutuksena. Sama sähköpyörässä.

Mutta autollahan pitää juuri käyttää niitä hevosvoimia, jos haluaa edetä polttoainetaloudellisesti. Polttomoottori on taloudellisimmillaan sen tyypistä riippuen joko kaasu pohjassa tai lähes pohjassa

No ei. 230 heppaisella pedaali lähellä lattiaa aiheuttaa kaikkea muuta, kuin taloudellista ajoa. Jos taasen mennään vääntökäyrän mukaan, niin on paremmat edellytykset taloudellisuudelle.

Tapio.Ängeslevä kirjoitti: ↑01 Heinä 2021, 14:09

Näytin Jorin tekemän vilmin, naishenkilölle joka on suunnitellut sähköpyörän hankintaa. Katsoi ja kuunteli mielenkiinnolla. Totesi lopuksi! Tuon näköistä pyörää en huolisi, ilmankaan. Minustakin ,hyvin merkittävä seikka sähköpyöränkin valinnassa on pyörän ulkonäkö.
Tapsa.

Se tuntuu olevan yllättävän monelle hyvin keskeinen ostopäätöksen vaikuttaja. Vähän kuten autoissa. Pitää olla käyttäjänsä näköinen. Tosin me nojapyöräiljät emme ymmärrä (ulkopuolisten mielestä) pyörien ulkonäöstä, koska se näyttää oudolle "ulkopuolisen" silmin joka tapauksessa.

Olen parikin kertaa saanut kuulla ihan suoraan kuinka typerän näköisiä nojapyörät ja kinnerit ovat.

Edit: Vilijamia lainatakseni: Itsetunto kannattaa olla kunnossa.

Tapio.Ängeslevä kirjoitti: ↑01 Heinä 2021, 14:09

Näytin Jorin tekemän vilmin, naishenkilölle joka on suunnitellut sähköpyörän hankintaa. Katsoi ja kuunteli mielenkiinnolla. Totesi lopuksi! Tuon näköistä pyörää en huolisi, ilmankaan. Minustakin ,hyvin merkittävä seikka sähköpyöränkin valinnassa on pyörän ulkonäkö.
Tapsa.

Naisihminen tuon pyörän sitten osti. Kävin tänään säätämässä vaihteet kohdalleen, kun pitivät vähän ääntä. Tämä naisihminen tuntui olevan tähän pyörään enemmän kuin tyytyväinen.

Ulkonäköennakkoluulot ovat voimakas vaikutin, mutta ohimenevää sorttia. Kuka muistaa vielä, miten typerältä näytti V-tyyli mäkihypyssä, kun se tuli käyttöön 1989. Niinpä vaan kaikki hyppäävät nyt V-tyylillä, vaikka siitä aluksi jopa sakotettiin tyylipisteitä. Jos joku nyt hyppäisi sukset yhdessä sitä pidettäisiin naurettavan näköisenä.