Nojapyöräfoorumi

Itseironia on mahtava taito.

Mulla on jo kymmenisen vuotta nojailua takana aina täysin ilman talvipyöräilyä. Samat oireet on edelleen alkukesästä kuin sinullakin ja tuskailen täällä itsekkin menon kummall7suuttta näin alkukesästä. Välillä ei saa menemään yli 25kmh oikein millään... Ja toisena päivänä mennään 35 ihan sukkasillaan vaikka pitkää lenkkiä olis tekemässä. Juuri tämmönen lenkki tuli äsken tehtyä ja kesän ensimmäisellä satasella meno vain kiihtyi loppua kohden. Pari viikkoa takaperin jouduin jättämän Pirkanpyöräilyn 134km suosiolla väliin, kun ei voinut kuvitellaakkan selviytyvänsä semmoisesta

Kaipa tää vaatii niin erilaista hermotusta kuin muu elämä että tarviisi ympärivuotista ärsykettä että sujuisi.

Vilijami kirjoitti: ↑27 Kesä 2023, 19:00

. (Olet varmaan huomannut "Oho!"-reaktioita joissain tilanteissa?)

Tänään poljin ekaa kertaa ilman käsiä. Nojailua aloittaessa tuntui, että rattia on rutistettava koko ajan tai karkaa. En ole erityisesti tuota treenannut, mutta töistä polkiessa vaan hoksasin, että onnistuuhan se tälläkin (melko) luontevasti.
Tajusin myös juuri kauppareissulla mäkeä kiivetessä, että luontainen reaktio on vetää sarvista samalla kun laittaa tehoja polkimiin. Täysin tarpeetonta, kyllä se selkänoja antaa paremman tuen. Pitänee opetella tuostakin pois aktiivisesti.

Hienoa! Sarvista kiskominen ei tosiaan oo tarpeen

Valot toimii jälleen, jarrut uusittu, kettinki rasvattu, laukut stemmailtu paikoilleen, varusteita hankittu. Nyt pitäisi vielä uskaltaa uskaltaa

Pari pikalukkoa ketjuihin, vaihde- ja jarruvaijeri, yhdet sisäkumit molempiin päihin, paikkarasia, ketjuöljy, jakoavain, pihdit, kuusiokolo-multitool, hanskat, riepu, teippiä, nippusiteitä.
Pärjääkö näillä, mitä unohtui?

Otan majoitteeksi riippumaton. Loistava valinta, mikäli pääsen lähellekään määränpäätä Varangerbotnissa. Ei puun puuta mailla eikä halmeilla. Vähän ohut makuualustaksi... Ehkä ventisit toimii tilapäisvälineenä.

Pitäisi myös tehdä matkasuunnitelma loppuun. Tällä hetkellä "perillä" on jossain 1000 km päässä kotoa. Toivottavasti sieltä pääsee vielä takaisinkin. Vaihtoehtoisesti "perillä" voidaan saavuttaa hyvinkin jo 200 km päässä kotoa ja paluu hoituu sillä että vaimo hakee autolla. Ikinä ei voi tietää.

Aina sitä jotenkin pärjää, vaikkei ottaisi ”kaikki kertaa kaikki” varusteita mukaan.
Missä päin on lähtöpiste?
Innolla seuraan reissua. Laita sitten tilannepäivityksiä.
Itsekin tuosta jäämeren pyöräretkestä vuosia haaveillut, mutta kun sohvalla on niin mukava makoilla

Nyt on suunnitelma muotoutunut sellaiseksi, että laivaan itseni pyörän kanssa Vaasasta Uumajaan, sieltä poljen Kolari - Näätämö - Varangerbotn - Nuorgam.

Jos ilmenee jo alkumatkasta, että ei tule onnistumaan, niin poljen Haaparannan kautta Kemiin ja sieltä junan kyydissä kotiin. Pohjoisempana ollaankin sitten Eskelisen varassa. Pitää vielä soittaa ja varmistaa että saan fillarin mukaan jos.

Googlemaps sanoo että tuo on pyörällä 2 päivän reissu

Kolari-Näätämö? Siis Sirkka-Pokka tien kautta? On ollut perinteisesti niin hirveässä kunnossa, etten autollakaan siitä kulje. Karkeaa irtosoraa ja nimismiehenkiharaa koko väli. Mutta ei kai siinä mitään, kovien jätkien valinta

Esittäisin Kolari-Kautokeino-Karigasniemi-Nuorgan-Varagnerbotn reittiä. Asfalttia ja huomattavasti paremmat maisemat kuin Kolari-Näätämöreitillä. Toki jotain 60km pidempi, mutta ajallisesti veikkaisin samaa. Tenontie on hienoin kotimaan tie.

Ja alkumatkallekin ehdottaisin, että poljet Seinäjoelle, siellä pyörä ja ukko junaan, ja suoralla junalla Kemiin. Kemistä polkaiset hetkessä Tornioon ja pääset Torniojokivarren maisemissa Kolaria kohti.
Muuten se alkumatka on minun mielestäni todella tylsä, niin Suomen kuin Ruotsin puolella.

On tuota pokantietä tullut ajeltua ja kunto on aina samanmoinen arvoitus. Ei se koko ajan ihan paskana ole. Sen varrella on parikin tuttua kyläpaikkaa, joissa olisi poikettava sikäli kun maisemiin eksyn.

Noinikkäästi. Eilen tulin iltalaivalla lahden poikki ja lähdin ajelemaan yön yli. On ainakin sitä kiipeämistä saanut treenailla. Tosi olematonta liikenne ylipäätään ihan viime hetkiin saakka, ei oikeastaan valittamista siitä. Paitsi yhdellä herralla oli mulle valittamista niin paljon että pysäytti peräkärry-yhdistelmänsä vinottain sille ekalle vastaan tulleelle vilkasliikenteiselle maantielle ja nousi autosta keskustelemaan mun kanssa. Meinasi että menetän henkeni ihan just, koska mahdotonta nähdä. Kehotti painokkaasti ajamaan vasenta laitaa pitkin. Kiitin mielipiteestä.

Tätä viestiä kirjoitan skellefteolaisen autojobbarin nurmikolla istuen, pyörä on tuossa rikkinäisenä parkissa ja mietin että kuinkahan mä täältä kotiin pääsen.

Risteykseen oli syystä tai toisesta syystä tullut tuommoinen yllärimälli arpakuution kokoista mursketta. 20 tuumainen eturengas taittui alta välittömästi soraa haistaessaan, pannutin ekan kerran tällä pyörällä ja ohjausvarsi vääntyi juuresta. Mutkalla tuo laippa joka on varsiputken päähän hitsattu. Nyt täytyy hetki miettiä elämää ja valintoja.

Yllä olevan itkuviestin kirjoittaminen vei 3x niin paljon aikaa kuin vian korjaaminen. En vääntänyt mutkaa suoraksi, tajusin että ton varren kulmia saa kuitenkin säädettyä parista muustakin kohdasta. Kompensointi onnistui vähintäänkin välttävästi

Hyvä ettet alkanut sitä väänteleen suoraan. Alumiini kun on arvaamaton materiaali murtumisen suhteen. Eihän juuressa näy mitään murtuman alkua?

Vilijami kirjoitti: ↑12 Heinä 2023, 11:17

Hyvä ettet alkanut sitä väänteleen suoraan. Alumiini kun on arvaamaton materiaali murtumisen suhteen. Eihän juuressa näy mitään murtuman alkua?

Juur siksi meinasinkin aluksi, että onko nyt tekemätön paikka, kun ei tuota suoraksi voi vääntää. Murtumia koitin syynätä, mutta en löytänyt mitään. Ei ihan 100% luotto kuitenkaan. Syön nyt hampparin ja mietin sitten kuinka tästä eteenpäin

Hei, eikö tuo Nazscan ohjaustanko, kuten muukin pyörä ole terästä?

Ne mitä olen nähnyt ovat olleet rosteria

Parempaa onnea matkantekoon!