Nojapyöräfoorumi

ajarmala kirjoitti: ↑15 Heinä 2024, 20:39

Härski kirjoitti: ↑15 Heinä 2024, 15:05

Ainakin jossain on taidettu kokeilla betonia tienpinnassa.

Suomessa betonitiet eivät kestä, koska täällä on talvella pakkasta, joka sellaisenaankin rasittaa betonitietä. Puhumattakaan siitä, että talvella tiet suolataan liukkauden torjumiseksi. Suolapakkasrasitus on betonille vieläkin kamalampaa. Sen lisäksi autoilijat pirulaiset haluavat ajaa nastarenkailla, jotka kuluttavat betonia lähes yhtä nopeasti kuin asfalttiakin. Etelämmässä, esim Saksassa, betonipinnoite on lähes ikuinen, kun ei ole nastoja eikä pakkasta.

Betonin ominaisuuksia voidaan justeerata lisäaineistuksella. Myös kulumista vastaan voidaan vänkyröidä esim. lujuusluokkaa nostamalla. Toki hinta karkaa äkkiä lapasesta, kun tehdään suuria määriä kloridirasituksen kestävää, huokoistettua massaa. Muut ominaisuudet on kuitenkin ennallaan, esim. tarve liikuntasaumoille.

Niistä on itsellä selkeä muistikuva muinaisessa Itä-Saksassa, kun Sassnitzista ajettiin alaspäin. Bussi pompsahti muistettavasti aina sauman kohdalla.

torneol kirjoitti: ↑16 Heinä 2024, 11:31

ajarmala kirjoitti: ↑15 Heinä 2024, 20:39

Härski kirjoitti: ↑15 Heinä 2024, 15:05

Ainakin jossain on taidettu kokeilla betonia tienpinnassa.

Suomessa betonitiet eivät kestä, koska täällä on talvella pakkasta, joka sellaisenaankin rasittaa betonitietä. Puhumattakaan siitä, että talvella tiet suolataan liukkauden torjumiseksi. Suolapakkasrasitus on betonille vieläkin kamalampaa. Sen lisäksi autoilijat pirulaiset haluavat ajaa nastarenkailla, jotka kuluttavat betonia lähes yhtä nopeasti kuin asfalttiakin. Etelämmässä, esim Saksassa, betonipinnoite on lähes ikuinen, kun ei ole nastoja eikä pakkasta.

Betonin ominaisuuksia voidaan justeerata lisäaineistuksella. Myös kulumista vastaan voidaan vänkyröidä esim. lujuusluokkaa nostamalla. Toki hinta karkaa äkkiä lapasesta, kun tehdään suuria määriä kloridirasituksen kestävää, huokoistettua massaa. Muut ominaisuudet on kuitenkin ennallaan, esim. tarve liikuntasaumoille.

Niistä on itsellä selkeä muistikuva muinaisessa Itä-Saksassa, kun Sassnitzista ajettiin alaspäin. Bussi pompsahti muistettavasti aina sauman kohdalla.

En heti löytänyt kuvaa, mutta muistelen, että on kehitetty tekniikka, jossa varsinaisia liikuntasaumoja ei tarvita. Se perustuu ajoalustan stabilointiin sekoittamalla sopivaan soraseoskerrokseen sementtiä niin, että sementin määrä vähenee pinnasta alas päin niin, että vajaan puolen metrin syvyydessä ei enää ole sementtiä, eikä sora siis kovetu. Tällaisella on sellainen ominaisuus, että se halkeilee pinnastaan pienille epämääräisille halkeamille niin, että halkeamat pysyvät niin pieninä, etteivät täristä.

Käsittääkseni ainakin lentokenttien pintoja on tehty näin, ja muistelen, että myös Tampereen itäisen ohitustien pinta olisi tuolloin 90-luvulla tehty myös näin. Ainakaan en muista siinä olleen merkittäviä liikuntasaumoja.

Hitto, kun tulee kaasuvalotettu olo, kun en löydä mistään varmistusta mielikuvilleni, vaikka aivan varmasti muistan noin kuin kirjoitin.