Nojapyöräfoorumi

Onneksi olkoon, valmistuneen projektin kunniaksi. Se on aina hieno tunne, kun saa jonkun pidempään vaivanneen projektin valmiiksi. Erityisen hienoa siinä on ne vaikeudet, jotka on voittanut matkan varrella ja ne, kun on oivaltanut helpon tavan tehdä asia, joka ensin vaikutti työläältä. Tietysti nyös ne kohdat, missä on ymmärtänyt homman jotenkin väärin ja tehnyt tyhmästi, sillä nuuri ne kohdat opettavat ajattelemaan ja lukemaan konstruktioita. Ensin tietysti harmittavat, miten tyhmästi tuli tehtyä. Mutta näiden tyhmästi ja väärin tekemisten sietäminen on se ominaisuus, joka tekee meistä itserakentelijoista erityisiä. Rohkeus ottaa riskejä ja tehdä hommia, joista ei aloittaessaan tiedä, miten tulee käymään. No, siitähän koko elämässäkin on kyse, uusien asioiden tekemisestä ja niistä oppimisesta. Me itserakenetelijat emme minimoi uusien asioiden tekemistä, eli oppimista, ja siksi meistä tulee vanhana viisaita.

Näinpä, harrastuksissa voi rohkeammin tehdä asioita eri tavalla taikka kokeilla sellaista mitä ei osaa kuin vaikkapa töissä, joissa virheitä ei toivota tehtävän.