Nojapyöräfoorumi

Eilen joogassa kaveri ihmetteli eikö tuu kylmä -20 asteessa? No ei kun hitokseen kuuma
Jäikin mietityttämään miks yläkroppa lämpiää vaikkei sillä oo kauheesti hommaa? Joo, liikaa on päällä, yläkroppa on viimalta suojassa.

Petri

Tuossa ajoin 8km ja meno oli tuskasta, kun tulin perille tuntu ett henki ei kule, lima täyttää kurkun ja oksettaa. Syksyllä kävi pari kertaa sama. Tänään reilu 20 pakkasta. Vähän lepoa ja kurkku on normaali, joka tarkoittaa tavallista rykimistä ja yskimistä.
Onkohan kehittymässä joku rasitusastma tai vastaava. ?

Petri

Kävin aamulla Kehon koostumusanalyysissä. Viimeksi kävin siellä aika tarkkaan 6 kuukautta sitten. Mielestäni se on aika hyvä tapa seurata mitä elimistössä oikeasti tapahtuu ja mitä ei tapahdu. Laitoin tuohon malliksi raportin mittauksesta.

Kuudessa kuukaudessa painoni oli noussut melkein 5 kiloa (117.0kg -> 121.7kg) yhtäaikaa kun rasvamassa tippui neljä kiloa (34.5kg -> 30.3kg). Enempää en oikeastaan toivokaan kuin että tuo puhtaan rasvaan määrä tippuisi entisestään. 15kg paino kädessä pistää ajattelemaan että näitä on vielä pari vyötäröllä....

Talvikauden nojailu on jäänyt yhteen kertaan viikossa (lähinnä sisäpyöräily botniahallissa, joskus myös autotallissa vastuksella). LIsäksi olen käynyt pari kertaa viikossa kuntosalilla tekemässä voimaharjoittelua ( lue: mäennousuvoimaa ) ja kerran viikossa olen pelannut squashia tyttären kanssa. Kesäkaudella liikunnallisuus siirtyy taas lähinnä tuonne maantien laitaan...

-- Tuomo

Missä noita analyysejä tehdään ? Onko kallista ?

Petri

Hinta testille Seinäjoella heiluu siinä 20 ja 30 euron tietämissä riippuen missä testin teettää. Siinä mitataan kehon impedanssi eri taajuuksilla neljän mittapisteen välillä: jalkapohjat ja kämmenet. Mittaustuloksiin sovelletaan sitten tilastotiedettä. Kuin noita mittauksia on enemmän kuin yksi voi verrata mikä on muuttunut viime mittauksesta.

Tälläisellä koneella se minulle tehtiin:

http://www.inbody.fi/tuotteet/inbody720/

Tuossa on ainakin yksi lista mittauspaikoista (juuri tuolle mittalaitteelle):
http://www.inbody.fi/mittauspaikat/

Anteeksi skeptinen asenneongelmani mutta mitä vikaa on mittanauhassa, tarkassa vaakassa ja ergolla tai tempopätkällä tehdyssä kuntotestissä ?

Löytyy nimittäin useita protokollia joilla voi selvittää ihan itsekin aerobisen ja anaerobisen sykerajan, kartoittaa maksimisykkeen sekä selvittää FTP:n eli tehonsa watteina tunnissa. Kun noita pyrkii parantamaan ja saa riittävästi treenitunteja tai näin pyöräilyn suhteen kilometrejä niin ihme säästöpossu tai ahmija saa olla jos liikapainoa pystyy pitämään yllä.

Laiskemmille löytyy sitten sykemittareita jotka kertovat jollakin tarkkuudella ja ainakin suuntaansa samoja asioita. Kuten tuo mulla jo käytöstä pois jäänyt Suunto T6c, tai nyt hypetetty uusin Polarin laite. Varakkaammille sitten tehon mittausvehkeet joista nyt alkaa jo melkein kohtuu hinnalla saada kampisarjaan tai peräti polkimina.

Pointti tässä on se että lopulta urheilu- tai liikuntasuoritusta mitataan tehona painoyksikköä kohti. Ja kun ne tehot alkaa olla kohdallaan niin sekä näkyvän että piilossa olevan liikarasvan osuus on kyllä jo minimaalinen.

Tuossa on kaksi rasvaprosenttilaskuria: http://www.laskurini.fi/terveys/rasvaprosenttilaskuri
Oma prosenttini näköjään 25-27% molemmilla laskureilla. Paljoko Vuoltu saa tuolla laskurilla, onko iso ero sähköiseen mittaukseen?
Sivun lopussa ihan hyvä huomautus kaikista rasvaprosentin mittaamiseen tarkoitetuista menetelmistä:

Laskurien tarjoaman tavan lisäksi, rasvaprosentin mittaamiseen voidaan käyttää ihopoimumittausta(pihtimittaus) sekä sähköistä bioimpedanssimittausta. Nämä mittausmenetelmät ovat suhteellisen helppoja ja edullisia, mutta eivät erityisen luotettavia. Edellisiä tarkempia ja huomattavasti kalliimpia ovat laboratorio-oloissa tehtävät tutkimukset kuten vesipunnitus ja deuterium-laimennus. Myös laboratoriomenetelmin saatuihin tuloksiin liittyy merkittäviä epätarkkuustekijöitä.

Mutta jos noilla saa motivaatiota liikkumiseen niin ehdottoman hyviä mittaustapoja.

Jukka

mhelander kirjoitti:

Löytyy nimittäin useita protokollia joilla voi selvittää ihan itsekin aerobisen ja anaerobisen sykerajan, kartoittaa maksimisykkeen sekä selvittää FTP:n eli tehonsa watteina tunnissa. Kun noita pyrkii parantamaan ja saa riittävästi treenitunteja tai näin pyöräilyn suhteen kilometrejä niin ihme säästöpossu tai ahmija saa olla jos liikapainoa pystyy pitämään yllä.

No tästä koko homma oikeastaan lähti liikkeelle.

Kuvittelin että kun liikkuu tarpeeksi niin ei tarvitsee rajoittaa syömistä (Hieman runsaat 5000km tuli ajettua). Kyllä siinäkin raja tulee vastaan miten paljon voi liikuntaa harrastaa - elimistöllä pitää olla myös aikaa myös palautua.

Yllä mainittua edellisellä koostumusmittausjaksolla paino tippui 2 kiloa (119.1 -> 117.0). Ja odotus arvo mittaukseen mennessä oli selvä? No niinhän siinä tietysti kävi että absoluuttisen rasvan määrä oli jopa hieman noussut (0.9kg) ja isolla miehellä paha mieli.

Tämän talven aikana olen vähentänyt syömistä. Hankaluus on se että jos vähentää liikaa niin sitten loppuu energiat kesken treenin. Siis normaalisti tunnin treeni ei ole ongelma mutta kolme tuntia ei enää mene. Näin varsinkin silloin jos lähes joka päivä liikkuu sen tunnin tai enemmän.

Mutta olet oikeassa esim. mittanauha toimii mainiosti myös esim. keskivartalon mittavälineenä - se kertoo saman asian hieman eri tavalla.

mhelander kirjoitti:

Laiskemmille löytyy sitten sykemittareita jotka kertovat jollakin tarkkuudella ja ainakin suuntaansa samoja asioita. Kuten tuo mulla jo käytöstä pois jäänyt Suunto T6c, tai nyt hypetetty uusin Polarin laite. Varakkaammille sitten tehon mittausvehkeet joista nyt alkaa jo melkein kohtuu hinnalla saada kampisarjaan tai peräti polkimina.

Stages ja PowerTap ovat siellä edullisemmasta päästä. Olen jo jonkin aikaa pohtinut lyhyempien kampien kokeilua.... juuri se ei oikein toimi jos on Stages. PowerTap'n levyjarrumallia saa vain 32 pinnaisena, kun haluaisin 24 pinnaisena.... Näihin luultavasti palaan toisessa ketjussa myöhemmin. Katsotaan nyt ensin mihin suuntaan elämä menee.

Mutta takaisin alkuperäiseen aiheeseen. Sisäinen(kin) insinööri tykkää mittausdatasta varsinkin kun on mittaustulokset runsaalta vuodelta 6kk välein. Kaikki niissä näkyvät muutokset lihasmassan ja rasvan määrässä vastaavat liikuntahistoria. En välttämättä usko että esim. lihasmassa on juuri se määrä kuin tuo dokumentti väittää . Mutta uskon mittaraporttien viestimään muutokseen. Eikä tuohon nyt kauheasti rahaakaan mene.

Toukokuussa aion taas käydä Kuortaneen Urheiluopistolla Polkupyöräergometrissä laktaattimittauksella. Siitä joutuu sitten maksamaan jo jonkin verran enemmän...

Edit: Jukka, kokeilen tuota laskuria mutta menee illemmalle..

--Tuomo

mhelander kirjoitti:

Paljoko Vuoltu saa tuolla laskurilla, onko iso ero sähköiseen mittaukseen?
Sivun lopussa ihan hyvä huomautus kaikista rasvaprosentin mittaamiseen tarkoitetuista menetelmistä:

Tai no, äkkiäkös nuo mittaukset teki:

Tilastoihin perustuva rasvaprosenttilaskuri
Kehonrasvaprosentti: 35,0

Kehon mittauksiin perustuva rasvaprosenttilaskuri
Kehonrasvaprosentti: 31,1

Sama mitä kirjoitin jo ennemmin pätee näihinkin: En (välttämättä) usko absoluutti arvoihin, mutta uskon siihen jos ne muuttuvat ajan kuluessa johonkin suuntaa... Mielestäni nämä tavat perustuvat vielä enemmän tilastotieteeseen kuin tuo jossa mitataan impedanssia... Eli kyse on siitä kuinka hyvin mitattu henkilö vastaa käytettyjä tilastoja.

--Tuomo

Minulle tuo Jukan linkittämä laskuri antaa 32,5 % / 20,7 %. Mukava sivu siinä, että tallentaa evästeiksi viimeeksi syötetyt arvot ja sain valmiiksi täytetyn taulukon, kun äsken avasin uudelleen tuon linkin. Sen takia sen nimikin taitaa olla: "LaskuriNI.fi".

Tämäkin voi jollekin olla hyödyllinen. http://www.laskurini.fi/terveys/alkoholilaskuri.

vuoltu kirjoitti:

mutta uskon siihen jos ne muuttuvat ajan kuluessa johonkin suuntaa... Mielestäni nämä tavat perustuvat vielä enemmän tilastotieteeseen kuin tuo jossa mitataan impedanssia... Eli kyse on siitä kuinka hyvin mitattu henkilö vastaa käytettyjä tilastoja.

Tuossa sähköisessä mittauksessakin on melkoisesti muuttujia, näyttää aamulla ja illalle eri arvoja, kuin myös ennen kusella käyntiä ja sen jälkeen:

Mitä enemmän kehossa on lihaskudosta, sitä nopeammin sähkövirta kiertää mittausalueen läpi. Laite arvioi taustatietojen, sähkövirran kiertonopeuden sekä laskentakaavojen perusteella kehon rasvaprosentin. Mittaus perustuu kehon nestetasapainoon, joten testiin valmistautuminen tulee vakioida ravinnon, nesteen ja liikunnan suhteen. Virtsarakon tulee olla tyhjä. Joko käsistä tai jaloista mittaavilla laitteilla mitattaessa tulee huomioida myös vuorokauden aika (päivän aikana neste "laskeutuu" alaraajoihin), viikonpäivä sekä etenkin naisilla kuukaudenaika ja korut sekä kellot kannattaa ottaa pois ranteesta.

http://www.tohtori.fi/?page=7481805&id=6362126

jori kirjoitti:

Minulle tuo Jukan linkittämä laskuri antaa 32,5 % / 20,7 %.

Oho, melkoinen heitto. Voiko tuosta nyt vetää sen johtopäätöksen että vyötärönympäryksesi on paljon pienempi kuin keskimäärin ikäisilläsi ja pituisillasi?

Jukka

jviirret kirjoitti:

vuoltu kirjoitti:

jori kirjoitti:

Minulle tuo Jukan linkittämä laskuri antaa 32,5 % / 20,7 %.

Oho, melkoinen heitto. Voiko tuosta nyt vetää sen johtopäätöksen että vyötärönympäryksesi on paljon pienempi kuin keskimäärin ikäisilläsi ja pituisillasi?

Jos tuo laskuri antaa keskimäärin oikeita arvoja, tuo lienee oikea perustelu. Mitä lie tuo kaulanympärys sitten vaikuttaakin. Kai sillä mitataan kehon muodon painijamaisuutta.

Olisiko vaikuttanut nojapyöräily matalassa noja-asennossa ilman niskatukea ja paksuntanut kaulaa, kun en painia ole harrastanut yli kymmenvuotiaana.

jviirret kirjoitti:

Tuossa sähköisessä mittauksessakin on melkoisesti muuttujia, näyttää aamulla ja illalle eri arvoja, kuin myös ennen kusella käyntiä ja sen jälkeen:

Joo, neuvottiin että paras tulos tulee kun ei ihan heti ruokailun jälkeen tule.

Tein yhteenvedon analyyseistä (rasvat + lihakset tasolla):
Edit: Lisätään vielä niitä varten jotka eivät allekirjoittanutta nähneet että olen 192cm pitkä - mahdollisesti kutistinut tuosta hieman...

Taulukon tuloksille löytyy helposti perusteluja. Talven kuntosalitreenit näkyvät ylävartalossa. Kesäkaudella kun ylävartaloa ei ole rasitettu niin nopeasti on massaa lähtenyt sieltä. Viimeisimmän mittauksen tulokset erottuvat jo peilistäkin. Reisissä, käsivarsissa ja olkapäissä/hartioissa on selvästi enemmän tavaraa. Keskivartalon kohdassa mahdollinen tavara on pehmusteiden alla . Tämän vuoden alussa lopetin ahmimisen; Lautasen toinen puoli on nykyään pullollaan "ruohoa" ja toisella puolle maksimi 1 peruna + ehkä suhteessa enemmän mitä nyt sitten onkin lisukkeena.

Myönnän, että minusta nuo mittaustulokset ovat vähintäänkin suuntaa antavia. Tätä on mietitty & vertailtu muutaman triathlon harrastajan kanssa ja ovat samaa mieltä.

--Tuomo

Nyt kun talven aikana on polkenu lähinnä hyötyajoa, mutta kuntosalilla käyty sitäkin useammin, pyörä tuntuu kulkevan lujempaa mutta mittaria kun katsoo niin totuus paljastuu

Jalkojen treenaus salilla on kyllä tehny hyvää polville, laittteilla saa kehitettyä jalkaa monipuolisemmin kuin vain polkemalla. Lisäksi yhdellä jalalla oon tehny jalkaprässiä, aloitin 60 kilosta ja nyt nousee jo 100kg mukavasti Tuossa huomas myös kuinka paljon vasen jalka oli jäljessä eli jos oikealla jalalla meni kymmenen sarja niin vasurilla vain joku 7

Mä aloitin kahvakuulailun alkuvuodesta (1-2 krt viikossa). Keilailun kolmen sarjan keskiarvoa se on nostanut ihan mukavasti 30-40 pistettä. Pyöräilyyn vaikutusta en osaa vielä sanoa, kun en ole kautta vielä aloittanut. Eikä tarvi näköjään tänä vkl aloittakaan, kun takatalvi tuli.