Nojapyöräfoorumi

vph kirjoitti:

Tässä oma ajatuskuvitelmani oli, että jarrutuksessa, kaarrejarrutuksessa tai jyrkässä alamäessä "etupään massapisteen" vaikutus ei kohdistu suoraan alaspäin, vaan johonkin etuviistoon. Ajattelin, että efektiiviseen jättöön tuolla olisi ollut vaikutus.

Jarrutus- ja kaarrekiihtyvyyden summavektorin suunta muuttuu etuviistoksi, mikä pienentää jättöä ja pahimmillaan ohjaus taittuu alle. Tämä oli 70-luvun takavetoisissa autoissa tyypillinen ongelma. En kuitenkaan kutsuisi tätä efektiiviseksi jätöksi, sillä tässä kyse on pelkästä mittanauhalla mitattavissa olevasta geometriasta, millimetreistä, eikä massajakauma vaikuta tuohon ilmiöön. Niin kauan, kun jättö on mitattavissa milleinä, on kyse geometrisestä –, eli "mittanauhajätöstä". Kun massaa kytketään kääntyviin osiin, tulee mukaan massaan vertautuva momentti ja yksikkö muuttuu kg/mm-tyyppiseksi ja sen mittaamiseen tarvitaan myös vaakaa.

Vilijami kirjoitti:

jori kirjoitti:

Eli monimutkaista on ja hyödyllinen käyttö vaikeaa, mutta ilman tämän efektiivisen jätön huomioonottamista negatiivisen jätön pyörillä ei voisi lainkaan ajaa kävelyvauhtia kovemmalla vauhdilla, eikä runko-ohjatulla työkoneella.

Kaksipyöräisissä tuo pitää paikkansa, mutta useampipyöräisissä olen vahvasti eri mieltä.
Olen viisi vuotta ajanut työkseni pyöräkuormaajaa, ja se että onko kauhassa 3 tonnia painoa tai ei, ei vaikuta itse ohjauksen stabiilisuuteen mitenkään. Massa rauhoittaa kyllä pomppimista, mutta käsistä karkaa samalla lailla ohjauksen varomattomalla käsittelyllä. Oikeastaan Volvo L70 ja Luggarion ovat melko samanlaisia ajaa vauhdin suhteen, 25km/h nopeus on vielä ihan ok, kun taas 40km/h onnistuu mutta ei ole mukavaa. Yli tuon nopeuden käy molemmilla ajo jo liian vaaralliseksi. Volvossa piti lukita kovemmassa vauhdissa kädet, Luggarionissa jalat eli molemmissa ohjaus. Tähän en näe painopisteen juurikaan vaikuttavan? Vai?

Painopiste ei riitä, milloin ohjausnivel on paikassa, joka tuottaa negatiivisen "mittanauhajätön", vaan massa on käsiteltävä massajakaumana. Tutkipa noiden linkkuohjauksisten työkoneiden sivukuvia, niin huomaat, miten niiden massaa on määrätietoisesti siirretty etupyörien etupuolelle ja takapyörien takapuolelle. Tämä ei tietenkään ole riittävä ehto stabiilille käyttäytymiselle noin leveällä vehkeellä, jossa kaarreajossa ulkokaarteen pyörät kuormittuvat enemmän ja aiheuttavat tällejä ohjaukseen. Idea tuossa massan siirtämisessä etu- ja taka-akselin ylityksen puoelle on samalla painopisteen pitäminen kaarteessa keskellä konetta tai jopa sisäkaarteen puolella, ettei kone kaadu.

jori kirjoitti:

Jarrutus- ja kaarrekiihtyvyyden summavektorin suunta muuttuu etuviistoksi, mikä pienentää jättöä ja pahimmillaan ohjaus taittuu alle. En kuitenkaan kutsuisi tätä efektiiviseksi jätöksi, sillä tässä kyse on pelkästä mittanauhalla mitattavissa olevasta geometriasta, millimetreistä, eikä massajakauma vaikuta tuohon ilmiöön. Niin kauan, kun jättö on mitattavissa milleinä, on kyse geometrisestä –, eli "mittanauhajätöstä". Kun massaa kytketään kääntyviin osiin, tulee mukaan massaan vertautuva momentti ja yksikkö muuttuu kg/mm-tyyppiseksi ja sen mittaamiseen tarvitaan myös vaakaa.

Aahhaaa, nyt luulen vähän tajunneeni jotain. Ehkä.

jori kirjoitti:

vph kirjoitti:

Tässä oma ajatuskuvitelmani oli, että jarrutuksessa, kaarrejarrutuksessa tai jyrkässä alamäessä "etupään massapisteen" vaikutus ei kohdistu suoraan alaspäin, vaan johonkin etuviistoon. Ajattelin, että efektiiviseen jättöön tuolla olisi ollut vaikutus.

Jarrutus- ja kaarrekiihtyvyyden summavektorin suunta muuttuu etuviistoksi, mikä pienentää jättöä ja pahimmillaan ohjaus taittuu alle. Tämä oli 70-luvun takavetoisissa autoissa tyypillinen ongelma. En kuitenkaan kutsuisi tätä efektiiviseksi jätöksi, sillä tässä kyse on pelkästä mittanauhalla mitattavissa olevasta geometriasta, millimetreistä, eikä massajakauma vaikuta tuohon ilmiöön. Niin kauan, kun jättö on mitattavissa milleinä, on kyse geometrisestä –, eli "mittanauhajätöstä". Kun massaa kytketään kääntyviin osiin, tulee mukaan massaan vertautuva momentti ja yksikkö muuttuu kg/mm-tyyppiseksi ja sen mittaamiseen tarvitaan myös vaakaa.

Jäävään itseni kompetenssivajeesta johtuen hehe.

SH30 on kahden 2 1/2 tunnin kansalaisopiston hitsaussession jälkeen edistynyt kuvassa näkyvään vaiheeseen.

SH30:n rakentelu etenee.

Kuin kaksi marjaa

PW kirjoitti:

Kuin kaksi marjaa

Toivottavasti!

Rakentelu jatkuu. Kaikki osat alkaa olla tehtynä.

Kummallisen hyvin tällä GalaxyS5neo:lla pystyy lähettämään kuvia. Koko taitaa olla liian suuri, kun ei ole vielä kuvankäsittelyohjelmaa. Täytyypä yrittää ladata.

Ei se ole liian iso. 700x394 näyttäisi olevan. Vai pienensitkö sen jo.
Hauskan näköinen peli tulossa. Kyllä mummojen kelpaa ajella ensi kesänä.

jori kirjoitti:

Ei se ole liian iso. 700x394 näyttäisi olevan. Vai pienensitkö sen jo.
Hauskan näköinen peli tulossa. Kyllä mummojen kelpaa ajella ensi kesänä.

Siihen mahtuu kolme tyttöystävää kerralla kyytiin

jori kirjoitti:

Ei se ole liian iso. 700x394 näyttäisi olevan. Vai pienensitkö sen jo.
Hauskan näköinen peli tulossa. Kyllä mummojen kelpaa ajella ensi kesänä.

En pienentänyt. Joku automatiikka sen teki. Yllättävän paljon ylimääräistä justeeraamista tällainen tuplatandemi vaatii, että linjat olisivat kohdillaan.

SH30:sta puutuvat vielä viimeiset hitsaukset, jotka on tarkoitus ehtiä tekemään ensi tiistai-iltana, joka on kansalaisopiston tämän syksyn viimeinen kerta.

Nyt on sitten vuorossa varusteiden hankinta. Pyörätohtorilla on myynnissä 20" BMX takakiekkoja, 14 mm akseli, kierrenapa vapaarattaalle, hinta 49€, väri musta. Löytyisiköhän mistään edullisempia? Hankinnassa on myös 152 mm:n kampikeskiöt, vaihteiden ja jarrujen eri osat nelinkertaisina. Mistähän ne kannattaisi hankkia?

Nelihenkinen riksa SH30 on tällaisessa vaiheessa. Lattialla olevat selkänojat odottavat kansalaisopiston alkua, että pääsen hitsaamaan niiden tukirautoja.

Hieno ratkaisu käyttää vanhoja koulutuoleja.
Kokeilepa kuitenkin, josko tuota takapuolen alla olevaa istuinosaa voisi, tai jopa pitäisi, lyhentää, ettei polkiessa ota kiinni takareisiin. Ainakin Kuparisen Airbikessä näin oli ja istuinosaa piti lyhentää. Vai onko tuo selkänoja tulossa tuohon keskemmälle istuinaluetta, jolloin istumapaikka onkin etureunan päällä. No, tässäkin tapauksessa taakse jäävä lippa on turhaa painoa.