Re: CF-MBB-tandem perhepyörän puoliskoiksi
Ei nyt mee miun kaaliin Jos tuo Samuelin pyörän moottori pyörii normaaliin suuntaan, eikö se silloin pyöri myötäpäivään? Pakki päällä kun moottori pyörii?
Täältä löydät kaiken tiedon nojapyöristä, kinnereistä ja velomobiileista sekä nojapyöräilytapahtumista.
http://www.nojapyorafoorumi.fi/
Ei nyt mee miun kaaliin Jos tuo Samuelin pyörän moottori pyörii normaaliin suuntaan, eikö se silloin pyöri myötäpäivään? Pakki päällä kun moottori pyörii?
PW kirjoitti: ↑07 Tammi 2022, 20:38Ei nyt mee miun kaaliin
Jos tuo Samuelin pyörän moottori pyörii normaaliin suuntaan, eikö se silloin pyöri myötäpäivään? Pakki päällä kun moottori pyörii?
Moottori on tuossa oikein päin ja kuvassa näkyvä ratas on pultattu moottorin vasemmalle, eli "väärälle" puolelle.
Niinpä tietennii - olinpa taas tyhmä
Et sinä tyhmä ole, sinulla on vain liian pieni näyttö, josta ei näy yksityiskohtia. En minäkään oikeasti tiedä, oliko tuo noin. Arvasin vain. Saisi samuel kurkistaa Nojapyöräfoorumia välillä, jotta voisi sitten kumota tai vahvistaa päättelimmekö oikein.
Tuosta Samuelin moottoriratkasusta vielä: ymmärsin Paksutinketjusta, että vapaaratas on ainoastaan moottorin sisällä - kiekoonkin on ratas pultattu. Ei selvinny miksi on halunnu ketjun vasemmalle, kai sen olis voinu oikeellekin laittaa - mutta mitä väliä kunhan toimii
PW kirjoitti: ↑08 Tammi 2022, 09:35Tuosta Samuelin moottoriratkasusta vielä: ymmärsin Paksutinketjusta, että vapaaratas on ainoastaan moottorin sisällä - kiekoonkin on ratas pultattu. Ei selvinny miksi on halunnu ketjun vasemmalle, kai sen olis voinu oikeellekin laittaa - mutta mitä väliä kunhan toimii
Vasemmalla on ainakin jarrulevyn pulttikiinnitys, johon ketjurattaan kiinnitys on aika yksinkertaista?
Koko viikonloppu on mennyt autoa hitsatessa, leimasetä teki pari isoa reikää helmaan.
Mutta asiaan.
Moottori oli siksi renkaan päällä koska pinnat lähti yhtä leveältä moottorista ja vanteesta.
Moottori oli oikein päin ja ratas kiinni jarrulevyruuveissa. Kyseessä on etunapamoottori joten rattaalle ei ole paikkaa toisella puolella.
jori kirjoitti: ↑20 Touko 2022, 09:43Kulutus oli siis 11 wattituntia, mikä on hämmentävän vähän omiin kokemuksiini verrattuna. Minulla menee tuon kaupunkipyöräni kanssa myös sama 11 Wh/km, vaikka pyörä painaa vain 25 kg ja ukko 115. Ehkä nappularenkaat hieman lisäävät kulutusta. Sekin tietenkin vaikuttaa, että Teppo polkee ahkerammin kuin minä.
Sulla on ilmeisesti vieläkin nappikaasu?
Nopeus ja täyskiihdytykset vievät paljon sähköä.
Vilijami kirjoitti: ↑20 Touko 2022, 10:37jori kirjoitti: ↑20 Touko 2022, 09:43Kulutus oli siis 11 wattituntia, mikä on hämmentävän vähän omiin kokemuksiini verrattuna. Minulla menee tuon kaupunkipyöräni kanssa myös sama 11 Wh/km, vaikka pyörä painaa vain 25 kg ja ukko 115. Ehkä nappularenkaat hieman lisäävät kulutusta. Sekin tietenkin vaikuttaa, että Teppo polkee ahkerammin kuin minä.
Sulla on ilmeisesti vieläkin nappikaasu?
Nopeus ja täyskiihdytykset vievät paljon sähköä.
Joo, ajan lähes koko ajan "kaasu pohjassa". Moottori on nimellisesti 36V, mutta käytän sitä 6s litiumilla, eli noin 24 V jännitteellä. Ei sitä tuolla jännitteellä ole varaa paljon laskea. Tietysti liikkeellelähdöt olisivat vähän taloudellisempia, jos olisi säädin. Nappikaasu on kuitenkin yksinkertaisempi. Vähän kehitin "nappikaasuani". pujotin kuparisormuksen kytkentäpinnaksi ohjaustankoon, kun alkoi alumiinitanko oksidoitumaan niin pahasti, ettei aina ottanut kunnolla virtaa läpi. Nyt toimii hienosti.
Kuvassa näkyy tuo jarrukahvojen siirtäminen ohjaustangon mutkiin. Tuolla muutoksella jarrujen liikematka laajeni huomattavasti, eikä niitä tarvitse säätää niin lähelle, että vähänkin vemppaava kiekko koko ajan hälppisi jarrupaloihin. Nyt jarrukahvan pää tulee ohjaustangon sivuitse limittäin, jolloin vetomatka on huomattavasti lisääntynyt. Tuo toimii vieläpä progressiivisesti niin, että pidemmälle kahvaa vedettäessä nivelkulmat muuttuvat niin, että jarruvoima tehostuu. Tuossa siis toteutuu kaikkien jarrunsuunnittelijoiden unelma pitkästä liikematkasta ja suuresta voimasta.
Tangossa näkyy mustana entisen jarrukahvan paikan aikana muodostunut sähkönkytkentäkohta, joka karheutensa ja alumiinioksidin takia välillä kipinöi näyttävästi, kun läksin valoista.
Siirsin nuo kaksi edellistä viestiä tuolta Tepoin 1CV-ketjusta tänne, kun eivät koskeneet sen ketjun aihetta. Kaikenlaisia kirjoittelijoita täällä, kun sotkevat toisten ketjut omilla höpinöillään. Onneksi on jämäkkä valvoja huomauttamassa tästä.
Ihmeen paljon nuo sähkönkulutukset vaihtelevat ajotyylin suhteen. Kävin kaverin luona Annalassa. Läksin vähän vajaalla akulla ja ajoin siksi vähän varovasti, kun kuvittelin tuon 11Wh/km pitävän paikkansa. No ei pitänyt alkuunkaan.
Matkalla kului 6S akusta 2,08 Ah, joka vastaa vain 48Wh, mikä tuolla vajaan 21 km matkalla vastaa vain 2,3 Wh/km kulutusta. Siis alle neljäsosa kulutuksella tein tuon reissun lyhyempiin uimahallireissuihin verrattuna. Näkyy se polkeminen vaikuttavan kulukseen aika merkittävästi.
Tuota sormus kytkentää voisi parantaa käyttämällä relettä, niin kipinöinti vähenee
ukram2 kirjoitti:Tuota sormus kytkentää voisi parantaa käyttämällä relettä, niin kipinöinti vähenee
Taitaa jori seurata tässä "Keep It Simple" -periaatetta: jokainen ylimääräinen osa on potentiaalinen vikaantumiskohde .
Jos tuosta saisi vielä kytkentävaiheen virtapiikin "kuristettua" pienemmäksi (ja maksimivirtaa rajoitettua muutenkin), niin tuohan olisi ihan passeli ylämäkiavustin kevyeen käyttöön.
Tehovastus kuristukseen?
Vilijami kirjoitti:Tehovastus kuristukseen?
Jorin kertomilla virroilla tarvisi varmaan olla aika iso tehovastus... entäs jos tuossa olisikin vaan kaksi piuhaa: ensin kytketään ohuempi, joka toimisi tuona "vastuksena". Kun on päästy liikkeelle tai saatu muuten vaan vauhtia lisää (=kuormitus on laskenut), niin sitten olisi varsinaisen paksun piuhan vuoro? Sitä en sitten tiedä saavutettaisiinko tuolla mitään mainittavaa hyötyä...
Ja vastus yleensäkin on huono tehonsäätö, tai ainakin epätaloudellinen.