Nojapyöräfoorumi

jori kirjoitti: ↑30 Syys 2022, 08:07

Polttoöljy taitaa nykyisin olla 2 euron paikkeilla litralta. Litrassa on karkeasti 10 kWh energiaa, josta saadaan kaasuturbiinilaitoksissa noin 4 kWh sähköä. Sähkön hinnaksi tulee siis noin 40-45 c€/kWh, kun huomioidaan se, että lämpö voidaan useissa näissä kulutushuipuissa käyvissä laitoksissa ajaa kaukolämpöverkkoon ja saada siitä muutama sentti kilowattitunnilta.

Kevyt polttoöljy on kuluttajalle tuon 2€/L, mutta tuskin sitä käytetään voimaloissa?
Raskas polttoöljy ja teollinen käyttö voi muuttaa -jos ei nyt pilkun paikkaa- niin kuitenkin hinta-asetelmaa merkittävästi.

Joo. Tarkoitin nimenomaan kevyttä polttoöljyä, sillä nuo kaasuturbiinilaitokset tuskin ovat panostaneet öljyn käytön optimointiin. Raskaan öljyn käyttö vaatii paljon lisätekniikkaa.

Tuossa kaivaessani sähkönkulutuskäyriä, löysin mielenkiintoisen käyrän, jota voisi vähän katsoa. Se on sähkönkulutuksen käyrä pitkältä ajalta jaoteltuna sähkön alkuperäisen lähteen mukaan.

Siinä ensinnä kiinnittää huomion tuulivoiman sotkeminen yhteen vesivoiman kanssa. Tällä on saatu katoamaan käyrästä tuulivoiman rakettimainen nousu. Siitä on näkyvissä vain pieni kulma, vuoden 2018 jälkeen, kun tuulivoimaa lakattiin tukemasta.

Tuulivoiman määrä siis alkoi rajusti lisääntyä vasta kun tuulivoiman tukia käytännössä lakattiin maksamasta valtion pussista.

Oikeastaan tuulivoiman nousu näkyy parhaiten tuonnin vähenemisenä graafin ylimmässä käyrässä. Lisäksi tästä puuttuu viimeiset puolitoista vuotta, jona aikana tuulivoiman määrä on noussut kolmanneksella.

Lisäksi näkyy hyvin, miten lauhdesähkön määrä on rajusti vähentynyt 2000-luvun alun maksimistaan. Yllättäen myös kaukolämpösähkön määrä on vähentynyt viime vuosina.

Tilastokeskukseltahan löytyi kaikkia kivoja taulukoita.
1990-2020 on kokonaissähkönkulutus noussut 1,5 kertaiseksi.
Tuo teollisuuden kulutuksen tippuminen selittynee tuotantojen siirtämisellä ulkomaille?
Muiden kuin teollisuuden (eli yksityisten ja kuntien) sähkönkulutus on tuplaantunut 30-vuoden aikana.

Liikenteen bensiinin ja dieselin yhteiskulutukset ovat pysyneet ennallaan 1990-2020. Painotus on vaan muuttunut dieselin suuntaan. Sähköinen liikenne puolestaan on ankarassa nousussa. Parin viime vuoden aikana sähkökulkineita on myyty kiukulla. Siinä ei riittäne sitten varavoimatkaan, kun kaikki autot on sähkäreitä? Vai?

Jos liikenteen bensa/diesel kulutus on 40 000 GWh vuodessa ja polttomoottorin hyötysuhde 30% eli 12 000 GWh liikuttaa autoja.
Olkiluoto 3 tuottaa toimiessaan 1500 MW. 1500 MW x 24h x 365d = 13 000 000 MWh = 1300 GWh
Ei kai tämä laskutoimitus nyt mennyt oikein, että sähköiseen liikenteeseen tarvitaan 10 ydinvoimalaa?
Korjatkaa laskelman pilkunpaikka kohdalleen!

Muoks. Eikä kun 13 000 000 MWh = 13 000 GWh, eli yks ydinvoimala riittää liikenteen energiaan.

Liikenteen polttoaineenkulutusta voi verrata tuolla käyrässä teollisuuden ja rakentamisen aiheuttamaan sähkönkulutukseen, joka on summittain 40 000 GWh. Sähkönä tuota tarvitaan vain kolmannes, jonka tuottamiseen riittää mainiosti nykyisen tuulivoiman tuotanto, jolloin säästyy valtava määrä polttonesteitä paikkaamaan tyynten pakkaspäivien vajetta.

Vilijami kirjoitti: ↑30 Syys 2022, 11:03

Siinä ei riittäne sitten varavoimatkaan, kun kaikki autot on sähkäreitä?

Itse asiassa sähköautot auttaa tasoittamaan kulutusta päivän ja yön välillä koska lataaminen yöllä kannattaa ja lähes autossa kuin autossa on myös mahdollista ajastaa. Sähköautoja ladaan erilailla kuin polttomoottori ajokkeja tankataan ja monella ei tule ajatelleeksi tätä eroa ja miten se käytännössä vaikuttaa. Sähköautoa ei kannata esim. ajaa kunnes akku on "tyhjä" ja sitten ladata täyteen vaan latailla hitaasti sillon kun on aikaa siihen, eli kotona yleensä yöllä.

Tuossa jutussa sähkön hinnan rajut vaihtelut laitetaan paljolti tuulivoiman piikkiin:
https://yle.fi/uutiset/3-12645151

Johtaja Pekka Salomaa energiateollisuudesta kertoo, että tuulivoima heiluttaa sähkön pörssihintoja nykyisin jo todella paljon. Tuulisena päivänä tuulisähköä syntyy paljon ja hinta painuu. Tyynellä kallistuu.

Hintasahausta jyrkentää se, että tuuliset ja tyynet osuvat Pohjoismaissa samoihin päiviin. Kun Suomessa tuulimyllyt pyörivät vinhasti, niin sama on silloin meininki Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassakin. Tämän näkee helposti Elstatistikin sivuilta http://elstatistik.se/.
...– Kun nyt on ollut hirvittävän suuria hintavaihteluita, niin jatkossa näemme vain suuria vaihteluita. Ja hulluja päiviä tulee.

Se johtuu siitä, että jatkossa yhä useampi megawatti tuotetaan vaihtelevalla tuulella, kun esimerkiksi kivihiilivoimalan valtti oli tasaisuus. Tuotanto oli vakaata säästä riippumatta.

Tuulivoimalla tuotettiin elokuussa 10 prosenttia maan sähköstä, ja osuus nousee kovaa vauhtia koko ajan. Ydinvoiman osuus oli elokuussa 31 prosenttia.

Kun kyseessä on etujärjestö, on toki mahdollista että tässä lobataan tiettyjä energian tuotantomuotoja. Tietysti teollisuuden näkökulmasta tasainen ennustettava sähköntuotanto olisi etu. Muuten, Energiateollisuus ry:n puheenjohtajana toimii wikipedian mukaan muuan Pekka Lundmark, joka oli Fortumin TJ:nä Uniper- kauppojen aikaan...

ajarmala kirjoitti: ↑09 Elo 2022, 00:04

jori kirjoitti: ↑08 Elo 2022, 14:50

Oletko ajatellut, mistä tulee se raha, jolla jokin sähkökauppias voi myydä halvemmalla kuin muut ostavat, eli pörssi. Pörssihintahan on se hinta, jolla sähkökauppiaat itse ostavat ja välillä myyvät taskun pohjalle jääneitä sähköjään.

Monilla sähkönmyyjillä on omaa tuotantoa, jolloin heidän ei tarvitse ostaa sähköä pörssistä pörssihintaan. Esim. minun sähköntoimittajalla Helenillä on osuus Olkiluodon voimaloista, jolloin se saa ydinsähköä Mankala -periaatteen mukaan ydinsähkön valmistuskustannuksella.

Innostuin laskeskelemaan, kun on tällainen vapaa lauantai: ostan siis Helen -yhtiöltä sataprosenttista ydinsähköä hintaan 6,96 c/kWh. Ne voivat myydä sitä, koska omistavat runsaat 8 % Olkiluodon OL1 ja OL2 -ydinvoimaloista.

Kahlasin läpi Teollisuuden voima Oy:n vuoden 2021 vuosikertomuksen, joka toteaa seuraavaa:

• OL1 ja OL2 tuottivat sähköä yhteensä 14,4 TWh (samaa tasoa kuin viitenä edellisenäkin vuonna)
• yhtiön liikevaihto oli 298 MEUR ja tappio 19 MEUR eli rahaa paloi 317 MEUR (samaa tasoa kuin viitenä edellisenäkin vuonna)
• tuosta saa sopivasti jakolaskulla valmistetun ydinsähkön omakustannushinnaksi 22 EUR/MWh (=2,2 c/kWh)
• Mankala -periaatteen mukaan osakkaat saavat omistusosuuksiensa suhteessa oman osuutensa valmistetusta sähköstä omakustannushintaan
• TVO ei tee voittoa eikä sen takia maksa verojakaan vaan verot jäävät osakkaiden maksettaviksi tuloista, joita saavat myymästään sähköstä

Näin ollen Helen sai viime vuonna Olkiluodosta sähköä n. 1,2 TWh ihan kohtuulliseen hintaan. Ne myyvät sitä nyt minulle syyskuun 2023 loppuun asti 69,6 euron megavattihintaan. Eli ihan kivat katteet ja kohillaan: minun hinnallani ne tekevät myyntikatetta 57 MEUR ja jos vaikka saisivat sen myydyksi nykyisellä keskihinnalla 300 EUR/MWh niin se tekisikin yhtäkkiä jo 333 MEUR. Tämä siis pelkästä 8 % osuudesta Olkiluodon voimaloista.

Ja vielä, jos tarkastellaan kaikkia TVO:n osakkaita: OL1+OL2 tuottavat siis 14,4 TWh/a, joka nykyhinnalla tuottaa niille siis 4 GEUR/a tuolla 300:n myyntihinnalla. Eikä tässä vielä kaikki: kun OL3 käynnistyy niin tuotanto nousee 27 teravattituntiin vuodessa. Sitten ne tekevät vuodessa 7,5 miljardia. Ei tässä siis napeilla pelata, jos sähkön hinta pysyttelee nykyisellään... Toki monet osakkaat käyttävät saamansa sähkön omissa teollisuuslaitoksissaan, joka tuo siltikin säästöä, koska ei tarvitse ostaa markkinahintaista sähköä.

Voisi olla ideaa jonkinlaiselle windfall -verolle. Eikä siihen riitä jokin Lintilän kaavailema 100 MEUR/a verotaso. Nykyhinnoilla puhutaan helposti miljardeista vuositasolla.

Vanhan ydinvoimalan tuottaman sähkön hinta on tosiaan 2,2 c€/kWh, koska rahoituskustannukset on jo hoidettu (lähinnä inflaation avulla).

Olkikolmosen luovutus joulukuussa panee investoinnin maksuun. Sitä pitää ruveta maksamaan laitoksen toimittajalle. Lainat nostetaan ja korot alkavat juosta. OL3 piti maksaa noin 4 G€ ja suunniteltu omakustannushinta tuotetulle sähkölle oli vuonna 2002 laskettu olevan 45€/MWh.

Kustannuksia on kertynyt kolmentoista myöhästymisvuoden aikana ainakin 20 G€ tasolle. Siitä ei ole vieläkään selvyyttä, kuka maksaa myöhästymisen kustannukset.

Alkuperäinen 4 G€ hinta ja neljän vuoden suunniteltu rakentamisaika olisivat tuottaneet 4,5 c€ omakustannushinnan (käyttökulut ja pääomakulut). Nyt pääomakulut ovat ihan jotain toista kuin suunniteltiin. Se, mitä tuo tulee maksamaan, riippuu TVO ja Arevan (konkurssipesän) välisistä neuvotteluista.

Britanniaan rakennetulle vastaavalle ydinvoimalalle Hinkley Point C määriteltiin syöttötarifiksi 92,5 puntaa megawatilta. https://en.wikipedia.org/wiki/Hinkley_P ... er_station

Hinkley Pointin voimalalle on laskettu kustannusrakenne, jonka mukaan voimalan käyttökulut aiheuttavat sähkön kokonaishinnasta vain 21%. Loput kertyvät rahoituskustannuksista. Tämäkin EPR-voimala on myöhässä ja tulee maksamaan enemmän kuin kuviteltiin.

Tästä syystä Suomen vanhat ydinvoimalat tuottavat sähköä samaan halpaan omakustannushintaan kuin rahoituksiaan vielä maksavat uudet tuulivoimalat.

Tänään alkaa olla sähkön hinta kohillaan Laitoin yläkertaankin pumpun päälle ihan vaan kun on niin halpaa
Siirtofirmasta tuli vihdoin eilen ilmotus sähköntoimittajamme konkurssista ja kehotus uuden etsimisestä - tarttee varmaan alkaa ryhtymään. Toimittavat paikallisesta sähköä 18.10. asti mutta hinnasta eivät maininneet - luultavasti pörssi.
Uudelle sähkökaapelille kun ojaa kaivoin, niin tuli kyllä mieleen, ett onko tää nyt ihan liian vanhaa tekniikkaa, oisko joku fiksumpi tapa?

PW kirjoitti: ↑06 Loka 2022, 07:56

Uudelle sähkökaapelille kun ojaa kaivoin, niin tuli kyllä mieleen, ett onko tää nyt ihan liian vanhaa tekniikkaa, oisko joku fiksumpi tapa?

Langaton wifi syöttökaapeli?

Oon vähän skeptinen (yllätysyllätys) tuohon tuulen rajuun ja nopeaan vaikutukseen sähkön hintaan.
Jos tilanne ois niin yksinkertainen, että tuulimyllyn omistaja myis sähkön suoraan kuluttajalle, niin tuulen nopeudella vois ehkä olla hieman vaikutusta hinnoitteluun.
Mutta kun siinä on se pörssi välissä, niin miten hemmetissä niin raskas systeemi ehtii muka reagoimaan reaaliajassa tai edes tunneittain? Ja jos nyt yhtäkkiä alkais pysyvästi tuulemaan kovasti, niin sähkön hintako laskis pysyvästi nollaan. Investointi-, käyttö- ja huoltokulut häipyvät? Niinkö?
Olenko ainoa jonka mielestä tässä energiateatterinäytelmässä ei kaikki nyt täsmää?

Ja pensan hinta on nyt laskenut, mutta kaikki syyt millä sitä nostoa perusteltiin ovat säilyneet ja jopa pahentuneet. Voisko joku selittää?

Vilijami kirjoitti: ↑06 Loka 2022, 08:16

PW kirjoitti: ↑06 Loka 2022, 07:56

Uudelle sähkökaapelille kun ojaa kaivoin, niin tuli kyllä mieleen, ett onko tää nyt ihan liian vanhaa tekniikkaa, oisko joku fiksumpi tapa?

Langaton wifi syöttökaapeli?

Aattelin, ett veneestä hakis öljylampun ja kaasukeittimen

Sähkönhinta.fi sivua selasin, kaikki tarjoo pörssisähköö tietenkin, marginaaleilla ja perusmaksuilla ei oo kauheesti merkitystä. Kannattaako nyt sit valita tuulisähkö jos uskoo siihen ja haluis, ett sitä rakentavat lisää?