Mutta valot siis valaisevat hienosti. Edessä on se Bilteman napadynamolamppu ja takana Busch+Müller, molemmissa valon tuottaa led. Johto etuvalosta taakse on Prismasta löytynyttä kaiutinkaapelia 2*.75. Sitä seisontavalo-ominaisuutta ei ole näkynyt kummassakaan, vaikka kuvittelin niissä olevan ainakin jonkinlainen kondensaattori jossain. Ehkä ei sitten...
Mulla toimii Bilteman lampussa seisontavalo mainiosti. Onkohan napadynamon teho liian pieni kahdelle lampulle? Riittää valaisemaan muttei lataamaan seisontavalon kondensaattoria.
Jukka
Veikkaisin ennemmin että konkka on rikki, koska se on melkein varmasti kytketty rinnakkain lampun kanssa jolloin se latautuu aina, toki hitaammin jos virtaa on vähemmän.
Eilen pyörää kellariin asetellessa se valo löytyi edestä. Se on sen verran ujon kokoinen tuikku, ettei ollut huomannut ennen kuin ihan pimeässä huoneessa.
Saattaahan se olla, ettei takavalon konkkaan todella riitä tarpeeksi virtaa. Tai sitten mua on kusetettu kaupassa... Ihmettelisin sitä, ettei napadynamosta riittäisi kahteen ledipolttimoon yllin kyllin.
Sinner Demon 2026 2006-> Savenmaa Alku 2009-2012 HP Velotechnik Gekko FX 2012->
Eilen pyörää kellariin asetellessa se valo löytyi edestä.
Olisko mahdollista, että etuvalo ryöstää virran takavalon konkasta niin tehokkaasti, ettei takaledille jää mitään? Minusta siellä takana sen nimenomaan piti olla...
Kondensaattoriin latautuva varaus riippuu erittäin paljon jännitteestä, joka taas riippuu dynamon kuormituksesta. Olisiko mahdollista, että dynamon jännite ei nouse jänniterajan yli, jotta konkka latautuisi. Oletko ajellut valot päällä niin hiljaa, että jännite onkin jäänyt liian alhaiseksi. Laita valo pois päältä ja ajele ilman kuormaa jonkin aikaa, niin dynamon jännite pääsee nousemaan ja konkka latautumaan. Kun se sitten on latingissa, riittää virta kyllä molemmille valoille ja vielä osa lataamaan konkkaa -ainakin alamäissä.
Tässä vanha kuva Bilteman napadynamon jännitteestä pyörimisnopeuden ja kuorman mukaan. Ei löydykään, vaikka muistan sen tälle foorumille linkanneeni. Laitan netistä vastaavan.
Rajusti muuttuu dynamon antama jännite kuorman mukaan. Tässä jännitekäyrä nopeuden suhteen eri kuormituksilla. (Pieni ohmiluku on iso kuorma)
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Eilen pyörää kellariin asetellessa se valo löytyi edestä. Se on sen verran ujon kokoinen tuikku, ettei ollut huomannut ennen kuin ihan pimeässä huoneessa.
Juu, semmonen "huomiovalohan" se on. Säkkipimeässä valaisee jopa maahan asti ja kohti katsoessa näkyy että valo palaa.
Tuo huomiovalo ei voi olla toteutettu pelkällä "kondensaattori ledin rinnalla" kytkennällä, koska heti pysähtyessä lamppu palaa yhtä himmeästi kuin minuutin(?) kuluttua. Siellä on joku tzyszeemi(tm) joka säännöstelee ledille menevää virtaa antaen tasaisen, pitkään kestävän ja himmeän valon. Pelkällä kondensaattorilla lamppu palaisi aluksi täydellä kirkkaudella ja himmenisi siitä suhteellisen nopeasti.
Sitä ei ole tullut tutkittua että latautuuko tuo tzyszeemi jos valo on pois kytkettynä ja pyörällä ajetaan...
Jorin laittama jännitekuva on niin leveä, että siitä on pudonneet selitteet jonnekin. Viivat näkyvät, selitteet eivät. Nopeudet ovat sen verran vaatimattomia, että eihän tuollaisa aja kuin mummot kauppamatkalla.
Pitää kokeilla sitä takavaloa kytkettynä suoraan napadynamoon. Kunhan viitsin niin paljon alkaa selvittää...
Sinner Demon 2026 2006-> Savenmaa Alku 2009-2012 HP Velotechnik Gekko FX 2012->
Jorin laittama jännitekuva on niin leveä, että siitä on pudonneet selitteet jonnekin. Viivat näkyvät, selitteet eivät. Nopeudet ovat sen verran vaatimattomia, että eihän tuollaisa aja kuin mummot kauppamatkalla.
Pitää kokeilla sitä takavaloa kytkettynä suoraan napadynamoon. Kunhan viitsin niin paljon alkaa selvittää...
Auttaisiko tämä? Edellinen kuva on tosiaan liian iso, mutta en ole vielä oppinut pienentämään linkattua kuvaa. Sen näkee kokonaan hiiren väärällä näppäimellä ja valitsemalla "näytä kuva". Nopeus on hidas, mutta sehän tässä juuri kiinnostaakin. Ne nopeudet ovat kuitenkin sentään maileja tunnissa. Kiinnostavaa on nimenomaan se, miten jännite jää alhaiseksi suurimmilla virroilla, eli pienimmillä vastuksilla (ohmiluvuilla, joita ne numerot ovat siinä selitteessä.)
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Kiinnostavaa on nimenomaan se, miten jännite jää alhaiseksi suurimmilla virroilla, eli pienimmillä vastuksilla (ohmiluvuilla, joita ne numerot ovat siinä selitteessä.)
Napadynamosta ei saa ulos kuinnoin 0,5Ampeeria, ihan sama kuinka lujaa ajaa. Käämilangan paksuus rajoittanee sen tuohon?
12ohmin kuormaan ei saa siis kuin noin 3Wattia(U=12ohmia0,5A=6V, P=6V0,5A)
Jos kuorma olisi ohmimäärältään tuplat, eli 24ohmia niin tehoa saisi dynamosta tuplasti enemmän, tosin se tulisi vasta tuplanopeudessa kuin missä tuo 3Wattia saavutetaan.
Napadynamon perään kannattaisi siis rakentaa esim. 12voltin sähköjärjestelmä, silloin nopeasti ajava saisi akkuun talteen tuplamäärän sähköä 6Voltin systeemiin verrattuna. Hitaasti ajava ei saisi mitään kun 12V latausjännitteen ylittäminen vaatisi tietenkin suuremman nopeuden.
Minäkään en ymmärrä mikä rajoittaa virran kasvua suuremmilla nopeuksilla... Luulisi että virta kasvaa suoraan verrannollisena nopeuteen jos vastus pysyy samana?
Vai meneekö tuo niin että teho on suoraan verrannollinen nopeuteen, siis jostain tietystä dynamosta/tuuligeneraattorista saa n W/Hz? Silloin virta kasvaisi neliöjuuren tapaan (nopeuden kasvaessa), koska P = RI2, tai siis I = sqrt(P/R).
Minäkään en ymmärrä mikä rajoittaa virran kasvua suuremmilla nopeuksilla... Luulisi että virta kasvaa suoraan verrannollisena nopeuteen jos vastus pysyy samana?
Vai meneekö tuo niin että teho on suoraan verrannollinen nopeuteen, siis jostain tietystä dynamosta/tuuligeneraattorista saa n W/Hz? Silloin virta kasvaisi neliöjuuren tapaan (nopeuden kasvaessa), koska P = RI2, tai siis I = sqrt(P/R).
Nuo ovat tasavirtakaavoja. Napadynamo on vaihtovirtageneraattori, jonka taajuus kasvaa pyörimisnopeuden mukana. Sähkötekniikkaa lukeneena ymmärrät, mitä tapahtuu, kun suuri virta vaihtaa suuntaa pitkässä, induktanssia omaavassa, johtimessa. Ilmiö on analoginen vedelle putkessa. Ohuessa pitkässä putkessa kestää aikaa ja vaatii työtä, ennen kuin nesteen nopeus kiihtyy tai hidastuu. Jos tuota nestettä vatkataan putkessa edestakaisin, kuten elektroneja käämissä, liikkuu neste tai virta yhä vähemmän, mitä korkeammaksi vatkaustaajuus nousee. Vaihtovirtalaturissa kyse on käämien induktanssista, joka ei päästä virtaa nousemaan suurilla taajuuksilla.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Jos jollain sattuis löytymään 2 kpl niitä wanhojen Solifer-lyhtyjen E10 lampunkantoja niitä laittakaa yyveetä. Niitä pieniä kiekkoja, muovisia tai metallisia.
Tuolla on teoriaa sähkömoottoreista. En usko että induktanssi vaikuttaa vielä noin pienillä taajuuksilla.
Moottorin vääntö on maksimissaan nollanopeudessa ja vähenee nopeuden kasvaessa.
Dynamo on generaattori, siis teho kulkee eri suuntaan, mutta periaate on kuitenkin sama.
Tuossa on teho/nopeus käyrä, se varmaan selittää tuon huipun, eli siis varmaankin Schmidtin dynamo on viritetty niin että maksimiteho saadaan jollain kohtuullisella nopeudella ja sen jälkeen teho ei enää kasva kovin paljon.
Tai kyllähän dynamo on siinä mielessä erilainen, että varmaankin teho kasvaa nopeuden kasvaessa tietenkin. Varmaankin kitkatekijät vaikuttavat siten että moottorissa tulee raja vastaan jossa kitka = vääntö? Tai no voihan se induktanssikin toimia jarruttavana tekijänä.
Tuolla on teoriaa sähkömoottoreista. En usko että induktanssi vaikuttaa vielä noin pienillä taajuuksilla.
Auton laturin rakenne on sama, kuin näissä napadynamoissa. Auton vaihtovirtalaturin taajuus pyörii 250 - 400 Hz välillä. Sen rakenne on erittäin moninapainen ja toteutettu kahdella sakarakupilla, jotka on asetettu vastakkain käämin päälle. Staattorin käämitys on lomitettu kolmivaihekäämitys. Auton laturin virrat nousevat tuonne sadan Ampeerin tuntumaan molemmin puolin. 400 hertsiä ja sata Ampeeria on kyllä aika paljon vähän pienemmällekin induktanssille.
Napadynamossa virrat ovat pieniä, vain puolen Ampeerin luokkaa, mutta lankaa on paljon ja induktanssi iso. Napaluku näissäkin toistakymmentä.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Laitan netistä vastaavan. 
