Onko missään mittauksia, jossa olisi mitattu sähköpyörää rullauskokeella. Rullauskoe pitää tehdä nimenomaan alamäki/alkuvauhti-tasamaakokeena, jotta painon vaikutus kompensoituu.
Tarkoitat siis suoravetomoottorisia sähköpyöriä. Ei ole kai, mutta suoravetomoottoreiden vastus on kyllä mitattu, kuten tuli jo ilmikin aikaisemmissa vastauksissani.
Rullauskoe ei ihan kartoittaisi efektiä, koska jarruefekti kasvaa nopeuden kasvaessa. Täytyisi mitata wattimittarilla polkemiseen tarvittava teho.
Tässä ei ole nyt kyse mistään fiilistelystä, vaan pappamopon polkemisesta noin karkeasti. Etenkin jos moottori on 1000W tai suurempi.
Toki asian mittaaminen olisi mielenkiintoista. Tästä asiasta väittely tuntuu koomiselta kun kyse on selkeästä ilmiöstä joka on ollut arkipäivää kohta neljä vuotta.
Tämä asia nyt vain on näin, että ne pirut jarruttaa kun niitä polkee ilman sähköä. Vetoan vahvaan empiriaan ensisijaisesti.
Jyväskylän Lowridessä 2008(?) oli koeajettavana tuollaisia suoravetoisia ja jarrutusenergian talteen ottavia sähköpyöriä. Jarrutusefekti oli melkoinen vaikkei "sähköjarrua" painanutkaan ja jarrukahvaa puristamalla vauhti pysähtyi melkein heti vaikke puristanut niin paljoa että palat olisivat ottaneet vanteeseen.
Alennusvaihteellisissa lienee vapaaratas, jolloin rullaavat ilman sähköä kuin sähkötön napa, mutta jarrutusenergian talteenotto on mahdotonta?
Alennusvaihteellisissa lienee vapaaratas, jolloin rullaavat ilman sähköä kuin sähkötön napa, mutta jarrutusenergian talteenotto on mahdotonta?
Jukka
Näin juuri. Yhä enemmän yleistyy että sitä energian takaisinottoa ei käytetä suoravetopyörissä energian takaisinottoon, vaan korvaamaan pyörän jarrut.
Jos sen systeemin virittää oikein hyvin säädettäväksi, niin pyörän omia jarruja ei juuri tarvitse, ja moottori ei kulu jarruttaessa yhtään.
Kuulostaa että ajaminen tuollaisen moottorin kanssa on aiva eri maailma kuin sellaisella, jolla voi järkevästi rullata. Vähän niin kuin polkuavusteinen sähköpyörä
Kuulostaa että ajaminen tuollaisen moottorin kanssa on aiva eri maailma kuin sellaisella, jolla voi järkevästi rullata. Vähän niin kuin polkuavusteinen sähköpyörä
Munkin mielestä se moottori olisi sopinut toimintatapansa puolesta paremmin sähköskootteriin. Ehkäpä oli alunperinkin tehty tällaiseen "kevytskootteriin":
Onko kukaan muuten nähnyt missään että näillä sähköajoneuvoilla pitäisi olla ihmis kuljettaja/ohjaaja? Kohta näitä nimittäin on tällaisia jotka osaa liikkua omin päinkin: http://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/segwa ... ti-6243893
Onko missään mittauksia, jossa olisi mitattu sähköpyörää rullauskokeella. Rullauskoe pitää tehdä nimenomaan alamäki/alkuvauhti-tasamaakokeena, jotta painon vaikutus kompensoituu.
Tarkoitat siis suoravetomoottorisia sähköpyöriä. Ei ole kai, mutta suoravetomoottoreiden vastus on kyllä mitattu, kuten tuli jo ilmikin aikaisemmissa vastauksissani.
Rullauskoe ei ihan kartoittaisi efektiä, koska jarruefekti kasvaa nopeuden kasvaessa. Täytyisi mitata wattimittarilla polkemiseen tarvittava teho.
Tässä ei ole nyt kyse mistään fiilistelystä, vaan pappamopon polkemisesta noin karkeasti. Etenkin jos moottori on 1000W tai suurempi.
Toki asian mittaaminen olisi mielenkiintoista. Tästä asiasta väittely tuntuu koomiselta kun kyse on selkeästä ilmiöstä joka on ollut arkipäivää kohta neljä vuotta.
Tämä asia nyt vain on näin, että ne pirut jarruttaa kun niitä polkee ilman sähköä. Vetoan vahvaan empiriaan ensisijaisesti.
Nuo on taas noita "pyörä nurin ja pyöritetään kiekkoa" -kokeita. Noilla samoilla kokeilla perustellaan keraamisia laakereita ja laakerirasvan ohentamista. Juu, kyllähän se vastustaa, en sitä väitä vastaan, vaan sitä että mielikuva magneettpiirin vastuksen suhteelisesta suuruudesta on väärä, jos se perustuu tällaisiin kokeisiin, jossa jopa rengas on poistettu hidastamasta pysähtymistä.
Nämä tällaiset vastukset, jotka pysäyttävät vapaana pyörivän pyörän nopean näköisesti, ovat pieniä verrattuna vierintävastukseen, joka johtuu renkaasta. En väitä, etteikö näitä vastuksia olisi, vaan ainoastaan sitä, että niitä liioitellaan, kun ei osata huomata, että moottorin ja akkujen paino lisää renkaiden vierintävastusta selvästi enemmän vaihteettomassa napamoottorissa kuin mitkään sähkömagneettiset häviöt –nimenomaan kun virtapiiri on mekaanisesti katkaistu.
Velogatti mopon renkaineen ja löysine eturenkaineen vastustaa renkaan vierinnästä johtuvalla vastuksella ainakin 0,01 x 130 kg x g = 12,7 N voimalla. Tuo on siis reilun kilon massan painovoima. Jos tuon videon kiekkon painoista vapaasti pyörivää kiekkoa vastustettaisiin edes 10% (130 g) vierintävastuksen voimasta renkaan säteen päästä, pysähtyisi se tuota videolla näkyvää nopeammin. Tuon 10% vierintävastuksen saat korvattua nostamalla rengaspainetta muutaman kymmenysbaarin. Sitäpaitsi moottorin vapaana pyörittämisen vastus ei ole noinkaan suuri.
Jos virtapiiri ei ole poikki, vastusteho ja vastusvoimakin nousevat nopeuden mukana ja aiheuttavat pyörimisen mukana suurenevaa tehohukkaa, mikä jännitteen (pyörimisnopeus) noustessa nostaa hukkatehoa ja saattaa tosiaankin vastustaa jo merkittävästikin. Tuollainen hiiliharjaton moottori tuottaa johtoihinsa vaihtojännitteen, joka ilman kuormaa nousee nopeasti ja karkaa melko isonkin vastuksen kautta tehoa hukaten ja tuottaen vastusmomenttia.
PS. Tämän tarkoitus ei ole varsinaisesti väitellä, vaan taas kerran muistuttaa, että vierintävastus on paljon isompi voima kuin yleisesti luullaan ja se muodostuu valtaosaltaan renkaan ja tien välissä ja siihen on helppo vaikuttaa rengaspaineilla.
Viimeksi muokannut jori, 10 Tammi 2016, 15:15. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Ei sillä rullaavuudella ole 50kg-vehkeessä niin suurta merkitystä, kunhan vehkeet pelaa. Veto täytyy olla päällä joka tapauksessa koko ajan jonkin verran, jos meinaa porukan mukana pysyä.
Suoravedossa on myös paljon etuja. Rullausherkyys on vain yksi seikka monien muiden joukossa. Alennusvaihdemoottori muovirattaineen ei välttämättä edes kestää kovaa käyttöä raskaassa vehkeessä, eikä varsinkaan suuremmilla tehoilla.
Kun mennään 500W ja yli, niin se on käytännössä aina suoraveto, tai sitten joku tehokas keskiövetosysteemi.
Poljinavusteisia sähköpyöriähän nämä ovat, se on se virallinen termi jota maailmalla käytetään. Termi sähköavusteinen on käytössä ainoastaan lähinnä Pohjoismaissa ja Ranskassa. Se on terminä kuriositeetti, erikoisuus, jonka me otimme suoraan ruotsin kielestä.
Muualla se on pedal-assisted.
Juu, kyllähän se vastustaa, en sitä väitä vastaan, vaan sitä että mielikuva magneettpiirin vastuksen suhteelisesta suuruudesta on väärä, jos se perustuu tällaisiin kokeisiin, jossa jopa rengas on poistettu hidastamasta pysähtymistä.
Jäähän siihen iso napa vauhtipyöräksi vaikka kumi olisikin irroitettu. Selvästi vastus on moninkertainen kuormitettuun napadynamoon verrattuna. Paljonko Newtoneina tuollainen 2,7-3W napadynamo vastustaa?
Nuo on taas noita "pyörä nurin ja pyöritetään kiekkoa" -kokeita. Noilla samoilla kokeilla perustellaan keraamisia laakereita ja laakerirasvan ohentamista. Juu, kyllähän se vastustaa, en sitä väitä vastaan, että mielikuva magneettpiirin vastuksen suhteelisesta suuruudesta on väärä, jos se perustuu tällaisiin kokeisiin, jossa jopa rengas on poistettu hidastamasta pysähtymistä. Nämä tällaiset vastukset, jotka pysäyttävät vapaana pyörivän pyörän nopean näköisesti ovat pieniä verrattuna vierintävastukseen, joka johtuu renkaasta. En väitä, etteikö näitä vastuksia olisi, vaan ainoastaan sitä, että niitä liioitellaan, kun ei osata huomata, että moottorin ja akkujen paino lisää renkaiden vierintävastusta selvästi enemmän vaihteettomassa napamoottorissa kuin mitkään sähkömagneettiset häviöt –nimenomaan kun virtapiiri on mekaanisesti katkaistu.
Sulla on nyt vauhti päällä. Minua ei alun perinkään kiinnostanut mikään renkaan vierintävastus, en ole puhunut siitä mitään. Sinä nyt puhut siitä koko ajan jostain syystä.
Miten se liittyy tässä yhtään mihinkään? Täysin irrelevantti seikka tässä. Kyse oli siitä, että se moottori jarruttaa huomattavasti ilman virtaa. Piste.
Siitä seikasta et pääse yli etkä ympäri. Olkoon renkaan vierintävastus mikä hyvänsä. Syytät minua siis liioittelusta. Minä syytän sinua täydellisestä empirian puutteesta. Se vanha hiilimoottorisi oli museosta, se ei liity tähän.
Sinulla ei hajuakaan mistä sinä puhut. Ei mitään kokemustietoa. Varoisin silloin syyttämästä liioittelusta niitä, jolla kokemustietoa on asiasta paljon.
Se nyt vaan jarruttaa ihan huomattavasti. Tervetuloa polkemaan.
Koska perus-segway on aikas arvaamaton kuten Boltgatessa huomattiin + tässä muutama kolari, niin Segway Centaur on paljon fiksumpi.
Tuossa Centaurissa onkin sitten korjattu pahin tasapainokaksipyöräisen ongelma, jarruttaminen. Tuossa jarrutetaan etupyörillä ja vedätetään takapyörillä, mutta onkin saatu aikaan sähkömönkkäri , jossa tosiaan on lisäetuna tuo tasapainoajoneuvon kyky kääntyä paikoillaan. Tuossakin riittäisi muutama aste kääntymiskulmaa.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Viimeksi muokannut jori, 10 Tammi 2016, 15:58. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
Olen siis ajanut lukuisia sähköpyöriä, omistanut kolme, joita olen ajanut sekä suoravetomoottorilla että ilman. Velogatti on vain yksi niistä, ja mopon rengas vain Velogatin yksi vaihe. Esimerkiksi Kotkassa kävin polkupyörän renkaalla. Se moottorin jarrutusefekti on ihan huomattava, varsinkin yli 15 km/h nopeudessa ja siitä ylöspäin, kävelyvauhdissa vähemmän.
Piuhan irroittamisella moottorista ei juuri ole vaikutusta. En sitten tiedä, jos kaikki piuhat repisi irti käämeistä lähtien, että olisiko eri asia.
Tää ei tästä tavallaan etene tämän pitemmälle jauhamalla.
Juu, kyllähän se vastustaa, en sitä väitä vastaan, vaan sitä että mielikuva magneettpiirin vastuksen suhteelisesta suuruudesta on väärä, jos se perustuu tällaisiin kokeisiin, jossa jopa rengas on poistettu hidastamasta pysähtymistä.
Jäähän siihen iso napa vauhtipyöräksi vaikka kumi olisikin irroitettu. Selvästi vastus on moninkertainen kuormitettuun napadynamoon verrattuna. Paljonko Newtoneina tuollainen 2,7-3W napadynamo vastustaa?
Jos vastus on moninkertainen kuormitettuun napadynamoon verrattuna, on virtapiiri varmasi suljettuna. Pelkkä hajakenttä- ja rautahäviö ei missään nimessä voi olla noin paljon. Vai vertaatko napadynamoa käsin pyörittämällä. Se on nimittäin aivan toinen asia, sillä teho nousee nopeuden noustessa.
Navan nopeus siinä keskellä on kovin pieni ja liike-energia vieläkin pienempi.
3W vastustaa 10m/s nopeudessa 3W/10m/s=0,3N eli 30g painoa vastaavan ja 5 m/s nopeudessa 60 g painoa vastaavan voiman verran ja 2,5 m/s 120 g/netto.
On minullakin kokemusta. Nimenomaan moottorillisella ilman sähköä ajaen. 2008 Ecotripillä paloi ekan päivän iltana akusta liitin ja jouduin ajelemaan loput päivät ilman sähköapua, Ahvenanmaan Ecotripin ajoin koko kolme päivää yhdellä latauksella 2x12V/4,5Ah akustolla. Ja lisäksi helvetin monta kertaa töihin ja takaisin ilman akkua, kun Joku oli taas uhohtanut ladata akun.
Minulla on siis hiiliharjallinen 250W moottori, jossa virtapiirin katkaiseminen todella katkaisee sähön kulun. Näistä harjattomista en tiedä, riittääkö pelkästään ankkuripiuhan katkaisin, vai pitääkö olla kaikki, myös Hall anturipiuhat poikki. Jonkun pitäisi tutkia oikeasti, eikä vain pyöritellä kädellä selällään olevan pyörän kiekkoja.
Jori
On se kumma hyypiö tämä ihminen.
Kun kerran omaksuu tietyn käsityksen ja asenteen jostain asiasta, tulee aivan kuuroksi ja sokeaksi todisteille, jotka kumoaisivat nuo käsitykset, ja varsinkin unohtaa ne. - Sakari Holma
, jossa tosiaan on lisäetuna tuo tasapainoajoneuvon kyky kääntyä paikoillaan. Tuossakin riittäisi muutama aste kääntymiskulmaa. 
2008 Ecotripillä paloi ekan päivän iltana akusta liitin ja jouduin ajelemaan loput päivät ilman sähköapua, Ahvenanmaan Ecotripin ajoin koko kolme päivää yhdellä latauksella 2x12V/4,5Ah akustolla. Ja lisäksi helvetin monta kertaa töihin ja takaisin ilman akkua, kun Joku oli taas uhohtanut ladata akun. 