Nojapyöräfoorumi

ajarmala kirjoitti:

takakeno kirjoitti:

Tänään tuli pyörätiellä vastaan iso maantiejyrä.
Oli ajanut pyörätiellä, jäljistä päätellen, ainakin 5 km.
Onkohan tämä jokin uusi lumenauraus tapa ?

Nerokasta ja innovatiivista porukkaa siellä Pirkanmaalla! Tuollainen lumen jyräys ratkaisee muutamankin talvikunnossapidon ongelman. Esimerkiksi: auratessa lumi pitää siirtää johonkin suuntaan kinokseksi ja siinä se sitten makaa. Pahimmassa tapauksessa tieltä aurattu kinos makaa sitten pyörätiellä. Lisäksi: aurattuja kinoksia ei tarvitsisi kaupungeissa ajaa kuorma-autoilla pois. Jyrätty lumi ei kovinkaan paksua kerrosta tielle talven mittaan tee - jos on vaikka keskimääräinen talvi ja lumikuorma on vaikka 90 kg/m2, niin sehän painuu jyräämällä 100 mm paksuksi kerrokseksi. Hiekoittaahan se tietenkin pitää... Keväällä se tietenkin loskaantuu, mutta on meillä loskaa auratuillakin teillä. Ja vasta keväällä loskan voi aurata syrjään, jossa se lämpimillä ilmoilla sulaa muutamassa päivässä.

Jooko?

Sun kuvaamaa tekniikkaa käytetään osittain Helsingissä. Talvella aurataan välttävästi ja lumen sulaessa säästetään aurauksesta ja jätetään se lumi massa sulamaan kelveille jolloin ainoa mahdollinen ajokki on läskipyörä. En oikein arvosta tuota tekniikkaa.

Missään suunnitelmissa ja 3D mallinnuksissa ei näy koskaan lumikasoja. Infra siis suunnitellaan niin ettei lunta sada koskaan eikä sen auraamista, kasaamista ja pois kuskaamista tarvi huomioida suunnitteluvaiheessa.
Toisaalta, tämä lumen auraaminen, kasaaminen ja kuskaaminen taitaa muutenkin olla alle 100v vanha keksintö? Ennen autojen keksimistä on talvet liikuutu reellä ja suksilla. Kaupunkisuunnittelu on täälläkin vanhassa puukaupunginosassa sen mukaista, ei sielläkään ole tilaa aurata lunta mihinkään.

Jukka

Kiinteistöissä, siis kerrostaloyhtiöissä on usein myös ahdasta ja erilaisia kieltoja mihin lunta ei saa kasata - milloin mistäkin syystä. Ja vaikka sitä ei meinaa enää mihinkään mahtua, ei sitä myöskään saa ajaa pois koska maksaa
nimimerkki "kokemusta kertynyt"

PW kirjoitti:

Kiinteistöissä, siis kerrostaloyhtiöissä on usein myös ahdasta ja erilaisia kieltoja mihin lunta ei saa kasata - milloin mistäkin syystä. Ja vaikka sitä ei meinaa enää mihinkään mahtua, ei sitä myöskään saa ajaa pois koska maksaa
nimimerkki "kokemusta kertynyt"

Joskus kahvipöydässä mietittiin lumipuristinta, jolla lumi ensin ruuvilla puristettaisiin kuutiomaiseen tilaan, jonka jälkeen tuon tilan seinä hydrauliikalla painetaan niin, että lumi puristuu vakiomuotoiseksi jääkimpaleeksi. Näitä jääkimpaleita voisi sitten pinota helposti pienellekin alueelle ison määrän, kun pysyvät paremmin pinossa, tai niistä voi tehdä vaikka igluja talven viimaa vastaan. Fiksusti kun muotoilee tuon palikan vaikka lego-periaatteella, siitä saa rakennettua tukevia rakennelmia ja sen nostaminen paikoilleen on helppoa. Näihin rakennelmiin lumi sitoutuu pieneen tilaan ja pääsee nätisti keväällä sulamaan paikoillaan ilman kuljettelmista minnekään kauas kaupungin laidalle. Tai jos pitää kuljettaa, mahtuu noita auton lavalle enemmän ja säästää kuljetuskustannuksissa. Pitäisikö tuollainen(kin) suunnitella ja rakentaa.

Ja sitten kun se jyrätty lumi sulaa, jää 10 senttiä sepeliä...

jori kirjoitti:

PW kirjoitti:

Kiinteistöissä, siis kerrostaloyhtiöissä on usein myös ahdasta ja erilaisia kieltoja mihin lunta ei saa kasata - milloin mistäkin syystä. Ja vaikka sitä ei meinaa enää mihinkään mahtua, ei sitä myöskään saa ajaa pois koska maksaa
nimimerkki "kokemusta kertynyt"

Joskus kahvipöydässä mietittiin lumipuristinta, jolla lumi ensin ruuvilla puristettaisiin kuutiomaiseen tilaan, jonka jälkeen tuon tilan seinä hydrauliikalla painetaan niin, että lumi puristuu vakiomuotoiseksi jääkimpaleeksi. Näitä jääkimpaleita voisi sitten pinota helposti pienellekin alueelle ison määrän, kun pysyvät paremmin pinossa, tai niistä voi tehdä vaikka igluja talven viimaa vastaan. Fiksusti kun muotoilee tuon palikan vaikka lego-periaatteella, siitä saa rakennettua tukevia rakennelmia ja sen nostaminen paikoilleen on helppoa. Näihin rakennelmiin lumi sitoutuu pieneen tilaan ja pääsee nätisti keväällä sulamaan paikoillaan ilman kuljettelmista minnekään kauas kaupungin laidalle. Pitäisikö tuollainen(kin) suunnitella ja rakentaa.

Tällaisella lingolla saadaan 35 - 45% enemmän lunta lavalle kuin kuormaajan kauhalla pakattuna. Ei enää tarttis paljoa puristaa kuutioksi.

Tai sitte sen lumen voi vaan sulattaa ja valuttaa viemäriin

Jukka

samuel kirjoitti:

jori kirjoitti:

PW kirjoitti:

Kiinteistöissä, siis kerrostaloyhtiöissä on usein myös ahdasta ja erilaisia kieltoja mihin lunta ei saa kasata - milloin mistäkin syystä. Ja vaikka sitä ei meinaa enää mihinkään mahtua, ei sitä myöskään saa ajaa pois koska maksaa
nimimerkki "kokemusta kertynyt"

Joskus kahvipöydässä mietittiin lumipuristinta, jolla lumi ensin ruuvilla puristettaisiin kuutiomaiseen tilaan, jonka jälkeen tuon tilan seinä hydrauliikalla painetaan niin, että lumi puristuu vakiomuotoiseksi jääkimpaleeksi. Näitä jääkimpaleita voisi sitten pinota helposti pienellekin alueelle ison määrän, kun pysyvät paremmin pinossa, tai niistä voi tehdä vaikka igluja talven viimaa vastaan. Fiksusti kun muotoilee tuon palikan vaikka lego-periaatteella, siitä saa rakennettua tukevia rakennelmia ja sen nostaminen paikoilleen on helppoa. Näihin rakennelmiin lumi sitoutuu pieneen tilaan ja pääsee nätisti keväällä sulamaan paikoillaan ilman kuljettelmista minnekään kauas kaupungin laidalle. Pitäisikö tuollainen(kin) suunnitella ja rakentaa.

Tällaisella lingolla saadaan 35 - 45% enemmän lunta lavalle kuin kuormaajan kauhalla pakattuna. Ei enää tarttis paljoa puristaa kuutioksi.

Tiheys lisääntyy, mutta liikennettä on tukkimassa linko ja rekkajono. Leikkuupuimurin näköinen lumenpakkaajalaite pökälehtisi pakkaamiaan kuutioita takaansa sopivina nippuina, jotka voi sitten nostaa lavalle millioin haluaa, jos ne välttämättä täytyy viedä muualle sulamaan.

(Öljyllä) lämmittämällä sulattaminen maksaa, sillä pelkkä nolla-asteisen jään sulattaminen nolla asteiseksi vedeksi 100% hyötysuhteella vaatii noin 100 kWh/lumitonni. Sadalla kilowattitunnilla ajaa kuorma-autolla aika kauas lavalla kenties kymmenen tonnia lunta.
Tässä kuva lumen tiheyksistä.

Wacky kirjoitti:

Sun kuvaamaa tekniikkaa käytetään osittain Helsingissä. Talvella aurataan välttävästi ja lumen sulaessa säästetään aurauksesta ja jätetään se lumi massa sulamaan kelveille jolloin ainoa mahdollinen ajokki on läskipyörä. En oikein arvosta tuota tekniikkaa.

Ja ympäri maata monella pihalla. Ratkaisu toimii silloin, kun hyväksyy sen että polanteen sulaessa alusta on käytännössä kulkukelvoton eli kelirikon aikaan ei kuljeta. Entisaikaan noin tai täysin auraamatta toimittiin kaikkialla, mutta siirtyminen pyöräajoneuvoihin muutti tilanteen ja hyvä niin.
Koko talven lumilla ja yhden sateen loskalla on iso ero

jooseha kirjoitti:

Wacky kirjoitti:

Sun kuvaamaa tekniikkaa käytetään osittain Helsingissä. Talvella aurataan välttävästi ja lumen sulaessa säästetään aurauksesta ja jätetään se lumi massa sulamaan kelveille jolloin ainoa mahdollinen ajokki on läskipyörä. En oikein arvosta tuota tekniikkaa.

Ja ympäri maata monella pihalla. Ratkaisu toimii silloin, kun hyväksyy sen että polanteen sulaessa alusta on käytännössä kulkukelvoton eli kelirikon aikaan ei kuljeta. Entisaikaan noin tai täysin auraamatta toimittiin kaikkialla, mutta siirtyminen pyöräajoneuvoihin muutti tilanteen ja hyvä niin.
Koko talven lumilla ja yhden sateen loskalla on iso ero

Olisiko siis kokeiltava, onko vanhassa sittenkin vara parempi. Polanteet ovat ihan toimivat niin kauan, kunnes ruvetaan kylvämään suolaa tielle. Suolattuna ne sulavat paikoittain teräville saarekkeille ja kulku on kivuliasta. Toisaalta jos suolaa ei kylvä, vaan pitäytyy hiekkaan ja ajoissa keväällä jyrsii ne pois polannejyrsimellä, säästää luontoa, suolaa, vanhojen autojen peltien ruostumista ja työtä.

Ei tarvitse. Kyllä niitä polanteisia teitä löytyy ympäri maata eikä suolaa käytetä paljoakaan muualla kuin Ruuhka-Suomen valtateillä. Pistemäisiä kohteita on muuallakin. Toimii vähän liikennöidyllä tiellä. Polanne pitää tietysti höylätä keväällä pois tai tiestä tulee aivan hirveä. Paljon liikennöidyllä tiellä polanteeseen kuluu vaarallisen syvät ajourat ja niitä tarvii höylätä jo talvella.

jooseha kirjoitti:

Ei tarvitse. Kyllä niitä polanteisia teitä löytyy ympäri maata eikä suolaa käytetä paljoakaan muualla kuin Ruuhka-Suomen valtateillä. Pistemäisiä kohteita on muuallakin. Toimii vähän liikennöidyllä tiellä. Polanne pitää tietysti höylätä keväällä pois tai tiestä tulee aivan hirveä. Paljon liikennöidyllä tiellä polanteeseen kuluu vaarallisen syvät ajourat ja niitä tarvii höylätä jo talvella.

Onko se ongelma. Polanteen matalammaksi höyläämisen/jyrsinnän voi tehdä milloin sopii liikenteen ja höylämiehen puolesta. Jos yritetään pitää auraamalla lumettomana, pitää aurata ja suolata kun sataa –aikaan mihin tahansa. En toki tarkoita, että tässä mitään totaalista muutosta pitäisi tehdä, mutta turhalta tuntuu pikkuteiden raivokas auraaminen kaupungissa, kun polanne säästäisi niin monessa vaiheessa työtä, tietä ja luontoa.
Keskittyisivät pyöräteiden kunnossapitoon. Kyllä autolla pääsee, vaikka muutama sentti lunta tuleekin. Pyörällä se on monelle este.

Äskeisellä Hesan reissulla hämmästyin kun kiinteistöhuollon mies heitti pikkutraktorin perästä, kauhalla suolaa talon portin eteen Luulin ett sieltä lentää tietyst hiekkaa (ainakin se näytti suolalta)
Ajouria ei tulis jos ei ajettas urassa mutt joo vaikeeta on tehdä lumityöt Suomen kulkuväyliltä, koskaan ei oo kaikille mieleen

jori kirjoitti:

Onko se ongelma. Polanteen matalammaksi höyläämisen/jyrsinnän voi tehdä milloin sopii liikenteen ja höylämiehen puolesta. Jos yritetään pitää auraamalla lumettomana, pitää aurata ja suolata kun sataa –aikaan mihin tahansa. En toki tarkoita, että tässä mitään totaalista muutosta pitäisi tehdä, mutta turhalta tuntuu pikkuteiden raivokas auraaminen kaupungissa, kun polanne säästäisi niin monessa vaiheessa työtä, tietä ja luontoa.
Keskittyisivät pyöräteiden kunnossapitoon. Kyllä autolla pääsee, vaikka muutama sentti lunta tuleekin. Pyörällä se on monelle este.

Liikenneviraston hoidossa on 78 000 kilometriä tietä, joista vain 3 200 kilometriä yritetään pitää pääosin paljaana(hoitoluokka Is) ja siitäkin vain Etelä-Suomen osuus lauhalla ilmalla. Lumettomana pidettävä tie on siis aika erikoistapaus, vaikkakin erittäin suuri osa liikenteestä tehdäänkin sillä. Suosittelen runsasta ajelua sivuteillä talvisten lumipyryjen aikana ja niiden jälkeen. Silloin on helppo havaita miksi teille tehdään sellainen turhuus kuin auraaminen

Kaupunkialueilla tuo kelveihin keskittyminen olisi hyvä asia. Muusta kuin autoilusta tulisi silloin oikeasti vaihtoehto. Autoa tuollainen parin sentin lumi ei sanottavasti kaupunkinopeuksissa haittaa, mutta kevyenliikenteen se tekee jo erittäin raskaaksi = normaali ihminen ei viitsi ja hyvällä kelilläkin mennään sitten autolla, kun siihen on totuttu.

Oli ihana kokemus ajaa asfaltilla Töölönlahden viertä. Ei vain sula riittänyt keskustaan asti ja pääsy vaati Linnanmäellä jalkautumista, kun alueen pisin ja jyrkin mäki oli hoitamatta sillä puolella, jolla ajoin ja rengas upposi lumeen. Ennen plussaksi lämmön muuttumista. Piti ajaa toinen jalka pois lukosta muuallakin keskustassa. Kontrasti hoitamattoman tien jalankulkijoiden ja edeltävien pyöräilijöiden jäljiltä olevassa hangessa, joka pettää paikoin alta ja märästä asfaltista on posketon. Kuka vain nauttii asfaltista, joka ei paljain tassuin kävele.

Kävelijöillekin asfaltti on pop. Jos kevyen liikenteen valtaväylien ajokelpoisuuskokeilu ylettyisi paremmin keskustaan, olisi niin helppoa kulkea, että talven pyöräilijämäärät olisivat pukeutumistaidosta kiinni. Eli kasvun varaa olisi valtavasti, kun baanaa ei olisi katkaistu ja ydinkeskustassa lunta poistettaisiin paremmin.