Nojapyörällä 100 mph ?

[Lizard100]

...

http://www.xflr5.com/xflr5.htm
...

Kiitos linkistä. Tuolla ohjelmalla voi suunnitella pienoismallilennokkien siipiä ja runkoa. Haluaisitko lähettää pyörän runko-osan tekstitiedoston maililla (hotmailissa nimimerkilläni). Senhän voi kätevästi tulostaa export-valikosta. Näin olisi helpompi keskustella yksityiskohdista.

Kyllä sillä voi muutakin suunnitella..mutta lienee yleinen juuri lennokkimaakareilla. Oletko jotenkin aiheeseen työn/opiskelujen kautta vihkiytynyt ?

[optimistx]

...
Oletko jotenkin aiheeseen työn/opiskelujen kautta vihkiytynyt ?

En ole lentäjä enkä suorittanut kursseja aerodynamiikasta. Oppimishaluinen eläkeläinen .

On täällä osaavaa väkeä : http://nojapyorafoorumi.fi/viewtopic.ph ... tto#p33938

---

Kai sitten tosiaan teit laskelmasi runko-ohjelmalla etkä siipiprofiilin avulla? Voi olla jopa desimaalipilkkuvirhe projektin teholaskelmissa muuten.

[Lizard100]

...
Oletko jotenkin aiheeseen työn/opiskelujen kautta vihkiytynyt ?

En ole lentäjä enkä suorittanut kursseja aerodynamiikasta. Oppimishaluinen eläkeläinen .

On täällä osaavaa väkeä : http://nojapyorafoorumi.fi/viewtopic.ph ... tto#p33938

---

Kai sitten tosiaan teit laskelmasi runko-ohjelmalla etkä siipiprofiilin avulla? Voi olla jopa desimaalipilkkuvirhe projektin teholaskelmissa muuten.

En ole siipiprofiililla laskenut.

Aaltoyliopiston proffan mielestä XFLR5 on huippuohjelma..boudary layer option takia. Olen samaa mieltä sillä voi tehdä yhtä paljon tutkimustyötä 2 viikossa kun Stuttgartin yliopistossa tehtiin vuodessa 1963 IMHO. Sama proffa sanoi että 38 cm riittää peffan leveydeksi vaadittavalta tilalta jos halutaan jotain aerodynaamista. 38 cm alkaa olla jo aika tiukkaa..ja WAWssa hartiatilaa 48 cm.

http://bike2c24.com/track-workshop-nro-4-5/ ..onpa kova rakkine !

[Syväri]

persus joo, mutta laitappa lankut 38cm etäisyydelle toisistaan ja yritä tunkea hartiat väliin

[Lizard100]

persus joo, mutta laitappa lankut 38cm etäisyydelle toisistaan ja yritä tunkea hartiat väliin

Täällä muuten mainitaan CdA 0.012; http://bike2c24.com/bike/eivie-iii/

Obreesta; http://wbeauchamp08.serveronline.net/fo ... FORUM_ID=6

[Nebulus]

Sama proffa sanoi että 38 cm riittää peffan leveydeksi vaadittavalta tilalta jos halutaan jotain aerodynaamista. 38 cm alkaa olla jo aika tiukkaa..ja WAWssa hartiatilaa 48 cm.

Waw on oikeasti jo ahdas velomobiili joka on selkeästi tehty alle 80- kiloisille.

[optimistx]

...

En ole siipiprofiililla laskenut.
...

Silti jotkut mainitsemasi pienet vastuskertoimien arvot liittyvät siipiprofiilien käyttöön.

Polkupyöräsukkuloiden yms kulkuneuvojen yhteydessä käytetään vastuskertoimia, jotka esim. ideaalisella virtaviivaiselle objektilla kaukana muista kohteista on wikipedian mukaan 0.04, ja Vector-pyörälle (asfaltilla?) noin 0.11. Näiden kertoimien yhteydessä on käytettävä nk. "otsapinta-alaa" tai toisin sanoen (erästä) poikkipinta-alaa, jotta saadaan vastusvoima ja -teho.

Kun siipiprofiilin nostevoimaa ja ilmanvastusvoimaa lasketaan, on tapana tarkastella "äärettömän pitkän" siiven poikkileikkausprofiilia. Voidaan ajatella sen olevan vaikka yhden metrin pätkä siitä pitkästä siivestä. Pätkällä on pinta-ala, joka on siis metri * siiven leveys. Voimia laskettaessa käytetään tätä pinta-alaa. Siiven vastuskertoimen yhteydessä ei käytetä otsapinta-alaa (= siiven paksuus * viipaleen pituus).

Kun siiven leveys on tyypillisesti noin kymmenkertainen paksuuteen verrattuna, aiheuttaa kertoimien tai pinta-alojen sotkeminen vastaavasti noin 10-kertaisen virheen voimiin ja tehoihin.

---

Kun ideaalinen virtaviivainen objekti tai oikeastaan mikä tahansa objekti tuodaan lähelle asfalttia, niin ilmavirta ei pääse kiertämään sen ympäri yhtä helposti kuin objektin ollessa vapaana. Sen vastuskerroin kasvaa. Luulisin, että se kasvaa esim. noin kaksinkertaiseksi joillakin muodoilla. Ymmärtääkseni tilannetta lasketaan siten, että asfaltti kuvitellaan peiliksi, jonka takana toinen "virtuaalinen objekti" kokee myös voimia. Näiden kahden objektin yhteisvaikutuksesta voitaneen sitten laskea voimia. Siksi Vector-pyörän muoto on tietääkseni mikä se on, eli tavallaan pisaran puolikas, ja toinen puolikas on asfaltin alla. Samantapaista ilmiötä on urheiluautojen helmoissa: toinen auto on ylösalaisin asfaltin alla .

Kaksipyöräisissä sukkuloissa yritetään ymmärtääkseni pienentää ko. vaikutusta tekemällä asfaltin lähellä olevat osat mahdollisimman kapeiksi. Siis vain noin kiekon leveys sinne.

Piirsit viime version autosta jopa 6-pyöräiseksi ja aika leveäksi alhaaltakin. Ilmaa ohjataan ilman peilikuvailmiön laskemista auton alle niin, että en maallikkona ihmettelisi, että se hyppäisi nokka pystyyn. Tämä ja kuuden pyörän kotelot vievät vastuskertoimen paljon huonommaksi kuin Vectorissa, luulisin.

Kerron tämän näin omin sanoin perusteellisesti siksi, että kuka tahansa lukija voisi korjata asian. Siis: Onko näin?

---

Kaksipyöräisestä Ristrettosta, joka oli mukana kesän Nokia-tapahtumassa, on tietoja täällä:
http://bike2c24.com/bike/ristretto/

Erityisesti nähdään, että

frontal area: 0.238m2 (height 70 cm)
Cd: ₀.076
CdA: ₀.018

Luku CdA on lukujen frontal area ja Cd tulo, 0.018m2 = 0.238m2*0.076

Vectorin Cd on 0.11, eli Ristretton ilmanvastuskerroin on noin 31 % pienempi kuin Vectorin. (otaksuen nettitiedot oikeiksi...). Ilmeisesti Ristretton kaksipyöräisyys osaltaan vaikuttaa tuohon. Vector on kolmipyöräinen.

[Lizard100]

...

En ole siipiprofiililla laskenut.
...

Silti jotkut mainitsemasi pienet vastuskertoimien arvot liittyvät siipiprofiilien käyttöön.

Polkupyöräsukkuloiden yms kulkuneuvojen yhteydessä käytetään vastuskertoimia, jotka esim. ideaalisella virtaviivaiselle objektilla kaukana muista kohteista on wikipedian mukaan 0.04, ja Vector-pyörälle (asfaltilla?) noin 0.11. Näiden kertoimien yhteydessä on käytettävä nk. "otsapinta-alaa" tai toisin sanoen (erästä) poikkipinta-alaa, jotta saadaan vastusvoima ja -teho.

Kun siipiprofiilin nostevoimaa ja ilmanvastusvoimaa lasketaan, on tapana tarkastella "äärettömän pitkän" siiven poikkileikkausprofiilia. Voidaan ajatella sen olevan vaikka yhden metrin pätkä siitä pitkästä siivestä. Pätkällä on pinta-ala, joka on siis metri * siiven leveys. Voimia laskettaessa käytetään tätä pinta-alaa. Siiven vastuskertoimen yhteydessä ei käytetä otsapinta-alaa (= siiven paksuus * viipaleen pituus).

Kun siiven leveys on tyypillisesti noin kymmenkertainen paksuuteen verrattuna, aiheuttaa kertoimien tai pinta-alojen sotkeminen vastaavasti noin 10-kertaisen virheen voimiin ja tehoihin.

---

Kun ideaalinen virtaviivainen objekti tai oikeastaan mikä tahansa objekti tuodaan lähelle asfalttia, niin ilmavirta ei pääse kiertämään sen ympäri yhtä helposti kuin objektin ollessa vapaana. Sen vastuskerroin kasvaa. Luulisin, että se kasvaa esim. noin kaksinkertaiseksi joillakin muodoilla. Ymmärtääkseni tilannetta lasketaan siten, että asfaltti kuvitellaan peiliksi, jonka takana toinen "virtuaalinen objekti" kokee myös voimia. Näiden kahden objektin yhteisvaikutuksesta voitaneen sitten laskea voimia. Siksi Vector-pyörän muoto on tietääkseni mikä se on, eli tavallaan pisaran puolikas, ja toinen puolikas on asfaltin alla. Samantapaista ilmiötä on urheiluautojen helmoissa: toinen auto on ylösalaisin asfaltin alla .

Kaksipyöräisissä sukkuloissa yritetään ymmärtääkseni pienentää ko. vaikutusta tekemällä asfaltin lähellä olevat osat mahdollisimman kapeiksi. Siis vain noin kiekon leveys sinne.

Piirsit viime version autosta jopa 6-pyöräiseksi ja aika leveäksi alhaaltakin. Ilmaa ohjataan ilman peilikuvailmiön laskemista auton alle niin, että en maallikkona ihmettelisi, että se hyppäisi nokka pystyyn. Tämä ja kuuden pyörän kotelot vievät vastuskertoimen paljon huonommaksi kuin Vectorissa, luulisin.

Kerron tämän näin omin sanoin perusteellisesti siksi, että kuka tahansa lukija voisi korjata asian. Siis: Onko näin?

---

Kaksipyöräisestä Ristrettosta, joka oli mukana kesän Nokia-tapahtumassa, on tietoja täällä:
http://bike2c24.com/bike/ristretto/

Erityisesti nähdään, että

frontal area: 0.238m2 (height 70 cm)
Cd: ₀.076
CdA: ₀.018

Luku CdA on lukujen frontal area ja Cd tulo, 0.018m2 = 0.238m2*0.076

Vectorin Cd on 0.11, eli Ristretton ilmanvastuskerroin on noin 31 % pienempi kuin Vectorin. (otaksuen nettitiedot oikeiksi...). Ilmeisesti Ristretton kaksipyöräisyys osaltaan vaikuttaa tuohon. Vector on kolmipyöräinen.

Joo siipiprofiilin vastus lasketaan profiilin vastuksena...se on dimensioton siis..kun taas pyörähdyskappaleen Cd 0.04 on 3d malli..siinä se ero.

Lizardin vakautta lisää se 3.8 m2 levy/siipimäinen aurinkopaneli..heti jos laitteen nokka alkaisi ikäänkuin nousta se vakauttaisi sen..enemmän pelkään panelin sivutuuli vaikutuksia siksi minimoin sen heti alkuunsa.

CdA kertoo vastuksen koosta suhteessa sen muotoon...ihan kiva suure..laskin lizardille sen 0.04365..eli kun jaat sen 4:llä huomaat että polkijaa kohden kamppailtava vastus on 0.0109..se antaa uskoa siihen, että ilman sähköäkin laite voi mennä kovaa ( ei tietenkään 100 mph ).

Mittasin hartialeveyteni supistettuna ( olkapäät ojennettuna eteen ) ja sain 42 cm.

Jos luit sen Bruce Carmichaelin drag reduction artikkelin ( AR-5 lekosta ) jonka annoin niin siitä selviää, että vastuksen laskeminen ei ole aivan eksaktia matematiikkaa monimuotoisiissa kappaleissa vaan selkeästi arviot varmistuvat vasta kun laitteen tunnetuilla tehoilla olevat suoritukset ovat selvillä. Samoin kun luet kaikki korjaukset mitä xflr5 ohjelmaan on tehty alkaa selvitä kuinka monisyisestä vyyhdistä on kyse.

Analogia on toinen tapa lähestyä asiaa...kos tiedät jonkun kappaleen Cd:n vaikka Dymaxionin 0.25 voit heti arvella jos kappale on puolet matalampi ja ja puolet kapeampi ( samalla pituudella vaikka ), että vastus varsinkin jos kaikki tuulta vastassa olevat pinnat ovat 4 kertaa loivempia, että sen vastus täytyy olla pienempi..varsinkin jos otsapinta on vielä 1/4 osa niin vastus täytyy olla vain murto-osa siitä jonka vastus varmuudella tiedetään.

[optimistx]

Lizardin vakautta lisää se 3.8 m2 levy/siipimäinen aurinkopaneli..heti jos laitteen nokka alkaisi ikäänkuin nousta se vakauttaisi sen..enemmän pelkään panelin sivutuuli vaikutuksia siksi minimoin sen heti alkuunsa.
...

Jos se tasainen levy on kuin lyhyet siivet sivulle, niin selitätkö, miten se estäisi nousua, jos se nousu pääsee hieman alkamaan töyssyn, pyörteen tms takia?
Esim. jos otan suoran pahvinpalan käteen tuulettimen edessä ja pidän sen reunasta sivusta kevyesti vaakasuorassa juuri ilmavirran suuntaisesti, niin se pysyy siinä kauniisti. Jos ilmavirta pääsee vähänkin aloittamaan sen nostoa, niin jopas lentää koko pahvi ylös. En tiedä mitä professorit sanoo tästä (ja hartioitteni/peffani leveydestä), mutta kokeillessani kävi noin. Tarvitaanko video?

---

Useamman henkilön sullominen samaan sukkulaan ennätysmielessä on aivan ajattelemisen arvoinen idea. Jos ilmanvastuskerroin ei kasva paljoa sukkulan pituutta venytettäessä, niin siinä olisi saavutettavissa tehontarpeen vähentymistä / henkilö. Jos tämä olisi toimiva idea, niin onko sitä kokeiltu jo ja mitä on todettu tuloksiksi? Olisiko pelkän polkemissukkulan hetkellinen huippunopeus paremmin saavutettavissa kahdella tai useammalla peräkkäisellä polkijalla kuin yksin? Jos pyöriä täytyy lisätä ja jos pyöristä aiheutuu pääosa vastuksesta, niin idea saattaa kompastua siihen. Vai olisiko 2-pyöräisen tandemsukkulan tasapainoilu liian vaikeaa? Tai mihin muuhun tämä kompastuisi?

Pystypyörätandemilla on wikin mukaan saavutettu suurempia nopeuksia kuin tavallisella pystypyörällä:http://en.wikipedia.org/wiki/Tandem_bicycle vaikka lukuja ei ole esitetty.

[jori]

Itseasissa hieman ihmettelen tuota Cd 0.04 joka on mainittu koska mun mielestä 0.004 on sellainen optimi siipikaari nykyään ?

Tässä oma nostovoimainen foilini jossa Cd tässä tilanteesa 0.01 !

Et voi verrata profiileja kokonaisiin kappaleisiin puhumattakaan maan pinnan lähellä liikkuvista. Siipiprofiilin referenssiala perustuu jänteeseen, eli profiilin pituuteen ei otsapinta-alaan. 10% profiilin vastuskerroin jänteelle on siis otsapinnalle laskettuna 10-kertainen.

Otsapinnan suhteen laskettu ilmanvastuskerroin tekee helposti temput. Jos vertaat ohuita ja paksuja siipiprofiileja laskemalla vastuskertoimen otsapinnan suhteen, saatat yllättyä. Paras ilmanvastuskerroin otsapintaa kohden ei suinkaan ole pitkällä ja kapealla muodolla, vaan melko paksulla. Tämä tosin riippuu kovasti Reynoldsin luvusta millä paksuussuhteella pienin otsapintavastus löytyy. Syy tähän on, että nostovoimattoman virtaviivakappaleen vastus johtuu enemmän sen ulkovaipan (märkäpinta-alan) suuruudesta ja paljon vähemmän poikkipinta-alasta, mikäli siis virtaus seuraa muotoa irtoamatta.

Maan pinnan lähellä täytyy muistaa, että ilma ei pääse vapaasti kiertämään alakautta, joten kaikki kierto tapahtuu ylä- ja sivukautta. Tämä aiheuttaa nostovoimaa, joka aiheuttaa vastusta, mutta niin aiheuttaa nostovoiman kumoava muotoilukin. Ennen kaikkea pahiten vastusta aiheuttaa pyörien läpiviennit ja kiekkojen sisäinen ilmanvastus katteen sisällä, joka ei ole sekään vähäinen noissa nopeuksissa. Lisäksi kolmiulotteisen kappaleen märkäpinta-ala ja siis kitkavastus on lähes kaksinkertainen profiiliin verrattuna. Tästä syystä virtaviivaisen rungon hännän katkaiseminenkaan ei niin kovin paljon ilmanvastusta lisää.

Sekin on hyvä muistaa siipiprofiileja virtaviivaisen rungon mallina käyttäville, että paksuuden (poikkimitan) muutos kolmiulotteisella kappaleella on erilainen kaksiulotteiseen verrattuna, samoin muutosnopeus, eli pinnan kaarevuuden aiheuttama poikkipinnan muutos. Virtausnopeus pinnalla muuttuu poikkialan suhteen, joka kolmiulotteisella virtaviivakappaleella on verrannollinen poikkimitan neliöön, kaksiulotteisella profiililla mittaan lineaarisesti.

Minusta olisi etukäteislaskelmissa parempi pitäytyä enintään parhaiden mitattujen laitteiden ilmanvastuskertoimissa ja ponnistaa tuolta tasolta sitten paremmaksi. Aerodynaamisia ajoneuvoja on kuitenkin aika paljon jo tehty, joten mitään kovin radikaalia ei ole odotettavissa ilman radikaalia ennen tuntematonta temppua. Rajakerrosimu on jo vanha juttu, eikä toimi niin hyvin, että sitä käytettäisiin edes liikennekoneissa, jossa Reynoldsit ovat todella korkeat ja vaikutus siis suuri.

[Lizard100]

Lizardin vakautta lisää se 3.8 m2 levy/siipimäinen aurinkopaneli..heti jos laitteen nokka alkaisi ikäänkuin nousta se vakauttaisi sen..enemmän pelkään panelin sivutuuli vaikutuksia siksi minimoin sen heti alkuunsa.
...

Jos se tasainen levy on kuin lyhyet siivet sivulle, niin selitätkö, miten se estäisi nousua, jos se nousu pääsee hieman alkamaan töyssyn, pyörteen tms takia?
Esim. jos otan suoran pahvinpalan käteen tuulettimen edessä ja pidän sen reunasta sivusta kevyesti vaakasuorassa juuri ilmavirran suuntaisesti, niin se pysyy siinä kauniisti. Jos ilmavirta pääsee vähänkin aloittamaan sen nostoa, niin jopas lentää koko pahvi ylös. En tiedä mitä professorit sanoo tästä (ja hartioitteni/peffani leveydestä), mutta kokeillessani kävi noin. Tarvitaanko video?

No een halua mitenkään vähätellä empiirisiä tutkimuksiasi, mutta juuri tämä on se syy miksi se vakauttaa menoa..kuten nuolessa on sulat perässä antamassa sille vakautta..laita sen pahvipalan nokkaan vaikka pikaliimlla tiiliskivi kiinni ja tuuleta sitten sitä..nouseeko edelleen ilmaan ? Pudota se sitten katolta meneekö pahvi edellä vai tiiliskivi edellä alas..liitääkö pitkälle ?

[Lizard100]

Itseasissa hieman ihmettelen tuota Cd 0.04 joka on mainittu koska mun mielestä 0.004 on sellainen optimi siipikaari nykyään ?

Tässä oma nostovoimainen foilini jossa Cd tässä tilanteesa 0.01 !

Et voi verrata profiileja kokonaisiin kappaleisiin puhumattakaan maan pinnan lähellä liikkuvista. Siipiprofiilin referenssiala perustuu jänteeseen, eli profiilin pituuteen ei otsapinta-alaan. 10% profiilin vastuskerroin jänteelle on siis otsapinnalle laskettuna 10-kertainen.

Otsapinnan suhteen laskettu ilmanvastuskerroin tekee helposti temput. Jos vertaat ohuita ja paksuja siipiprofiileja laskemalla vastuskertoimen otsapinnan suhteen, saatat yllättyä. Paras ilmanvastuskerroin otsapintaa kohden ei suinkaan ole pitkällä ja kapealla muodolla, vaan melko paksulla. Tämä tosin riippuu kovasti Reynoldsin luvusta millä paksuussuhteella pienin otsapintavastus löytyy. Syy tähän on, että nostovoimattoman virtaviivakappaleen vastus johtuu enemmän sen ulkovaipan (märkäpinta-alan) suuruudesta ja paljon vähemmän poikkipinta-alasta, mikäli siis virtaus seuraa muotoa irtoamatta.

Maan pinnan lähellä täytyy muistaa, että ilma ei pääse vapaasti kiertämään alakautta, joten kaikki kierto tapahtuu ylä- ja sivukautta. Tämä aiheuttaa nostovoimaa, joka aiheuttaa vastusta, mutta niin aiheuttaa nostovoiman kumoava muotoilukin. Ennen kaikkea pahiten vastusta aiheuttaa pyörien läpiviennit ja kiekkojen sisäinen ilmanvastus katteen sisällä, joka ei ole sekään vähäinen noissa nopeuksissa. Lisäksi kolmiulotteisen kappaleen märkäpinta-ala ja siis kitkavastus on lähes kaksinkertainen profiiliin verrattuna. Tästä syystä virtaviivaisen rungon hännän katkaiseminenkaan ei niin kovin paljon ilmanvastusta lisää.

Sekin on hyvä muistaa siipiprofiileja virtaviivaisen rungon mallina käyttäville, että paksuuden (poikkimitan) muutos kolmiulotteisella kappaleella on erilainen kaksiulotteiseen verrattuna, samoin muutosnopeus, eli pinnan kaarevuuden aiheuttama poikkipinnan muutos. Virtausnopeus pinnalla muuttuu poikkialan suhteen, joka kolmiulotteisella virtaviivakappaleella on verrannollinen poikkimitan neliöön, kaksiulotteisella profiililla mittaan lineaarisesti.

Minusta olisi etukäteislaskelmissa parempi pitäytyä enintään parhaiden mitattujen laitteiden ilmanvastuskertoimissa ja ponnistaa tuolta tasolta sitten paremmaksi. Aerodynaamisia ajoneuvoja on kuitenkin aika paljon jo tehty, joten mitään kovin radikaalia ei ole odotettavissa ilman radikaalia ennen tuntematonta temppua. Rajakerrosimu on jo vanha juttu, eikä toimi niin hyvin, että sitä käytettäisiin edes liikennekoneissa, jossa Reynoldsit ovat todella korkeat ja vaikutus siis suuri.

Nyt on tapahtunut joku väärinkäsitys...optimistx toi 0,11 cd vectorin tänne ja väitti sitä ennätyspieneksi recumbentiksi vaikka jo suomalaisen käyttämässä kaksipyörässä on 0,078 cd...eli muistista vetelin malliksi kappaleen jossa oli pienempi cd...en mitenkään ole ollut vertaamassa omaa laitettani siipiprofiiliin. Tosin olen suunnitellut profiilin joka toimii 2 x paremmin/tehokkaammin kuin Glasgown yliopiston tekemä..tai Stuttgartin..sanoin tämän vain osoittaakseni osaavani suunnitella siipiprofiileja uudella ohjelmalla..nythän tehdään runkoa.

Rajakerrosimun tehosta en mene takuuseen, mutta vastus saadaan minimiin sillä ilmaotto metodilla ( ja reguloitua )..sitäpaitsi tuulilasista tulisi vesi sisään.

Siis pelkäätkö lyödä luun kurkkuun slovakeille ja jenkeille ? Miksi pitää toistaa heidän tekemisiään ?

Varna Diablo on 45 cm leveä..eli kahden rinnakkain pojettava tulisi olla 90 cm eikö ? Tän verran voin antaa periksi että en tee leveämpää kuin 90 cm...saan frontalin 0,7 m2 alle ja cdA per ukko alle 0.01:n.

[Mustasudenkorento]

Nyt tämä maallikko ei tajua...
Jos kaksipyöräisessä Cd on 0,078 ja jonka ilmanvastuksesta 95% tulee renkaiden läpivienneistä...
Niin eikö tämä tarkoita sitä että 4 renkaisessa pitäisi Cd olla 0,078 / 100 x 95 = 0,0741 + 0,078 = 0,1521 vaikka kuomu olisi tehty yhtä hyvin?

[jviirret]

Varna Diablo on 45 cm leveä..eli kahden rinnakkain pojettava tulisi olla 90 cm eikö ?

Sinustahan se on kiinni kuinka tehokkaita polkijoita sinne sisälle haluat survoa... Nojakki ennätys kokeissa kai aika suuri ongelma löytää jostakin vapaaehtoinen 2kw "moottori" joka uhraisi uransa huipulla kuukausikaupalla aikaansa noja-asennon treenaamiseen. Siks otetaan joku random tyyppi ja tehdän ajokki sen ympärille.
Pitää myös osata priorisoida, eli vastaus kysymykseen: tehdäänkö tässä ennätysajokkia vai mukavaa arkikinneriä.

Jukka

[jori]

Nyt tämä maallikko ei tajua...
Jos kaksipyöräisessä Cd on 0,078 ja jonka ilmanvastuksesta 95% tulee renkaiden läpivienneistä...
Niin eikö tämä tarkoita sitä että 4 renkaisessa pitäisi Cd olla 0,078 / 100 x 95 = 0,0741 + 0,078 = 0,1521 vaikka kuomu olisi tehty yhtä hyvin?

Ei kai ne pyöräaukot aivan noin hurjasti vastusta tee. Tai tietenkin voivat tehdä, mutta noin yleensä. Laskelma on sinänsä oikein, mutta nelipyöräisessä peräkkäiset aukot peesaavat toisiaan. Etumaiset aukot jo pilaavat virtauksen, joten takapyörien aukot lisäävät vastusta vähemmän, jos ovat virtaviivan linjalla etumaisten takana.
Minä käsitin tuosta Sam Wittinghamin puheesta, että aukot tuottavat vastusta saman verran, kuin muu runko yhteensä, siis 50%.

Heh, tekstiä tulee tähän ketjuun sellaista vauhtia, että ei ehdi lukemaan läpi. Minäkin vastasin eilen sisällöltään aivan saman viestin, kuin optimistx tuohon profiili-3D-kappale vertailuun, kun en älynnyt, että oli jo sivu vaihtunut ja sielläkin jo monta viestiä.