Vuodenvaihteessa 1000w luvalliseksi

[E-Cruiser]

On minullakin kokemusta. Nimenomaan moottorillisella ilman sähköä ajaen. 2008 Ecotripillä paloi ekan päivän iltana akusta liitin ja jouduin ajelemaan loput päivät ilman sähköapua, Ahvenanmaan Ecotripin ajoin koko kolme päivää yhdellä latauksella 2x12V/4,5Ah akustolla. Ja lisäksi helvetin monta kertaa töihin ja takaisin ilman akkua, kun Joku oli taas uhohtanut ladata akun.

Eli sulla ei ole mitään kokemusta. Puhut jälleen siitä vanhasta pienestä museomoottoristasi, joka on teknisesti aivan erilainen konstruktio. Vaatii täysin erilaisen kontrollerin, jne.
Minä en ole teidän tohtoreiden kanssa millään tavoin tasamaalla tällaisessa, mutta rauhotus nyt jo.
Asian tutkimista mittauksin kannatan toki. Minuakin oikeasti kiinnostaa että paljonko se jarruttaa, etenkin yli 15 km/h nopeudessa.
Kyllä 500W-suoravedollakin pystyy polkemaan ilman virtaa, toki. Varsinkin lyhyitä matkoja, jos ei ole kiire. Poljin minäkin cruiserin Kamppiin ilman akkuja kun myin sen.
Se vaan että tavallisen pyöräilyn kanssa sillä ei ole niin kovin paljoa yhteistä.
Vastaa ehkä suunnilleen jos polkisi vaihteetonta mummopyörää täyden peräkärrin kanssa. Kyllä silläkin eteenpäin pääsee.

[jooseha]

Sulla on nyt vauhti päällä. Minua ei alun perinkään kiinnostanut mikään renkaan vierintävastus, en ole puhunut siitä mitään. Sinä nyt puhut siitä koko ajan jostain syystä.
Miten se liittyy tässä yhtään mihinkään? Täysin irrelevantti seikka tässä. Kyse oli siitä, että se moottori jarruttaa huomattavasti ilman virtaa. Piste.

Iskempä lusikkani tehänkin soppaan vaikkei varmaan kannattaisi
Muut vastukset kuuluvat asiaan, jos asiaa tarkastellaan käytännön kannalta. Jos moottorin luoma vastus on 1% kokonaisvastuksesta, ei sitä juurikaan huomaa. Jos taas se on 50%, on asialla jo todella suuri merkitys.
Puhtaasti moottoritekniseltä kannalta tarkasteltaessa muilla vastuksilla ei tietenkään ole merkitystä.
Vastuksen suuruus olisi mielenkiintoista tietää, mutta jollei mittauksia ole

[PW]

Onko nimitykset hiiliharjallinen ja -harjaton vain eri nimitykset vaihteelliselle ja suoravedolle?

[E-Cruiser]

Toki moottorin osuus kokonaisvierintävastuksesta pienenee ajoneuvon kasvaessa, mutta ajoneuvo ei tähän mielestäni juuri liittynyt. Lähtökohtana siis tavallinen polkupyörä, jossa tuon jarruefektin jo huomaa selvästi. Velogatissahan moottorin osuus kokonaisvierintävastuksesta olisi tällöin pienempi. Tavallisessa polkupyörässä sen osuus on suurempi. Kokonaisvastuksesta vaikea puhua kun ei ole hajuakaan Gatin ilmanvastuksesta.
Mutta nyt mä lähden saunaan. Tulipahan turistua, lähes koko päivä. Ihan tulee jo itsellekin halu puhua välillä jo muusta kuin sähköpyöriin liittyvistä asioista.
Ei kai tuon pyörintävastuksen mittaus kovin vaikeaa olisi, mittaavathan ne tarkasti testeissä renkaidenkin vierintävastuksia. Samaan penkkiin vaan.

Onko nimitykset hiiliharjallinen ja -harjaton vain eri nimitykset vaihteelliselle ja suoravedolle?

Eivät. Ihan eri asia.

[jori]

Onko nimitykset hiiliharjallinen ja -harjaton vain eri nimitykset vaihteelliselle ja suoravedolle?

Ei, hiiliharjallinen on sellainen moottori, josta tulee ulos vain kaksi johtoa ja kun noihin johtoihin laittaa sähköä se pyörii. Jos laittaa johdot toisin päin, se pyörii toiseen suuntaan. Hiiliharjaton moottori on sellainen, että siellä sisällä ei ole hankaavia osia, vaan se pyörii tältä osin vapaammin. Sisältä tulee vähintään kolme johtoa, mutta tavallisesti niitä on useampia. Juju on siinä, että sieltä tulee käämin päihin tulevat johdot sellaisenaan ulos ja niiden lisäksi anturijohto, joka haistelee moottorin asentoa ja kertoo, milloin pitää mihinkäkin johdon päähän laittaa +sähköä ja milloin miinus. SItten siinä on laatikollinen elektroniikkaa, joka ohjaa tuon anturin ohjeen mukaan +sähköt ja miinusähköt oikeisiin johtoihin oikealla hetkellä. Siinä kaksijohtoisessa tämän sorttauksen tekee kommutaattori, joka koostuu hiilistä ja kollektorista, johon käämien johtojen päät on vedetty kupariliuskoihin, jotka muodostavat yhdessä lieriön tai sektoritason. Tämä kollektori sitten tarjoaa hiilen kohdalta sähköä sille käämin päälle, jonka toinen pää on +hiilen kohdalla ja toinen -hiilen. Tätä touhua sanotaan kommutoinniksi. tässä vielä kuva hiiliharjallisen moottorin kommutaattorista, eli kollektorista ja hiilistä.

[Jarcco]

Siis alla olevassa kuvassa vasemmalla suoravetomoottori (hillitön möhkäle) ja vieressä siro vaihdemoottori.
Hiiliharjoja käytetään virran kulkusuunnan muuttamiseen joka mahdollistaa moottorin pyörimisen. Harjattomissa se tehdään elektronisesti. (lyhyt selitys, pitempi löytyy Jorin viestistä).

http://electricbikereport.com/electric- ... ub-motors/

[jviirret]

Ei, hiiliharjallinen on sellainen moottori, josta tulee ulos vain kaksi johtoa ja kun noihin johtoihin laittaa sähköä se pyörii. Jos laittaa johdot toisin päin, se pyörii toiseen suuntaan.

Ei pidä aina paikkaansa
Vaihdoin traktorissani napaisuuden plus maadoitteisesta miinusmaadotteiseen jotta sain modenin laturin siihen. Startti pyörii edelleen samaan suuntaan. Johtuu siitä että napaisuuden vaihtaminen vaihtaa sekä roottorin ja staattorin napaisuutta, jolloin pyörimissuunta pysyy samana. Jos vain toinen vaihtuisi(esim. kestomagneettimoottori) niin silloin vaihtuu pyörimissuunta.

Jukka

[jori]

Ei, hiiliharjallinen on sellainen moottori, josta tulee ulos vain kaksi johtoa ja kun noihin johtoihin laittaa sähköä se pyörii. Jos laittaa johdot toisin päin, se pyörii toiseen suuntaan.

Ei pidä aina paikkaansa
Vaihdoin traktorissani napaisuuden plus maadoitteisesta miinusmaadotteiseen jotta sain modenin laturin siihen. Startti pyörii edelleen samaan suuntaan. Johtuu siitä että napaisuuden vaihtaminen vaihtaa sekä roottorin ja staattorin napaisuutta, jolloin pyörimissuunta pysyy samana. Jos vain toinen vaihtuisi(esim. kestomagneettimoottori) niin silloin vaihtuu pyörimissuunta.

Jukka

No, traktoreissa käytetäänkin yleisvirtamoottoreita, jotka käyvät sekä tasa-, että vaihtovirralla, koska pitää varmistaa, ettei käyttäjä sössi pyörimissuuntaa.
Itse asiassa juuri tällaisia ovat lähes kaikki kodin pyörivät työkalut ja kodinkoneiden moottorit, porakoneet, rälläkät pölynimurit ym. Kokeilkaa vaikka, ne toimivat vaikka auton akulla, joskin hitaammin.

[Syväri]

Keskiömoottori, maantiepyörä ja maksimivoltit mitä kontrolleri ottaa. Turvallista matkaa

[jori]

Keskiömoottori, maantiepyörä ja maksimivoltit mitä kontrolleri ottaa. Turvallista matkaa

Hitto, ja vielä vasenta puolta.

[PW]

Vielä löytyy niitä "Jokuja" kun yrittää vaikuttaa -
Facessa tuommonen jaossa:
"Kiinnostaisko keissi "Sähköfillareiden L1e-A-luokka vakuutusvapaaksi"?
Kyseinen luokka tarkoittaa siis max. 25km/h - max. 1kWh.
Tämä on se luokka, joka aikaisemmin on tyyppihyväksymisten ja muiden byrokratiakoukeroiden takia ollu käytännössä kielletty.
Kyseinen luokka voisi lähitulevaisuudessa korvata perinteisen henkilöautoliikkumisen kaupunkialueella. Puhutaan siis lapsien, kauppakassien ja harrastusvarusteiden kuljettamisesta, joissain tapauksissa jopa ihan työhön liittyvästä kuljetuksesta (esim. kuvaajan kuvauskalusto). Hienommat mallit voivat olla nojapyöriä (3 tai 4 pyörää) ja jopa katettuja.
Vakuutuspakolla saadaan hidastettua tämän modernn ekologisen ja kansanterveyttä edistävän ajoneuvoluokan yleistymistä merkittävästi. Vakuutuspakkoa pitäisi vähintään viivästää ja saattaa voimaan asteittain, joka kannustaisi tähän ajoneuvoluokkaan siirtymistä.
Uusi laki sisältää sellaisen kummallisuuden, että jos kulkuneuvo on luokkaa 25km/h-1kW, niin se lasketaan "Kevyeksi sähköajoneuvoksi" (esim. segway tai sähköinvamopo), jos siinä ei ole polkimia. Tällöin ei tarvita vakuutusta. Jos taas on polkimet, kulkuneuvo onkin yhtäkkiä moottoriajoneuvo, jolloin vakuutus pitää hankkia. Vielä toistaiseksi en ole saanut loogista selitystä, miksi puhdas sähkömoottorilla varustettu ei ole moottoriajoneuvo, mutta jos sähkömoottoria avustetaan kauramoottorilla, niin kyseessä onkin moottoriajoneuvo. Ehkä kauralle, yleisemmin ehkä pizzalle pitäisi saada polttoainevero tai polkimille oma käyttövoimavero, niin sitten eri voimantuottomuodot voitaisiin laittaa samalle viivalle.
Sekoilussa mukana LVM ja STM, viittaavat ristiin toistensa lakeihin ja sitten heti perään EU-direktiiveihin. Voisko Vihreiden kansanedustajista joku hieman vilkasta tätä keissiä ja ehkä meppiäkin voisi asialla häiritä? Jonkinlaista kansanliikettä vois myös yrittää fillariaktivistien (Otso Kivekäs?) ja vihreiden maililistojen kautta (Rainer?) ?"
Osoitettu Jyrki J. Kasville (vihreä kansanedustaja)

[jviirret]

Vielä löytyy niitä "Jokuja" kun yrittää vaikuttaa - Facessa tuommonen jaossa:

Ensimmäinen lause asiaa, mutta toinen kumoaa sen täysin

Nykyään on niin helppo kun voi "tykkää" ja "jaa" napeilla auttaa, vaikuttaa, kannattaa, vastustaa, osallistua arvontaan, äänestää, kantaa vastuuta jne jne... Sen sijaan että tekisi oikeasti yhtään mitään. Viikon tai kahden päästä tuokin kiertokirje on painunut unholaan...

Jukka

[PW]

Vielä löytyy niitä "Jokuja" kun yrittää vaikuttaa - Facessa tuommonen jaossa:

Ensimmäinen lause asiaa, mutta toinen kumoaa sen täysin

Nykyään on niin helppo kun voi "tykkää" ja "jaa" napeilla auttaa, vaikuttaa, kannattaa, vastustaa, osallistua arvontaan, äänestää, kantaa vastuuta jne jne... Sen sijaan että tekisi oikeasti yhtään mitään. Viikon tai kahden päästä tuokin kiertokirje on painunut unholaan...

Jukka

No sitä en tiedä miten asian käy, eikä tätä kai ole "kiertokirjeeksi" tarkotettu vaan osotettu kansanedustajalle - aika näyttää kiinnostaako herraa.

[terppa]

Vielä löytyy niitä "Jokuja" kun yrittää vaikuttaa - Facessa tuommonen jaossa:

Ensimmäinen lause asiaa, mutta toinen kumoaa sen täysin

Nykyään on niin helppo kun voi "tykkää" ja "jaa" napeilla auttaa, vaikuttaa, kannattaa, vastustaa, osallistua arvontaan, äänestää, kantaa vastuuta jne jne... Sen sijaan että tekisi oikeasti yhtään mitään. Viikon tai kahden päästä tuokin kiertokirje on painunut unholaan...

Jukka

No joo, hyvä, että "joku" edes yrittää jotain Se, että "jotain" tapahtuisi vaatisi vähän paremman ohjeistuksen/ehdotuksen mitä tehdään, miten (vaikka malliviesti) ja kenelle (yhteystietoineen). Mut ehkä tässä huudetaan vasta porukkaa kasaan?

varmaan parein alkuun olisi kirjoittaa kansanedustajalle joka noita asioita on ollut suunnittelemassa ja/tai jonka kuvittelee kannattavan muutoksia lakiin tai sen käytännön soveltamiseen, tietty kannattaa valkata oman alueen edustaja jos mahdollista kun ovat kuulema 4 vuoden päähän katsovia ihmisiä

Joskus jonkun edustajan kanssa jutellut ja väittävät, että ihan liian vähän saavat hyvin perusteltuja ehdotuksia tavallisilta ihmisiltä, latva-beet vissiin on muuten aktiivisina...

etunimi.sukunimi@eduskunta.fi niin siitä se lähtee

[jori]

Tuohan oli ihan hyvä ehdotus, tosin aivan liian lyhyesti ja sekavasti perusteltu, jotta ottaisi tuulta. Facessakin ainoa kommentoija vastustaa ehdotusta, jonka tarkoitus on muuttaa nykyistä sääntöä loogisemmaksi, nykyisten sääntöjen epäloogisuuksilla. EIkö vahinkovakuutuspakko pitäisi kaiken järjen mukaan perustella onnettomuusherkkyydellä tai muuten suuremmalla vaaralla vakuutuksettomana säilyviin verrattuna, eikä millään polkupyörän satulankorkeusidiotialla.

Tuon alkuperäisen kirjoittajan näkökulma auton korvautumisesta kaupungin sisäisessä päiväkoti– tai jopa työliikenteessä saattaakin olla se todellinen syy sähköpyörien kaltoinkohtelulle. Segway on pelkkä lelu, jolla kuljettaa vain itsensä, mutta tavarapyörä, jossa on tehokas sähkömoottori, on oikea kulkuneuvo, jolla voi kuljetella lapsia ja tavaroita kätevästi kaupungilla. Se on siis uhka autokaupalle ja vaatii siksi toimia yleistymisen estämiseksi, sanoi Autoliitto, ja Trafi teki työtä käskettyä, vaikka oli mielestään tekemässä "ehkä maailman sallivinta sähköajoneuvolakia".

Kysymys lainsäätäjälle kuuluu yhä: "Miksi teknisesti turvallisemmalle laittelle vaaditaan pakollinen vakuutus, kun todistettavasti vaarallisemmalle sitä ei vaadita."