Täältä löydät kaiken tiedon nojapyöristä, kinnereistä ja velomobiileista sekä nojapyöräilytapahtumista.
http://www.nojapyorafoorumi.fi/
Näin käynee kun lämpötila on 0 .. -5 C jolloin lumi on sen verran "tahmeata" ja kosteaa että tarttuu gummiin ja kulkee mukana. -5 ja kylmemmällä ei moista juurikaan tapahdu.
Tähän "auttaa" sileämmät gummit mutta niillä on sitten vähän muita haittapuolia 
.
irakas kirjoitti:Epämukavinta (muuten erittäin mukavalla ajelulla) oli, että silmille saattoi lentää lumen seassa hiekoitushiekkaa. Pystypyöräilijöillä ei taida olla tätä ongelmaa.
Lumen pölisy ongelma on kaikilla, vain paikka mihin se ajaessa pölisee vaihtelee.
Lunta pölisee aina kun rengas/ilma on lämpimämpi kuin alla oleva lumi. Pahinta se on silloin kun ilma lauhtuu nopeasti plussan puolelle ja maassa oleva lumi on kunnolla pakkasen puolella. Syksyn ensilumilla ongelmaa ei ole kun sekä ilma että lumi on yhtä lämmintä.
irakas kirjoitti:Olisikohan minulla liian kaponen tuo roiskeläppä?
Epäilen että sinulla on liian kapea väli kumin ja lokasuojan välissä. Siellä pitää olla lumen lisäksi tilaa ilmavirroille jotta ne ei irrota lunta kumista. Taitais olla parempi kun otat koko lokasuojan pois.
Yleensäkkin isolla renkaalla ongelma on pahempi, pienemmässä renkaassa kehällä on suurempi keskipakovoima ja lumi irtoaa siitä ennen kuin kiertyy lokasuojan väliin. Roiskeläppä vain pahentaa asiaa kun se ohjaa kumista irtoavan lumen suojan sisään ja sieltähän se sitten pölisee ympäriinsä.
Jukka
ajarmala kirjoitti:Noniin, laskelmat paljastivat nastarenkaisesta (Nokia W106) hybridistäni hieman pehmeällä (lämpötila oli +1 ja tihkusadetta) ja muhkuraiseksi auratulla pyörätieksi merkityllä Kalervonkujalla täällä Nummelassa 17.1. seuraavaa:
- vierintäkitkakerroin 0,0175
- ilmanvastus CdA 0,74 m2
- ja lisäksi kaupan päälliseksi optimoinnista saa tietenkin vallinneen tuulen keskinopeuden 1,05 m/s ja tien kaltevuuden 0,49 %
Niin kuin olettaa sopikin, kitkakerroin on huomattavan suuri. Kesäkelillä kuivalla asfaltilla sain 20 vuotta vanhalle Helkama Kulkuri 14 -retkipyörälleni 0,007 ja uudelle nojakilleni 0,0046. Sitä se muhkurainen ja hieman pehmeä lumi tekee eli tuo kitkakerroin on 2,5 kertaa suurempi kuin vanhalla Helkamallakin ja 4 kertaa suurempi kuin uudella taivanilaisella nojakilla. Kun vielä muistaa fysiikan tunneilta sen, että kitkan voittamiseen tarvittava teho P = my * m * g * v. Eli esim, jos pyörä ja kuljettaja painavat yhteenä vaikka 100 kg, vastusvoima tulee tuossa olemaan n. 17,5 N ja jokaista nopeuden sekuntimetriä kohti tarvittava poljinteho kasvaa 17,5 W. Jopa jo naurettavalla nopeudella 5 m/s, pelkkä kitkaan kuluva teho on jo 87 W. Tämä selittää jo hyvin sen, miksi talvipyöräily on niin rasittavaa ja hidasta.
Tai eihän tuo mittaus ole oikeastaan todellista kitkaa vaan lumipinnan muhkuraisuuden ja pehmeyden aiheuttamaa ylämäkeä. Sen voi toki esittää suurentuneena kitkakertoimena kuten tein. Sen voisi tietenkin myös laskea vaikka ylämäeksi: jos lähtee liikkeelle vaikka tuosta retkipyörän 0,007:stä, niin muhkurainen lumipinta vastaa ylämäkeä, jonka kaltevuus on n. 1,05 % eli nousua on 10,5 m kilometriä kohti.
Ilmanvastus 0,74 m2 antaisi muotokertoimen, kun tuon jakaisi poikkileikkauspinta-alalla. En ole sitä kuitenkaan tällä hybridillä mitannut, mutta koska kippurasarvisella Helkama Kulkurilla se oli 0,52 m2, niin tälle hybridille voisi ravistaa hihasta vaikka 0,6 m2. Sillä laskien muotokertoimeksi tulisi peräti 1,23. Pystypyörähän se on...
Vielä kun jaksaisi tehdä rullauskokeet tuolla Helkamalla, niin saisi kunnon vertailun kesäkeliin. Ja sitten vielä pitäisi tehdä koe myös kunnon pakkasella... hyrr.
Kiitos Ari!
Huiman suurelta näyttää tuo vierintävastusero kesäkeliin nähden. Odottelemme kärsivällisesti uhrautuvaa suoritustasi pakkaskelin mittauksissa. 
Uskaltaisitko koittaa, mitä se nojakki antaisi talvikelillä, tai edes sitten kevään tullen, kun pyörätiellä on paksu hiekkakerros.
jori kirjoitti:Huiman suurelta näyttää tuo vierintävastusero kesäkeliin nähden. Odottelemme kärsivällisesti uhrautuvaa suoritustasi pakkaskelin mittauksissa.
Pakkaskelillä käyn kyllä mittaamassa kitkakertoimen pystypyrällä, koska se ei nyt ihme homma ole - tarpeeksi vaan vaatetta päälle, paksut kintaat käteen ja huopatossut jalkaan. Ainakin siis nastarenkaisella hybridillä, mutta ehkäpä myös Helkamalla.
Nojakilla taas en lupaa tehdä rullauskokeita talvella, koska siinä on täysin sliksit kapeat kilpapyörän renkaat. Ne sopivat hyvin kesäkäyttöön, mutta eivät näille talvisille teille. Tiethän ovat nyt kuin, hmm, tiedätte kyllä... Tulin juuri lenkiltä hybridillä ja pyörätiet olivat kuin tallattua perunapeltoa.
T. Ari
jviirret kirjoitti:irakas kirjoitti:Epämukavinta (muuten erittäin mukavalla ajelulla) oli, että silmille saattoi lentää lumen seassa hiekoitushiekkaa. Pystypyöräilijöillä ei taida olla tätä ongelmaa.
Lumen pölisy ongelma on kaikilla, vain paikka mihin se ajaessa pölisee vaihtelee.
Lunta pölisee aina kun rengas/ilma on lämpimämpi kuin alla oleva lumi. Pahinta se on silloin kun ilma lauhtuu nopeasti plussan puolelle ja maassa oleva lumi on kunnolla pakkasen puolella. Syksyn ensilumilla ongelmaa ei ole kun sekä ilma että lumi on yhtä lämmintä.irakas kirjoitti:Olisikohan minulla liian kaponen tuo roiskeläppä?
Epäilen että sinulla on liian kapea väli kumin ja lokasuojan välissä. Siellä pitää olla lumen lisäksi tilaa ilmavirroille jotta ne ei irrota lunta kumista. Taitais olla parempi kun otat koko lokasuojan pois.
Yleensäkkin isolla renkaalla ongelma on pahempi, pienemmässä renkaassa kehällä on suurempi keskipakovoima ja lumi irtoaa siitä ennen kuin kiertyy lokasuojan väliin. Roiskeläppä vain pahentaa asiaa kun se ohjaa kumista irtoavan lumen suojan sisään ja sieltähän se sitten pölisee ympäriinsä.Jukka
Kyllä olit Jukka oikeassa. Sain suurennettua lokasuojan etäisyyttä n. 20 mm:iin ja, kun tein tuossa päivällä 15 km lenkin, ja vaikka yöllä oli satanut liki 10 cm uutta lunta, oli palatessa näin vähän tuiskuttanut lunta etuhaarukkaan:
Myöskään ei silmille ja housuille tuiskuttanut ollenkaan. Ilma oli muuten upean aurinkoinen ja pohjoistuulta napakasti.
Kyllä täytyy sanoa, että kyllä sähköavusteinen sh9 on varsinainen talvipyörä. Kun molemmat takapyörät vetävät, puski se kevyesti kuvassa näkyvässä hangessa ja menee läpi yllättävän vaikeankin näköisistä paikoista. Hankalia paikkoja ovat alikulkutunnelien suut, kun liian iso aurauskalusto ei pääse tunneleista läpi, ja suille jää lumivalleja. Mutta kyllä niistäkin sh9 meni läpi.
Hyvän esimerkin siitä, miten alikulkutunnelit pitäisi toteuttaa on Vaajakosken eteläpuolelle vasta valmistuneen uuden moottoritien alikulkutunnelit, jotka ovat riittävän suuret ja aurauskalusto pääsee niistä hyvin läpi.
SH9:ssä on kolmet jarrut: 2 V-jarrua etupyörässä ja vasemmassa takapyörässä Nexus 7 rumpujalkajarru. Kesällä ei jarrujen suhteen ole ollut ongelmia, mutta talvella hyvässä myötämäessä on oltava tarkkana, ettei jarrutettaessa etupyörän sutiessa nojakki lähde menemään poikittain.
Sakari
Pakkasella sähköavusteisella nojakilla ajellessa joutuu painamaan moottorin käyttökahvaa pitempiä aikoja varsinkin vastamäissä. Ongelmaksi on muodostunut niiden sormien paleleminen, jotka tuota kylmää kahvaa painavat. Olen ratkaissut ongelman asentamalla superlonputkieristeen kahvan päälle:
Nyt ei enää sormia palele. (Tuosta kahvastahan on vaijerijohdatus moottorin katkaisimelle).
Talviajossa kaksipyöräisellä ajellessa saattaa pysähtyessä jalka luiskahtaa jäisellä alustalla ja kaatuminen on lähellä. Olen ruvennut käyttämään kenkiä, joissa on uloskäännettävät piikit. Niillä saa jalalla tukevan otteen maasta, kun pysähtyy. 
Sakari
Nyt tässä ulos mittariin katsastaessa tuli mieleen. Käyttääköhän minun lisäksi moni muu sellaista hengitysilman lämmitintä. On muuten todella hyvä väline. Itselleni hommasin moisen moisen sellaisesta paikata kuin Alerkiaapu hakusanalla netistä.
Periaate laitteella on hyvin yksinkertainen. Laiteessa on useita metallisia verkko kennoja jotka ottavat talteen ulohengitys ilmasta lämpöö ja sisään hengitettäessä luovuttaa lämpöö . Monet lenkit on saatua tämän avulla tehtyä. Ja sanon että on suositeltava välin niille joilla on ongelmia keuhkojen tulehtumisien kansa. 
Minulla on jo 90-luvulta alkaen ollut käytössä Jonas-merkkinen "kypärähuppu" jossa on kevennetty ommel edessä ja suuta & nenää vasten tulee styroksin kaltainen maski jossa suun kohdalla on metalliverkot.
Tänäkin aamuna -29 pakkasessa kävelin työmatkan tuon kanssa ja muuten ei kylmästä tiennyt mutta silmäripset meinasivat jäätyä...
Aivan ehdoton keksintö, ja verkkoja on kahdenlaisia: valkoinen == näille keleille ja sininen == vielä kylmemmälle. Verkkoja on jälkimmäisessä enemmän ja ahdistaa hengitystäkin sitten enemmän.
Minulla ei ole muuta hengityssuojana kuin leveä villainen kaulahuivi, toimii kyllä hyvin siinä muuten PAITSI että ohjaa lämpimän höyryn ylöspäin silmälaseille, jotka tietysti sitten huurtuvat, välillä aika pahastikin. Vielä kun keksisi keinon millä estää lasien huurtuminen, on meinaan kiusallista kun ei näe ajaa huurujen takaa mutta ilman lasejakaan ei näe tarpeeksi.
Eipä niiden huurtumiseen taida olla tässätapauksessa ratkaisuu. Itse laitan kakkulat koteloon ja toivon että vastaantuleva näkee paremmin ja väistää. Tietysti vaara on kolahtaminen ja siksi suosittelen siirtymistä näihin hengitysilmanlämmittimiin. Niissä virtaus ei kohdistu suoraan silmälaseille. Tosin naapurin pikkupoika tokaisi että on ihan staardek ukon näkönen. Kieltämättä se vähän poikeava muista ratkaisuista on. Korostan tässä että näillä hengitysilmanlämmittimillä välttää monet keuhkojen tulehdustaurit , itse on sitä suosinut jo -83 vuoresta lähtien. Aikanaan kun olin kurseilla UKK instituutissa tästä asiasta ja siellä keskustelimme näistä kilpapyöräilijöiden keuhkosairauksista.
Nojanalle kirjoitti:Korostan tässä että näillä hengitysilmanlämmittimillä välttää monet keuhkojen tulehdustaurit
Ei ole terveenä ollut ongelmia tuon suhteen vaikka pakkasta olisi yli 30astetta, kunhan pitää hengästymistason sopivana.
Mutta nyt kävin töissä pyörällä kesken flunssasta paranemisen ja jopa on taas kurkku kipeänä. Siirtyi paraneminen päivillä 
Jukka
Nojanalle kirjoitti:Käyttääköhän minun lisäksi moni muu sellaista hengitysilman lämmitintä.
Tässä samassa ketjussa aiemmin...
http://nojapyorafoorumi.fi/viewtopic.ph ... 120#p12133
Tosin tunnustan että tuossa tuli 3kk tauko polkemiseen ylettömän lumentulon ja pitkittyneen flunssan takia. Sitten 2 päivää pyörällä töihin ja takas ja taas flunssaa. Polkemisella ei syy/seuraus suhdetta sairastumiseen.
Tuo mun Jonas-tsydeemi koostuu lämmittimestä:
ja hupusta jolla lämmitin pidetään suuta/nenää vasten:
Koska mitään kuminauhoja ei ole, ja huppu löystyy käytössä, etenkin kun ilman lämmittäjää pitää leuan alla/edessä, niin osa uloshengistysilmasta vuotaa silmille.
Ja pystypyöräaikoina tai kävellessä tulee leuan jatkoksi jääpuikko lopulta uloshengityksen kosteudesta. Nojakilla, ainakin lowracerilla, tulee uloshengitysilma enemmän silmille mutta Jonas-huppua en ole vielä lenkeillä tarvinnut.
Näyttää huppu maksavan about 45 egee yhdellä lämmittäjällä ja ei se halpa ollu 90-luvullakaan. Mutta kuten jo on tullutkin mainittua niin hengitystieongelmia ei minulla ollut/tullut vaikka treenasin kovimmillakin pakkasilla. Ja tällä vuosituhannella ainakin kävellessä ei hengittäessä tiedä -30 pakkasista mitään.
Täällä on esitelty erilaisia hyviä vinkkejä kylmyyttä vastaan, keksinpä miekin yhen.
Ristiselkä kylmenee tuossa lowracerin penkissä, nyt talvella siinä on ollut räsymatto kaksinkerroin ja välissä sopivissa kohdissa pehmusteita. Ristiselkä sai ilmeisesti jostain kylmää, ei välttämättä pyöräilystä ja piti keksiä ratkaisu. Kotona parantelin tuota selkää tommosilla kaurapusseilla joita mikrossa voi kuumentaa.
Tuli sitten mieleen ett otan pyörän penkistä ristiselän tuen pois ja laitan tilalle kaurapussin suoraan selkään takin alle. Pientä säätöä vaati kun ensimmäiset 8 kilometriä lähestulkoon poltti selkää.
Saattas toimia kun ompelis tuolle sopivan pussin jota voi täyttää lämmikkeillä ja pehmikkeillä. Pehmuste on aina just oikeessa paikassa kun penkillä on joskus tarve laskeutua eteenpäin tai kohottautua ylöspäin.
Petri
ajarmala kirjoitti:Noniin, laskelmat paljastivat nastarenkaisesta (Nokia W106) hybridistäni hieman pehmeällä (lämpötila oli +1 ja tihkusadetta) ja muhkuraiseksi auratulla pyörätieksi merkityllä Kalervonkujalla täällä Nummelassa 17.1. seuraavaa:
- vierintäkitkakerroin 0,0175
- ilmanvastus CdA 0,74 m2
- ja lisäksi kaupan päälliseksi optimoinnista saa tietenkin vallinneen tuulen keskinopeuden 1,05 m/s ja tien kaltevuuden 0,49 %
Vielä kun jaksaisi tehdä rullauskokeet tuolla Helkamalla, niin saisi kunnon vertailun kesäkeliin. Ja sitten vielä pitäisi tehdä koe myös kunnon pakkasella... hyrr.
Noniin, täältä pesee! Innostuin tekemään saman rullauskokeen tällä nastarenkaisella hybridilläni eilen 24.2. mukavan tyypillisessä vihtiläisessä talvikelissä: Kalervonkuja oli aurattu, mutta luminen. Lämpötila illalla myöhään oli kivat -24 astetta. Olin jäädyttää peukaloni ja lisäksi silmät vuotivat ajoviiman takia niin, että niitä oli pysähdyttävä kuivaamaan joka toisen rullauksen jälkeen...
Sain juuri openofficen ratkaisimelta rullauskokeen tulokset (asensin siihen epälineaarisen ratkaisimen, joten nyt ei tarvitse laskeskella näitä enää töissä iltaisin):
Eli vierintäkitkakerroin oli nyt entisestäänkin suurentunut - nyt se on 4,8 kertaa suurempi kuin nojakillani kesäkelillä. Tämä alkaa jo hyvin selittää, miksi talvella pakkasessa ei fillarilla oikein pääse mihinkään.
T. Ari
