Nojapyöräfoorumi

Totta, lukkopolkimet ovat hankintalistalla. Nehän on myös turvavaruste siinä mielessä ettei jalka pääse lipsahtamaan polkimesta kovavauhtisissa töyssyissä. Muutama kompastuminen kävely vauhdissa voi kyllä sietää. Hyvähän se vaan jos voi tarjota kanssakulkijoilleen vähän viihdettä samalla kun opettelee uutta taitolajia.

Taas pukkaa uutta onnettomuusrekisteriin, mutta onneksi oli kyseessä vain läheltä piti -tilanne (tosin mielestäni liian läheltä):

Ajelin illalla myöhään tai melkeinpä jo yöllä n. klo 23.30 lyhyttä, mutta aika vauhdikasta, lenkkiä ihan vaan ympäri Nummelaa, kun en viitsinyt lähteä minnekään kauas ukkosten uhatessa. Oli siis jo lähes pimeää ja ledilampun valossa piti ajaa Nummelan keskustan ulkopuolella, kun ne sammuttavat katuvalot sieltä klo 23. Ajelin Tuusankaarta etelään hyvin loivaa alamäkeä isolla vaihteella noin neljääkymppiä, kun yhtäkkiä huomaan, että vasemmalta Citymarketin suunnalta valokeilaan juoksee ihan eteeni kovaa vauhtia jänis.

Elukalla oli tosi kiire oikealle ja reaktioaikaa ei jäänyt juuri yhtään, mutta senverran sain väännettyä nojakkia vasemmalle, että pääsin jäniksen peräpään ohi juuri ja juuri niukin naukin. Eturenkaan ja jäniksen väliin ei varmana jäänyt edes metrin väliä eli aika hilkulle meni, kun vauhtia kuitenkin oli 10-11 m/s.

Eihän tässä mitään muuta ole kuin se, että jos ajaa jäniksen päälle, niin voi vaikka kaatua... Ja tuollaisesta nopeudesta se ei varmaan olisi ollut herkkua.

T. Ari

Läheltä piti -tilanteita 2 kpl samalla reissulla:

Janakkalan - Turkhaudan välillä kauniisti harjun kuvetta kiemurteleva 2-kaistainen asfalttitie, jossa 0-30 sentin piennar ja siitä tosi jyrkkä pudotus juuri syväksi perattuun ojaan, ei tärinäraitoja. Lauantai-ilta 27.7.2012. Liikenne todella vähäistä, ehkä 1 auto per 3 minuuttia, mutta silti tuli mieleen, että pitäisiköhän ajaa laittomasti vasenta puolta oman hengenmenon estämiseksi.

Takana oli keltainen huomioliivi levitetty lepakonsiiviksi retkitavaroihin . Aurinkoinen ilma, mutta tie enimmäkseen varjossa auringon paistaessa harjun takaa lännestä. Ei vilkkuja tällä kertaa. Sähköavusteinen pystypyörä.

Useimmat ohittavat autot kiersivät noin 1 - 2 metrin etäisyydeltä jopa sulkuviivoja ylittäen. Kiertäminen tuntui hyvältä.

Vastaan tuli henkilöauto ja samalla takaa toinen henkilöauto. Kumpikaan ei hidastellut arviolta 50-70 km nopeudestaan, vaan ohituskohdaksi tuli pyörän paikka. Tiellä oli juuri tilaa kahdelle henkilöautolle leveyssuunnassa. Tie kaartui kohtalaisen jyrkästi oikealle. Takaatuleva henkilöauto suhahti pelottavan läheltä ohjaustankoa.

Sillä olikin vedettävänä paljon itseään leveämpi autonkuljetusperäkärry, jossa pyörät ulkonivat vielä reunojen ulkopuolelle! Tuntui, että kärrynpyörä suhahti ohjaustangon alta. Kauhuissani katsellessani kärryn pyöräuraa sekuntia myöhemmin ihmettelin, että miten ihmeessä pyörä ei törmännyt minuun.

Kuski oli ilmeisesti unohtanut, että hänellä oli jotain tosi leveää takana.

Mitä olisin voinut tehdä viisaammin? Seuraavalla kerralla en ole ehkä yhtä onnekkaana kertomassa tässä.

Sama retki joitakin minuutteja myöhemmin. Turkhaudassa kyläjuhlat talorykelmässä pienen mäen päällä, varmaan sata ihmistä parveili puolen hehtaarin alalla. 4-suuntainen pieni risteys, jossa ajoin etuajo-oikeutettua suuntaa ajotiellä etelään. Aurinko paistoi oikealta lännestä. Vauhtini noin 10-15 km/h. Vasemmalla odotti henkilöauto päästäkseen tien poikki. Yllättäen kuski lähti reippaalla vauhdilla äkkiä enkä kerinnyt ajatella muuta kuin "nyt se tulee päälle tein mitä tahansa".

Ehkä kuskin viereinen matkustaja kirkaisi, ja kuski jarrutti jääden poikittain tielle vaaksan tai parin päähän polkimestani.

Kuski oli ilmeisesti häikäistynyt auringosta ja oli sekaisin ihmisvilinästä niin, ettei nähnyt minua lainkaan.

Toivuttuani järkytyksistä siirryin tien vasempaan laitaan silläkin uhalla, että sorruin laittomuuteen. Jos kerran invapyörä max nopeudella 15 km/h rinnastetaan jalankulkijoihin ja saa siten ajaa vasenta laitaa, niin katsoin ainakin tuona päivänä paremmaksi olla invalidin asemassa omavalintaisesti enkä autoilijoiden ansiosta.

Vastaan tuli henkilöauto ja samalla takaa toinen henkilöauto. Kumpikaan ei hidastellut arviolta 50-70 km nopeudestaan, vaan ohituskohdaksi tuli pyörän paikka. Tiellä oli juuri tilaa kahdelle henkilöautolle leveyssuunnassa. Tie kaartui kohtalaisen jyrkästi oikealle. Takaatuleva henkilöauto suhahti pelottavan läheltä ohjaustankoa.

Minä ajelen pikku teillä reilusti ajoradalla ja kun peilistä huomaan jonkun lähestyvän niin sitten vasta siirryn reunaan, luultavasti näin tulen hyvin huomatuksi. Jos vastaan tulee samaan aikaan joku ja tie on kapea, estän ohituksen ja kiihdytän pyöräni täyteen vauhtiin ikäänkuin liennyttäkseni takaa tulevan mahdollista kiukkua.

Jos näen peilistä esim. rekan lähestyvän ylämäessä, näytän suuntamerkkiä oikealle ja ajan kokonaan pois tieltä vaikka ei vastaantulijoita olisi näkyvissä.

Vastaava läheltä piti tilanne pientareajossa sattui myös meille PW: kanssa Virossa Haapsaluun mennessä. Normaalisti ajavat virolaiset nätisti ja yleensä väistävät kaukaa ja hidastavat tarpeen tullen. Yksi vanhankolla mersulla ajanut ei kenties nähnyt meitä lainkaan, nukkui, humalassa tai vastaavaa. Ajolinjassa ei ohituksen jälkeen ollut ainakaan minkäänlaista palaamista reunaan. Ohitus meni niin läheltä, että tuuli repäisi ajopaitaani ja ajohanskan mansetti hipaisi kopsahtaen mersun peiliin. Jatkoi matkaansa, kuten mekin.

Jäin miettimään, mitä olisi tapahtunut, jos peili olisi pyyhkäissyt kämmenselkääni 80-100 vauhdissa. Käsi olisi muuttunut entiseksi, ohjaustanko olisi kääntynyt oikealle, joka tietenkin kaataa pyörän vasemmalle keskemmälle tietä. Ei kiva. Hamsteri,- ja alaohjauksessa on näköjään puolensa, varsinkin, jos pyörä on korkeahko ja leveä ohjaustanko henkilöauton peilin korkeudella. Jää peilin verran lisää tilaa pyöräillä.

Olen optimistx kanssa samaa mieltä. Olisi turvallisempaa ajaa maantienlaidat vasenta puolta. Fillarin nopeus 80-100 nopeuksissa ei vaikuta mitään kohtaamisnopeuteen. Kenties pitäisi laittaa vaihtoehtoiset punaiset valot pyörän keulille tällaisen tilanteen varalta.

Nyt kun olen treenaillut pythonilla niin ajelen Apin lailla reilusti ajoradalla ja siirryn siitä sitten tarpeen mukaan tien laitaan. Parhaimmillaan autoilijat kiertävät todella kaukaa. Rakkine ja kuski näyttänevät niin paljon invalideilta + mulla on totisesti iso lippu siinä pyörän perässä. Mutta on toki näitä hyvinkin putkinäköisiä. Innolla jo odotan Nokian ympyrää jossa ei tarvi pelätä henkensä edestä

optimistx kirjoitti:

Mitä olisin voinut tehdä viisaammin?

Ajaa keskemmällä. Autoilijat ei väistä, ellei niitä pakota väistämään. Itse ajan kapeilla teillä mutkaiset osuudet (ja aina taajamassa) ihan tarkoituksella keskellä kaistaa. Silloin takaa tuleva joutuu oikeasti väistämään, mikäli haluaa ohi. Liian reunassa ajamalla tekee vain tilan liian ahtaaksi itselleen.

Jos ajaa vakuuttavan oloisesti luotisuoraan aivan tien reunassa, se rohkaissee autoilijaa ohittamaan liian läheltä. Parilla epävarman oloisella koukkauksella sivulle hyvissä ajoin voi ehkä saada autoilijan harkitsemaan aikomustaan toisen kerran.

Joka reissulla mielikuvaharjoittelen semmoista tilannetta että joku meinaa ajaa takaa päälle ja miten silloin toimin. Luulen että jos oikea toimintamalli eli ajaa pusikkoon ei ole valmiina selkäytimessä, tapahtuvaa vain odottaa ja toivoo parasta.

kkolja kirjoitti:

optimistx kirjoitti:

Mitä olisin voinut tehdä viisaammin?

Ajaa keskemmällä. Autoilijat ei väistä, ellei niitä pakota väistämään.

Sama huomio ja sama neuvo. Ajoradalla oleviin esteisiin suhtaudutaan vakavammin kuin pientareella oleviin.

Jukka

Mä pyrin ajamaan pientareella mutta rengas juuri valkoisen viivan reunassa ja tällöin autoiliat ohittaa huomattavasti kauempaa, myös minulla on mahdollisuus siityä oikealle jos autoilia ei huomaa. Jos ajan reilusti pientareenpuolella niin hihan hivottelioita on enemmän eli autot ei usein tee minkäänlaista sivusiirtymää, myös sillä on iso ero onko viiri läpättämässä vai ei (työmatkalla ihan tietoisesti kokeiltu juttu). Syherötielle en muuten kaipaisi yhtään vasentalaitaa vastaantulevaa pyöräiliää kun ajan autolla vai onko minun tarvittaessa pysäytettävä auto jos en turvallisesti voi käyttää vastaantulevien kaistaa? pyörän perässä sentään voin ajaa mutkapaikkojen ohi samaan suuntaan. Minulla on molemmissa pyörissä isohko laajakulmapeili mistä näkee aika erinomaisesti takaatulevien edesottamukset.

Ajatko vasenta laitaa tarinoissa parivuotta sitten esitin seuraavan laskelman

jos fillaristi ajaa vasenta laitaa 30 km/h ja rekka kaistaansa 80 km/h niin mutkatiellä se pyörä tulee rekkakuskille todella yllättäen ja jos vaikka kuski kaivaa norttia taskusta 2 s, 1 s menee kun tajuaa, että sviddu... tuleepa tyylikäs nojapyörä vastaan omalla kaistalla, 1 sekuntti lisää väistöliikkeeseen eli rekka on liikkunut 88 metriä ja fillari 33 metriä, yhteensä 121 metriä(korjatkaa jos meni metrit metsään). Kun se rekkamies tekee sitten nopean väistöliikkeen vasemmalle niin kärry heilahtaa ensin oikealle... joskus aika reippaasti sinne pientareen puolelle... jos rekan paluu omalle kaistalle pitää suorittaa yhtä terävästi/nopeasti niin se kärry tekee heilahdusliikkkeen myös vastaantulevan kaistalle

Jos taas kulkuneuvot liikkuu samaan suuntaan niin tässä 4 sekunnin esimerkissä lähenemistä on tapahtunut 55 metriä ja reaktioaikaa jää tässä nopeusesimerkissä 66 metriä ja yli 4,5 sekunttia enemmän.

Jos samaan suuntaan mennessä 1/10000 ohitustilanteesta aiheuttaa jonkun "tilanteen" niin väittäisin, että vasenta laitaa ajaessa "tilanteita" tulee vähintään 1/1000 ja mitä syherömpi tie niin sitä useammin.

PW:llä oli kyllä viiri ja ajoi perässä. Ajoin niin reunassa, kuin pystyin. Asfaltin reuna kun oli pitsimäinen, välillä 30 cm piennarta välillä -10. Minulla ei viiriä ole ja peilikin oli pudonnut. Tosi läheltä se ajoi PW:n takapyörää. Peili meni varmaan pään yläpuolelta.

No joo, on tuossa tietenkin tuo vastaantulijan näkökulma. Vasemmalla ajaminen haittaa niitä, jotka kokevat tarpeelliseksi väistää, ei niitä, jotka aiheuttavat vaaraa. Pyöräilijän oman väistämismahdollisuuden parantaminen haittaa siis väärää vastapuolta.

Toisaalta tuo rajoitetun näkyvyyden väistämisongelma on tapauksena harvinainen ja pyöräilijä pystyy siihen itse varautumaan. Peilistä ei näe mutkan taakse, niin kuin päätä kääntämällä eteen päin katsoessaan.

Januspyörä olisi pientareella ajamiseen paras, kun takana istuva opettelisi varoittelemaan omaa kuskia ja sopivasti huitomalla ja valoja välkyttelemällä ja viiriä heiluttelemalla myös takaa lähestyviä ohittajia.

Viiri tai takavalo olis hyvä olla ja vielä selvästi pyörän vasemmalla puolella.

Petri

Pitääpä kirjata tänne omakin virossa sattunut onnettomuuteni. Olin jo hyvästellyt lähtö tsekkaukseen menevät lajikumppanit ja ajelin terminaalille koska rakas vaimoni oli tulossa samalla laivalla ja tarkoitus oli viettää yhteistä lomaa virossa.
Huomasin ett meijän porukan naisia ajaa terminaalin ovelle ja kiiruhdin perään kun näytti ett menevät väärään paikkaan. Terminaalin ovella oli enempikin meijän pystärinaisia ja keskityinsaamaan kontaktia ja viestittämään ett pitäs mennä toiseen päähän aluetta. Samassa pamahti oikea takahaarukka lyhtypylvääseen joka siis pistää rungosta suorakulmaisesti ulos, vauhti pysähtyi siihen - toinen ohjaussauva (kukkakeppi) taipui.
Ei siis henkilö vammoja eikä suurempia teknisiä, noita haarukan kulmia oon välistä pelänny ett mihin ne ottaa kiinni.
No naiset tietysti remahti nauramaan ja selittämään ett "klassinen" miehelle sattuva onnettomuus. Kenen persettä kattelit kuului kysymys ? Siinä ei paljon selittelyt auttanut joten myönsin neljä päivää jo katelleeni heijän takalistoja ja vielä ihan hyvästä kulmasta ja kehotin siirtymään lavaan jotta voin jatkaa katselua

Petri

Sm-kisoissa eräskin soutaja kiinnostui kokeilemaan matalaa PW1:stäni ja tarkotuksena oli ajaa 200 m lentävä ilmeisesti. Mutkan takaa ei alkanut mitään näkyä, ennenku pyörää taluttava mies ilmaantui.
Vetopuolen rissa oli tipahtanu akseleineen ja ketju ilmeisesti etupyörän alle joka johti kaatumisen ja asfaltti ihottumaan ahteriin ja kyynärpäähän ym.
Kun pyörästä vielä olin riisunu jarrun kisapäiviksi pois, ( joka oli koekäyttäjän tiedossa ) ei kaatuminen ollu vältettävissä.
Rissa ja akseli löytyivät, ketju oli sen verran vääntynyt kieroksi ett vaihdoin uuteen kun sain Mikalta 2 korkkaamatonta pakettia.
Nämä omatekeleet toimii yleensä omistajansa käsittelyssä ok kun tietää mikä paikka voi hajota ja mitä sillon tehdään, mutt kun vieras lähtee vieraalla pyörällä suoaan revittämään niin näköjään kaikkea voi sattua.
Harmi ett Pikametriltä jäi soutamiset vähiin ja molemmat pitemmät suoritukset tekemättä.

Petri