Renkaat

[mhelander]

Renkaan vierintävastukseen vaikuttaa eniten renkaan painuma. Mitä suurempi painuma, sitä enemmän vastusta. Kapea rengas painuu enemmän kuin leveä samalla paineella, mutta kapea kestää enemmän painetta. Renkaan rungon painumaa voi vertailla kertomalla renkaan (mitatun) leveyden renkaan kyljestä löytyvällä maksimipaineella. Suurimmilla paineilla nämä pitävät hyvin paikkansa. Mitä suurempi tuo tulo on, sitä paremmin rengas rullaa.

Niin, mutta painuma mitä vasten, ja millaisen kitkan painuma muodostaa ja mihin ?

Sileäpintainen rengas vierii paremmin kuin kahrhea ja sileästä löytää helpommin läpäisyä aloitelleet kivet. Sileä rengas on kuitenkin kelvoton vetävänä pyöränä savella tai lumessa. Kolmipyörässä ohjaavana menee kyllä.

No se. Mutta pintakuviointi yhdessä kumimateriaalin kanssa vaikuttaa paljonko yhdistelmästä tulee todellista kitkaa, siis vierintäkitkaa. Eri asia on kitka vetosuuntaan tai sivusuuntaan.

Itse käytän mieluummin leveämpiä renkaita, kunhan kestävät painetta...

Vertailuluku siis 51 x 4,5 =229,5 ja 37 x 6,3 =233. Täysillä paineilla rullaavat siis vähän huonommin kuin nuo Michelinit.

Lisäsin tämän "Jorikertoimen" laskennan omaan 15% painumataulukkoon ja sen mukaan mun maastorenkaat on paskimmat ikinä rullaamaan. 57-milliset maasturissa ovat edessä 50 ja takana 99 arvoiset, noh ne onkin nappularenkaat ja ei rullaa mihinkään. 50-milliset sliksit on vain 60 ja 112. Niillä pärjään rullatessa pystäreille joissa on 23-25 -milliset maantiesliksit.

Paksut renkaat ovat siitä ohuita mukavammat, että paine putoaa hitaammin ja vaikka vähän putoaisikin, renkaalla pystyy vielä ajamaan. Kapean renkaan kantavuus katoaa melko nopeasti, kun paine vähänkin pienenee. Toisaalta kapeat renkaat ovat kevyemmät. Ei aivan tuon leveyden suhteessa, mutta lähes. 25 mm rengas painaa siis noin puolet 50 mm renkaasta.

Toki näin. Mutta maastorenkaissa homman juoni on että jotta sitä pitoa saadaan aikaiseksi on tavoite ajaa niin alhaisilla paineilla kuin mahdollista, etenkin huonoilla tai puuttuvilla joustovaroilla olevilla pyörillä. Tämä asettaa renkaan kuvion ja rungon rakenteelle erityisiä vaatimuksia, kuten myös vanteelle kun tubeless:na käytetään.

Painokaan ei ihan mene tuossa suhteessa. Jos halutaan tehdä kunnollinen yhtälö niin pelkkä paine * leveys ei riitä, siihen pitää saada mukaan myös renkaan paino. Se kun vaikuttaa renkaan rakenteeseen ja sen runkon potentiaaliin omata alhainen vierintävastus.

Vertailun vuoksi Furious Fred 50-559 painaa Schwalben mukaan 315g ja 50-622 360g, kertoimet siis 60 ja 112. Mun Thunder Burt:t paino 54-559 370g ja 54-622 435g, kertoimet 54 ja 104.

Mulla on maantierenkaita 19, 22, 23 ja 24-millisiä 622-koossa ja 23, 25 ja 28-millisiä 451-koossa. Lowracerin Ultremo ZX 23-451 edessä ja Conti Podium 19-622 tuubi takana kertoimet 181 ja 125. Isopyöräisten 22&24-milliset Conti Attack&Force 147 ja 148, 19-milliset Conti Podium tuubit 143 ja 152. Silti perstuntuma on että isot pyörät ja kumit rullaa paremmin kuin lowraceri, paitsi alamäessä jossa lowracer on ylivoimainen.

Kaiken tämän jaarrittelun summa on että rengasasiat ei ole lainkaan yksinkertaisia. Minut on yllättänyt leveiden renkaiden edut ja etenkin hyvät vierintäominaisuudet. Ja se että kapeat maantierenkaat voivat myös olla kohtuu mukavat oikeilla paineilla, siis muilla kuin maksimipaineilla.

[kmb]

Schwalbe trykerit kannattaa huomioida jos vempeleessä on yli kaksi pyörää: http://www.schwalbetires.com/bike_tires ... ent/tryker

En noita osaa mihinkään verrata kun en ole eturenkaissa muita kokeillut (paitsi nastarenkaita talvella), mutta oletettavasti nuo on suunniteltu huomioiden sen, että kolmipyörillä renkaisiin kohdistuu melkolailla erilaiset voimavektorit kuin kaksipyöräisillä, jotka kallistuvat mutkissa. Samoin koska pyörä ei kallistu mutkissa, renkaan sivuosa ei juuri pääse tekemisiin asfaltin kanssa. Eli näin maallikkona ainakin kuvittelen, että kolmipyörissä on asioita jotka voidaan ottaa renkaan suunnittelussa huomioon, joten Trykerit siksi tuntuvat hyvältä valinnalta.

(Edit: näköjään tästä on ollut puhetta ketjun ekalla sivulla...)

[Wacky]

Nykyiset Trykerit ei ole kovinkaan hyviä ja kannattaa unohtaa. Mahdollisesti uusittu versio voi olla myöhemmin ostamisen arvoinen.

[jori]

Renkaan vierintävastukseen vaikuttaa eniten renkaan painuma. Mitä suurempi painuma, sitä enemmän vastusta. Kapea rengas painuu enemmän kuin leveä samalla paineella, mutta kapea kestää enemmän painetta. Renkaan rungon painumaa voi vertailla kertomalla renkaan (mitatun) leveyden renkaan kyljestä löytyvällä maksimipaineella. Suurimmilla paineilla nämä pitävät hyvin paikkansa. Mitä suurempi tuo tulo on, sitä paremmin rengas rullaa.

Niin, mutta painuma mitä vasten, ja millaisen kitkan painuma muodostaa ja mihin ?

Sileäpintainen rengas vierii paremmin kuin kahrhea ja sileästä löytää helpommin läpäisyä aloitelleet kivet. Sileä rengas on kuitenkin kelvoton vetävänä pyöränä savella tai lumessa. Kolmipyörässä ohjaavana menee kyllä.

No se. Mutta pintakuviointi yhdessä kumimateriaalin kanssa vaikuttaa paljonko yhdistelmästä tulee todellista kitkaa, siis vierintäkitkaa. Eri asia on kitka vetosuuntaan tai sivusuuntaan.

Itse käytän mieluummin leveämpiä renkaita, kunhan kestävät painetta...

Vertailuluku siis 51 x 4,5 =229,5 ja 37 x 6,3 =233. Täysillä paineilla rullaavat siis vähän huonommin kuin nuo Michelinit.

Lisäsin tämän "Jorikertoimen" laskennan omaan 15% painumataulukkoon ja sen mukaan mun maastorenkaat on paskimmat ikinä rullaamaan. 57-milliset maasturissa ovat edessä 50 ja takana 99 arvoiset, noh ne onkin nappularenkaat ja ei rullaa mihinkään. 50-milliset sliksit on vain 60 ja 112. Niillä pärjään rullatessa pystäreille joissa on 23-25 -milliset maantiesliksit.

Paksut renkaat ovat siitä ohuita mukavammat, että paine putoaa hitaammin ja vaikka vähän putoaisikin, renkaalla pystyy vielä ajamaan. Kapean renkaan kantavuus katoaa melko nopeasti, kun paine vähänkin pienenee. Toisaalta kapeat renkaat ovat kevyemmät. Ei aivan tuon leveyden suhteessa, mutta lähes. 25 mm rengas painaa siis noin puolet 50 mm renkaasta.

Toki näin. Mutta maastorenkaissa homman juoni on että jotta sitä pitoa saadaan aikaiseksi on tavoite ajaa niin alhaisilla paineilla kuin mahdollista, etenkin huonoilla tai puuttuvilla joustovaroilla olevilla pyörillä. Tämä asettaa renkaan kuvion ja rungon rakenteelle erityisiä vaatimuksia, kuten myös vanteelle kun tubeless:na käytetään.

Painokaan ei ihan mene tuossa suhteessa. Jos halutaan tehdä kunnollinen yhtälö niin pelkkä paine * leveys ei riitä, siihen pitää saada mukaan myös renkaan paino. Se kun vaikuttaa renkaan rakenteeseen ja sen runkon potentiaaliin omata alhainen vierintävastus.

Vertailun vuoksi Furious Fred 50-559 painaa Schwalben mukaan 315g ja 50-622 360g, kertoimet siis 60 ja 112. Mun Thunder Burt:t paino 54-559 370g ja 54-622 435g, kertoimet 54 ja 104.

Mulla on maantierenkaita 19, 22, 23 ja 24-millisiä 622-koossa ja 23, 25 ja 28-millisiä 451-koossa. Lowracerin Ultremo ZX 23-451 edessä ja Conti Podium 19-622 tuubi takana kertoimet 181 ja 125. Isopyöräisten 22&24-milliset Conti Attack&Force 147 ja 148, 19-milliset Conti Podium tuubit 143 ja 152. Silti perstuntuma on että isot pyörät ja kumit rullaa paremmin kuin lowraceri, paitsi alamäessä jossa lowracer on ylivoimainen.

Kaiken tämän jaarrittelun summa on että rengasasiat ei ole lainkaan yksinkertaisia. Minut on yllättänyt leveiden renkaiden edut ja etenkin hyvät vierintäominaisuudet. Ja se että kapeat maantierenkaat voivat myös olla kohtuu mukavat oikeilla paineilla, siis muilla kuin maksimipaineilla.

Joo, näin onkin parempi. Tehdään asiasta mystistä ja sekoitetaan aloittelijat niin sekaisin, että ostavat maantiepyöriinsä nappularenkaat ja ajavat niillä matalilla paineilla, koska maastopyörissä käytetään niitä matalapaineisena. Eivätpähän kauan ajele ja sotke meidän ammattilaisten kuvioita.

Vakavasti puhuttuna. Sotket Mika vierintävastuksen kokonaisvastukseen. Vierintävastusta mitataan äärimmäisen hitaalla nopeudella, jotta ilmanvastus ei pääse vaikuttamaan. Jos saat tuollaisessa oikeassa vierintätestissä nappulakuvioisilla matalapaineisilla renkailla hyvät vierintävastustulokset, olet keksinyt jotain, jota kukaan muu ei ole ja pitäisi kiireesti vinkata kilpapyöräilijöille ja varsinkin bensanpihistysporukoille, että vaihtavat matalapaineisiin nappularenkaisiin.

[mhelander]

No ei mulla ole tarkoitus maantiellä kisailla leveillä renkailla. Mutta jos satun olemaan maasturilla liikenteessä kesäaikaan maantiellä ja siellä tulee kisatilanne niin ei ole ainakaan mulle leveät maastorenkaat tekosyy olla huonompi tai jättää yrittämättä.

Maantielle laitan noin 15% painuman paineet lenkeille ja pidempiin kisailuihin kuten Nokian 12h. Lyhyempiin kuten kympin tempoihin voi, jos jaksaa, laittaa maksimin pintaan paineet. Ja maantielle 25mm tai kapeammat kevyet ja sileäkuvioiset renkaat, ainakin Oulussa.

Kyllä näillä rengasasioilla voi ei-kilpailevan sekoittaa helposti. Heille harvoin tulee edes havaittavaa etua haittojen lisäksi liian kovista paineista ja/tai kapeista renkaista. Yksi haitoista on "tappajasepelin" todennäköisempi renkaan puhkaisu.

Sopii minulle että mittaan omat rengasasiani kenen kanssa vaan ihan kisoissa. Enää en renkaiden takia tule ottamaan takkiin, en maastossa enkä maantiellä. Vain kerran on rengas puhjennut kohta neljän vuoden nojailuilla, sekin 50mm:n murikkaan asfaltilla joka jäi huomaamatta.

[rutunen]

Itsellä oli Schwalbe Marathon Racerit 1,5" leveinä. Eturengas meni sepelistä puhki, joten nyt alla on 1,35" leveät Marathon plussat jotka tuntuvat aika samalta tätä kirjoittaessa. Renkaista tarkemmin päiväkirjassa sivuilla 19-20

[Wacky]

Itsellä oli Schwalbe Marathon Racerit 1,5" leveinä. Eturengas meni sepelistä puhki, joten nyt alla on 1,35" leveät Marathon plussat jotka tuntuvat aika samalta tätä kirjoittaessa. Renkaista tarkemmin päiväkirjassa sivuilla 19-20

Kannattaa muistaa että Marathon raceiä on kahta mallia. Taittuvissa (EVO) on kunnollinen pistosuojaus ja reunalangallisissa ei ole. Reunalangallisissa on sama pistosuojaus kuin Trykerissä ja muistaakseen Kojakissa. Taittuvat harvoin antautuu sepelille ja itse olen käyttänyt niitä paljon eikä valittamista ole ollut. Yleensä alkavat puhkeilemaan n. 5000 km jälkeen kun rengas on riittävän kulunut.

[PW]

Juu, renkaat on vaikee asia - mitotukset (unohtakaa tuumat ) - laatu, kestävyys, puhkeamisherkkyys, pito ja tietysti nopeus tärkeimpänä vai olisko laiskana paikkaajana kuitenkin tuo puhkeamisherkkyys 1. valintakriteereissä ?
Toistaiseksi ajelen noilla mitä nurkista löytyy ja romupyöristä on kertynyt. Monet vanhat renkaat tuntuvat kestävän paljon paremmin ku kaupasta ostetut uudet

Petri

[jviirret]

Monet vanhat renkaat tuntuvat kestävän paljon paremmin ku kaupasta ostetut uudet

Joo, siinä missä renkaiden hinta on hissukseen noussut on hintahaarukan alapäähän tullut entistä halvempia renkaita. Siellä on seassa ihan hyviä merkkejä, esim. Rubbenasta(ilmeisesti entinen Barum?) on hyviä kokemuksia. Lastenpyörissä, LWB pyörien etukumeina ja lyhyen matkan "romukruisereissa" toimii ihan ok. Yleensäkkin ostaessa pitää sormissa olla sen verran tuntoa että erottaa muovin kumista. Erehdyin nimittäin Tokmannista ostamaan 3e/kpl sisus"kumin" joka oli kovamuovisessa kiinni prässätyssä rasiassa. Rasian lisäksi kumi oli muovia, ilmalla täytettynä siitä ei tullut pyöreä vaan mutterin muotoinen Ilmaa saa lisätä aina kun lähtee ajamaan, se pyörä on nyt tosin purettuna...
Merkkipyörien ensiasennus kumit ovat hyvää yleiskäyttöön sopivaa keskikastia, ei kannata siis purkuosista ensimmäisenä paiskoa kumeja roskiin.

Jukka

[Premnas]

Meneekö taittuvarenkainen samalle vanteelle kuin reunalangallinen? Joskus aiemmin luin noista mutta enhän mä mitään enää muista. Jotenkin kuvittelisi että ei kun kai niillä nyt aika oleellinen ero rakenteessa sitte on.

Näinhän tätä on joutunut pohtimaan vähän liiankin tarkkaan että mikä niistä renkaan ominaisuuksista nousee tärkeimmäksi. Tähän mennessä se on ollut luotettavuus, se ettei rengas puhkea missä vaan - vaikka näinkin on toki käynyt jopa Marathon plussalla. Ei kuitenkaan kovin usein. Toisaalta vaakakupissa painaa myös aika paljon ajamisen keveys - vaikka toisaalta jo pyörätyyppiä valitessa tuli mentyä siihen raskaampaan suuntaan, että paljoako niillä renkailla enää tässä vaiheessa merkitystä on . Voihan sitä kuitenkin jälkeenpäin yrittää hiukan parannella. Kun ei ole kokemusta niin mistäs sitä tietää millä tavalla ajokki kevenee nyt kun vaihdan 47mm renkaista 35:een. Kuskin vaatteet eivät ainakaan kesällä lepata tuulessa eli tuulipuvusta ei voi keventää kun sitä ei ole . Pyörä on tässä yhdistelmässä se kevein osa. Kuin helppoa olisikaan lähteä keventämään kuskista ensin se 10kg ja sitten vasta hifistellä pyörän kanssa .

Onkohan muuten 47mm ja 35mm renkailla dramaattinen rengaspaine-ero?

Onko kukaan Kojakeilla ajanut muuten saanut ajokkiaan märällä kelillä vesiliirtoon?

[PW]

Meneekö taittuvarenkainen samalle vanteelle kuin reunalangallinen? Joskus aiemmin luin noista mutta enhän mä mitään enää muista. Jotenkin kuvittelisi että ei kun kai niillä nyt aika oleellinen ero rakenteessa sitte on.

Saman kokonen rengas taittuva tai reunalangallinen menee samalle vanteelle - siis se millikoko esim 406mm (halkaisija).

Petri

[jori]

Meneekö taittuvarenkainen samalle vanteelle kuin reunalangallinen? Joskus aiemmin luin noista mutta enhän mä mitään enää muista. Jotenkin kuvittelisi että ei kun kai niillä nyt aika oleellinen ero rakenteessa sitte on.

Näinhän tätä on joutunut pohtimaan vähän liiankin tarkkaan että mikä niistä renkaan ominaisuuksista nousee tärkeimmäksi. Tähän mennessä se on ollut luotettavuus, se ettei rengas puhkea missä vaan - vaikka näinkin on toki käynyt jopa Marathon plussalla. Ei kuitenkaan kovin usein. Toisaalta vaakakupissa painaa myös aika paljon ajamisen keveys - vaikka toisaalta jo pyörätyyppiä valitessa tuli mentyä siihen raskaampaan suuntaan, että paljoako niillä renkailla enää tässä vaiheessa merkitystä on . Voihan sitä kuitenkin jälkeenpäin yrittää hiukan parannella. Kun ei ole kokemusta niin mistäs sitä tietää millä tavalla ajokki kevenee nyt kun vaihdan 47mm renkaista 35:een. Kuskin vaatteet eivät ainakaan kesällä lepata tuulessa eli tuulipuvusta ei voi keventää kun sitä ei ole . Pyörä on tässä yhdistelmässä se kevein osa. Kuin helppoa olisikaan lähteä keventämään kuskista ensin se 10kg ja sitten vasta hifistellä pyörän kanssa .

Onkohan muuten 47mm ja 35mm renkailla dramaattinen rengaspaine-ero?

Onko kukaan Kojakeilla ajanut muuten saanut ajokkiaan märällä kelillä vesiliirtoon?

Taittuva rengas menee vähän huonommin vanteelle, koska siinä on teräsksisten (erittäin vähän venyvien) reunalankojen sijaan polymeerilangat, jotka venyvät enemmän ja siksi ne ovat alkujaan vähän lyhyemmät. Nestesaippualla renkaan reunan käsitellen menee kyllä paikoilleen mukavasti.

Samanrakenteisten 47 ja 35 mm renkaiden suosituspaine-ero on sama suhteellinen ero, kuin leveyksien ero. 47/35 = p35/p47, eli jos 47 mm rengas kestäisi 3,5 bar, kestäisi 35 mm rengas 4,7 bar. Peruskunnollinen 37 mm rengas kestää tavallisesti 6-6,5 bar perus 47 4,5 bar. Kuusi baaria on vähän raskaampi pumpata, mikä kannattaa sekin huomioida ainakin pumppuvarustuksessa.

Vesiliirto ei ole polkupyörällä ongelma.

[Wacky]

Oma kokemus on että taittuvat on paljon helpompia asentaa kuin reunalangalliset kunhan muistaa antaa niille hetki aikaa tottua olla pyöreinä, eli mulla ei ole ihan samoja kokemuksia kuin jorilla. Oma kokemus on reunalangalliset on vaikemapia saada vanteelle väännettyä koska lanka ei jousta. Taittuva taas voi olla hankalampi saada vanteelle asettumaan koska se suoraan paketista ei tahdo pysyä muodossaan ilman että laittaa vähän ilmaa sisäkumiin jonka asettelee renkaan sisälle tueksi. Myös se että ottaa renkaan pois paketista ennen asennusta ja taittaa sen pyöreään muotoonsa ja antaa olla sillai ennen kuin alkaa irroittamaan rengasta jonka tilalle meinaa laittaa tämän auttaa kummasti.

Taittuvat ja reunalangalliset menee ihan samoille vanteille. Toki jotkut vanne rengas (sekä taittuvat että reunalangalliset) yhdistelmät aiheuttaa ongelmia, mutta se ei tarkoita että kaikki saman valmistajan eri rengasmallit olis samanlaisia.

[Premnas]

Mulla ei ole ollut ongelmaa noiden 406 kanssa vanteelle saamisessa, vaikka onkin reunalangalliset. Pitääkö se paikkansa että isompi rengas on vaikeempi saada vanteelle? Ainakin miehen pystärissä olevat kapeemmat ja isommat renkaat näyttää menevän tiukemmin ja joutuu ähräämään niiden kanssa eli eivät noin vain plopsahda paikoilleen.

Onko tuolla taittuvalla jotain muitakin etuja reunalangalliseen verrattuna, siis sen lisäksi että se tietty taittuu kasaan ja on varmaan helpompi kuljettaa mukana?

[jviirret]

Pitääkö se paikkansa että isompi rengas on vaikeempi saada vanteelle?

Mun mielestä se on päinvastoin, elämäni työläin rengas oli 18" taiteltava kojak, kickbiken takakiekkoon. Suurin yksittäinen vaikuttava seikka on vanteen keskiuran syvyys, mitä syvempi sitä helpompi kumi on puristella uraan. Paikoileen nousussa omat kokemukset ovat sellaiset että pienempiä pitää useammin voidella saippualla yms.

Onko tuolla taittuvalla jotain muitakin etuja reunalangalliseen verrattuna, siis sen lisäksi että se tietty taittuu kasaan ja on varmaan helpompi kuljettaa mukana?

Yleensä kevyempiä.

Jukka