Nojapyöräfoorumi

vph kirjoitti:

Ihan poikkeuksellisen lämmintä on tälle vuodenajalle. Tänään ajoin tosi hitaan paluumatkan duunista, koko ajan nenän kautta hengittäen (itselleni toimiva luonnollinen PK raja) - ehkä sen ansiosta tuntui, että kroppa oli eilisestä ensijärkytyksestä jo vähän aklimatisoitunut näihin notkeisiin lukemiin. Mittari nappasi nyt vielä korkeampia lämpöjä kuin eilen, 31 maksimit ja koko 30 km paluumatkan keskilämpö 27, illansuussa. Tulevaksi viikonlopuksi onkin sitten kai luvassa monsuunia, ukkosmyrskyjä . Varmaan vaihtuu säätila rajusti.

Eikös sulla ole siellä vuorella kotona monta astetta viileämpää, kuin rannassa. Näin olen käsittänyt, että äveriäämmät asuvat viileässä vähän ylempänä noilla nurkin. Olen muutaman kerran kävellyt ylös trooppisen mäen. Niillä poluilla huomaa selvästi, kuinka alhaalta lähtiessä läkähdyttävän kuuma keli hellittää jo puolen kilometrin korkeudessa siedettäväksi ja kilometrissä on jo todella miellyttävä lämpötila, vaikka lähtiessä olisi ollut yli 30°C. Kateeksi käy nuo lämpötilalukemat. Meillä ei tosiaan ole lämpöä liiaksi ollut koko keväänä. Sinänsä valoisaa ja jopa aurinkoista aika säännöllisesti, mutta kylmää ja kovaa tuulta.

Oma torppani on 400 m korkeudessa, yleensä ero rannan lämpötiloihin on parin asteen luokkaa, mutta vaihtelee tietysti paljon sään mukaan. Talvella ero on yöllä usein jopa toisinpäin, kun auriongon lämpö on päivällä imeytynyt etelärinteen kallioihin. Tuntuu, että lämmöt alkavat tippua dramaattisemmin juuri näiltä korkeuksilta tällä seudulla, varmaan sen takia on niin, että yhtään tiheämpi asutus loppuu juuri tähän. Väitänkin usein asuvani asutuksen ja sivistyksen äärirajoilla, tästä ylöspäin alkaa erämaa. Kilometrin korkeudessa on jo suht ankarat olosuhteet, mutta kesällä hyvä pyöräilysää.

Mutta kyllä ne äveriäät asuvat ihan rannikolla, asuntojen hintataso tippuu merkittävästi mitä kauemmas rannan hälinästä tullaan.

Osuipa melkoinen monsuuni paluumatkalle tänään, vettä tuli yhdessa salaman pamahduksessa tien ja taivaan täydeltä. Kaatosade alkoi näppärästi jyrkimmän mäen päällä, niinpä pääsin alamäessä kokeilemaan uusien aerotettujen kiekkojeni plaanaus- ja purjehdusominaisuuksia. Mäen juurella olevan huoltoaseman katokseen onneksi vielä mahtui yksinäinen kauhistunut traikkaaja motoristien ja pelokkaimpien autoilijoiden joukkoon typerästi virnistelemään. Ei oikein tiedetty että naurattaako vaiko hituttaako ja kuinka kauan tätä voi kestää. Vajaa 15 minuuttia ja sade laantui, jäljelle jäi vain valtoimenaan virtaavat tiet. Tästä oli hyvä jatkaa purjehdusta.

Toinen positiivinen havainto tälle päivälle tapahtui jo aamulla: aerolevytetyt etukiekot toimivat! Todella ISO vaikutus, laskevalla faux plat:lla voi käyttää yhtä pykälää miehekkäämpää välitystä, kai luulen ehkä mahdollisesti. Ikävämpi asia on se, että yhtään reippaammassa vauhdissa traikki reagoi nyt ohjaukseen erittäin hanakasti. Tuntui, että suunnan muutos ei enää ole vain renkaan ja tien välinen asia, vaan nyt kiekot määräävät suuntaa koko pinta-alallaan ilmaa leikaten, millisekunnissa. Vaatii totuttelua - myös takaa tulevilta autoilijoilta: ajolinja saattoi vaikuttaa hieman harjaantumattomalta ja leveältä. Mutta HIENO ääni noista kyllä kumpuaa vauhdissa, jumankauta nääs, ei jää sivullisillekaan epäilystä että onko vähän nopee tuo hullu

Aamuliikenne ei oikein mahdollistanut mitään ihan vapaita nopeuksia, mutta 1.6 km pitkän loivasti laskevan segmentin ajasta sain 5 sekkaa pois, vaikka jouduin lopussa laittamaan jalan suoraksi saavutettuani autojonon. Tämä lupaa hyvää, kun kuntokin on kuitenkin vähän taantumassa vähäisestä ajosta johtuen. Mitäköhän tästä vielä tulee, jossei mainetta ja kunniaa

vph kirjoitti:

Ikävämpi asia on se, että yhtään reippaammassa vauhdissa traikki reagoi nyt ohjaukseen erittäin hanakasti. Tuntui, että suunnan muutos ei enää ole vain renkaan ja tien välinen asia, vaan nyt kiekot määräävät suuntaa koko pinta-alallaan ilmaa leikaten, millisekunnissa. Vaatii totuttelua - myös takaa tulevilta autoilijoilta: ajolinja saattoi vaikuttaa hieman harjaantumattomalta ja leveältä. Mutta HIENO ääni noista kyllä kumpuaa vauhdissa, jumankauta nääs, ei jää sivullisillekaan epäilystä että onko vähän nopee tuo hullu

Tuo johtuu siitä, että levykiekon aerodynaamisten voimien vaikutuskeskipiste on noin kolmanneksen kiekon etureunasta taakse, eli ohjausakselin etupuolella. Se johtaa siihen, että kiekko hiukan haukkaa ilmaa ohjatessa ja tosiaan leikkaa ilmaa. Tähän on kyllä olemassa ratkaisu, jota on kokeiltu vuosia sitten ja joka toimi. Tämä ratkaisu on Tapio Ängeslevän Fujiniin tehty Ängesevä. Se on ohjaavan kiekon taakse konstruoitu peräsin, joka siirtää aerodynaamisten voimien vaikutuskeskipisteen taaemmas ohjausakselin kohdalle tai takapuolelle, jolloin haukkaavuus katoaa ja ohjaus rauhoittuu.

http://www.nojapyorafoorumi.fi/viewtopi ... 06&#p42906

Mielenkiintoista! En saanut kuvasta ja keskustelusta selville, että onko tuo peräsin nivelöity takaosastaan runkoon, jolloin se kääntyy toiseen suuntaan kuin levytetty etukiekko? Tadpole trikeen tuollaisen värkkääminen on aika tekemätön paikka, jos peräsin tosiaan on kääntyvä.

Olin ajatellut (toivonut), että kun takapyöränkin kattaa, niin se hieman kompensoisi etukiekkojen leikkaavaa efektiä, mutta näin ei taida olla. Pianhan tuon kyllä näkee, kun takakiekon levyt on minulla tuossa jo valmiina, odottavat vaan jotakuta aikaansaamaan niiden kiinnityksen.

vph kirjoitti:

Mielenkiintoista! En saanut kuvasta ja keskustelusta selville, että onko tuo peräsin nivelöity takaosastaan runkoon, jolloin se kääntyy toiseen suuntaan kuin levytetty etukiekko? Tadpole trikeen tuollaisen värkkääminen on aika tekemätön paikka, jos peräsin tosiaan on kääntyvä.

Se on lokasuojan osa ja kääntyy siis kiekon mukana. Ideana on tehdä lisää tuulipinta-alaa ohjausnivelen takapuolelle, jotta aerodynaamisten voimien vaikutuskeskipiste siirtyisi nivelen kohdalle tai sen taakse.

Täällä etelässä tämä Mittumaarin aatto ei ole vapaapäivä, joten normaalit duunimatkat tuli heitettyä trikellä - toinen ajopäivä "etukeikot aerotettuina": tuntui vähemmän herkemmältä, mutta ainakin yhtä vauhdikkaalta. Menomatkalla alamäessä sivusin jopa omaa maantiepyörällä viime vuonna huippukunnossani tekemääni segmenttiennätystä, jolla saa Stravassa sijan 29/546. Touring-traikilla ja melkoisella fyysisellä epäkunnolla.

Omassa kirjassani tämä tarkoittaa sitä, että aero-tuunaukset on onnistuneita. Kun koko paluumatkankin aika (ylämäkeä 16 km) oli kolmanneksi paras koko trike-kaudeltani, niin ... kyllä, kiekkojen aero-levyillä on merkitystä.

Jos pääsisin osallistumaan Nokian SM-kisoihin, niin tällä pienellä kokemuksellani en paljon miettisi laittaisinko aerolevyt vaiko en. Niistä on ihan järjetön etu.

vph kirjoitti:

aerolevyt vaiko en. Niistä on ihan järjetön etu.

Täytyyks niitä sit itekki joskus koettaa.. Eli onks resepti kaikessa yksinkertaisuudessaan sähkömiehen teipillä kasatut ja kiinnitetyt PVC- kartiot?

Härski kirjoitti:

vph kirjoitti:

aerolevyt vaiko en. Niistä on ihan järjetön etu.

Täytyyks niitä sit itekki joskus koettaa.. Eli onks resepti kaikessa yksinkertaisuudessaan sähkömiehen teipillä kasatut ja kiinnitetyt PVC- kartiot?

Vee pois. PC, eli polykarbonaattilevystä.

..kallista kallista!

eiks pvc- sit kestä vai kui tätyy olla oikee polykarbonaattia? Onhan se toki turvallisempaa.

Kokeilin aerolevyihin monenlaista matskua, jota sain käsiini. 1 mm jäykkä muovilevy (en ole varma oliko PC vai PVC levyä) oli kaikin puolin hyvää ja siistiä, mutta fitin painavaa. 0.5 mm:n PVC kalvo suli PVC-liiman vaikutuksesta ihan koppuraksi... päädyin käyttämään 200 g/m2 kevytpeitettä, jota laminoin spray-neopreeniliimalla kaksi kartio-kerrosta toisiinsa ja sain alla olevien kuvien mukaista jälkeä. Kiinnitykset etukiekoissa sähköteipillä ja sisäpuolelta skritch-scratch tarranauhalla, takana nippusiteillä.

Kevyttä tuli, mutta kylläkin ihan itse tehdyn näköistä. Painoero tuohon 1mm muovilevyyn on iso: muovilevy 125 g per sivu, kevytpeiteversio vajaa 50 g. Eli kolmelle kiekolle 2 x 125g x 3 = 750 g vs. 2 x 50 g x 3 = 300 g. Eroa kaikkiaan 450 g. En tiedä miten hartsin käyttö tuohon laminoimiseen toimisi, mutta sillä voisi saada siistimmän ja jäykemmän lopputuloksen. Kuvia alla.

1mm:n muovilevystä PVC-liimalla napattu kartio, siisti:

Kevytpeitteestä laminoitu yli puolet kevyempi lerpake:

Paikalleen asennettuna, etukiekko:

Takakiekko:

Takakiekon neulonta menossa:

Toinen puoli työn alla:

Final countdown:

Paha kone siitä tuli:

Kuvista tuli mieleen jos sais niin tiiviin systeemin ett vois pumpata ilmaa väliin - oikenis viimesetkin rypyt - ehkä mahdoton toteuttaa tai vaikee.

PW kirjoitti:

Kuvista tuli mieleen jos sais niin tiiviin systeemin ett vois pumpata ilmaa väliin - oikenis viimesetkin rypyt - ehkä mahdoton toteuttaa tai vaikee.

Mahtava idea tehdä tuo kevytpeitteestä. Se on nimensä mukaisesti kevyttä ja hiton kestävää. Tuo pieni ryppyisyys johtunee takapyörän rattaan puolen muodosta, joka ei ole juuri lainkaan kartiomainen. Pinnat ovat takakiekossa kovin tasomaisesti ja saman kartiomuotin käyttäminen rattaan puolelle ja paarpuurin puolelle aiheuttaa ryppyjä -ainakin otsaan.

Kyllähän minä toki sovitin kartiokkuudet eri pyörille. Kaikkiaan kolme erilaista: etupyörille riitti symmetrisesti yksi, mutta takakiekko vaati kaksi omanlaistaan. Takakiekon voimansiirron puoli onnistui huonoiten, en oikein tiedä miksi. Periaatteessahan tuo on helppoa, pyöreäksi leikattu "levy" säteen suuntaisesti halki ja asetellaan kiekon kyljelle ja merkataan päällekkäin menevä osuus, joka leikataan pois.

Nyt aamulla oli ihan liikaa liikennettä, että olisin saanut mitään vapaan nopeuden vertailuaikoja, mutta ehkä tuolla takakiekonkin kattamisella oli hieman positiivista vaikutusta.

..Voi jumpe, kevytpeitettä, kiitti mahtavista ohjeista! Mut kui kaks kerrosta kevytpeitettä, eiks yks piisaa päät limitettynä(liimattuna) yhteen?

Mä olen kattellukkin et naapurin halkopinot on katettu vähän turhan tiiviisti.. naps naps..

Itel ollu kans mietintämyssy lämpiämässä takakatteen tekotavasta/materiaalivalinoista. Vaihtoehdot on seilannu aina alipainemuovatusta pvc-levystä kevytpeiteverhottuun puurimaviritelmään ja kaikkea siltä väliltä mitä mielikuvitus on kulloinkin sattunut suoltamaan. Tiä vaikka lämpenis sille kevytpeitteelle, olishan sit ainaki sävy sävyyn kiekkojen kans!..