Nojapyöräfoorumi

Nyt on siteitä varten 6mm lyöntimutterit upotettu pohjaan. Kannessa mahonki-petsilakka ja pohjassa hartsipinta. Eka satsi hartsia jämähti purkkiin, oli liikaa kovetetta

Tokan setinkin kanssa tuli kiire, ei tasoittunut itekseen ainakaan joka kohdasta. Menee hiontahommiksi ja ehkä uuden kerroksen laitto.

Nysse olis redi, vielä kun saadaan ratamestarin kanssa aikataulut soviteltua että pääsee testivedon tekemään.

Pojat testasivat joku aika sitten Vuoksen wakeboardrataa ekan kerran. Käännöksessä moottoritolpan päässä oli ongelmana, ett vaijeri jäi sutimaan. Onkohan tuohon muuta lääkettä ku vaijerin kiristäminen. Joku ohje oli, ett vaijerin kiristämiseen riittäs 600kg paino. Tuo vaijeri/vaijerit on kiristetty taljoilla, eikä nyt oo tietoa kuinka kireällä ne on. Oli kai tarkotus lainata semmosta "vaakaa", jolla vois mitata tuon vedon.
Ps. Se vetävä rissa on kai hiukan vinossa.

PW kirjoitti:

Pojat testasivat joku aika sitten Vuoksen wakeboardrataa ekan kerran. Käännöksessä moottoritolpan päässä oli ongelmana, ett vaijeri jäi sutimaan. Onkohan tuohon muuta lääkettä ku vaijerin kiristäminen. Joku ohje oli, ett vaijerin kiristämiseen riittäs 600kg paino. Tuo vaijeri/vaijerit on kiristetty taljoilla, eikä nyt oo tietoa kuinka kireällä ne on. Oli kai tarkotus lainata semmosta "vaakaa", jolla vois mitata tuon vedon.
Ps. Se vetävä rissa on kai hiukan vinossa.

Disclaimeri: Tämä teksti on insinöörin tajunnanvirtaa. Jättäkää lukematta, jos tekee pahaa. Anteeksi.

Jos vetävän rissan kosketuskulma on 180 astetta, eli tuleva ja lähtevä vaijeri lähtevät samaan suuntaan, helpoin homma saada vaijeri pitämään on kosketuskulman kasvattaminen. Nyt vaijeri on varastorasvoissa ja kitkakerroin aika pieni.

Juonena tuossa kosketuskulman kasvattamisessa on tuon vetävän voiman fysiikka. se menee näin: Tulevan ja lähtevän vaijerivoiman suhde on neperin luku e potenssiin kitkakerroin kertaa kosketuskulma.
https://en.wikipedia.org/wiki/Belt_friction

Helppo huomata, että potenssifunktion eksponentissa olevaa tekijää kasvattamalla saadaaan suurin vaikutus tulevan ja lähtevän vaijerin voimien suhteeseen. Se vetovoimahan on näiden samojen erotus, joten eksponentin kasvattaminen kasvattaa kitkaa paljon nopeammin kuin molempien vaijerien so. tolppavälin kiristäminen.

Purjehtiat tietävät, että kierros lisää vinssiin saa homman aika paljon kevyemmäksi.

jori kirjoitti:

PW kirjoitti:

Pojat testasivat joku aika sitten Vuoksen wakeboardrataa ekan kerran. Käännöksessä moottoritolpan päässä oli ongelmana, ett vaijeri jäi sutimaan. Onkohan tuohon muuta lääkettä ku vaijerin kiristäminen. Joku ohje oli, ett vaijerin kiristämiseen riittäs 600kg paino. Tuo vaijeri/vaijerit on kiristetty taljoilla, eikä nyt oo tietoa kuinka kireällä ne on. Oli kai tarkotus lainata semmosta "vaakaa", jolla vois mitata tuon vedon.
Ps. Se vetävä rissa on kai hiukan vinossa.

Disclaimeri: Tämä teksti on insinöörin tajunnanvirtaa. Jättäkää lukematta, jos tekee pahaa. Anteeksi.

Jos vetävän rissan kosketuskulma on 180 astetta, eli tuleva ja lähtevä vaijeri lähtevät samaan suuntaan, helpoin homma saada vaijeri pitämään on kosketuskulman kasvattaminen. Nyt vaijeri on varastorasvoissa ja kitkakerroin aika pieni.

Juonena tuossa kosketuskulman kasvattamisessa on tuon vetävän voiman fysiikka. se menee näin: Tulevan ja lähtevän vaijerivoiman suhde on neperin luku e potenssiin kitkakerroin kertaa kosketuskulma.
https://en.wikipedia.org/wiki/Belt_friction

Helppo huomata, että potenssifunktion eksponentissa olevaa tekijää kasvattamalla saadaaan suurin vaikutus tulevan ja lähtevän vaijerin voimien suhteeseen. Se vetovoimahan on näiden samojen erotus, joten eksponentin kasvattaminen kasvattaa kitkaa paljon nopeammin kuin molempien vaijerien so. tolppavälin kiristäminen.

Purjehtiat tietävät, että kierros lisää vinssiin saa homman aika paljon kevyemmäksi.

Voiko tuon suomentaa niin, ett ylimääräsellä rissalla ohjataan vaijeri kiertämään vetopyörää pidempi matka?
Tuommosta ratkasuu mie pojille ehdotin.
Ymmärtääkö tuosta puutarhurintajunnanvirrastakaan mitään?

Puutarhurin tajunnavirta toimii paremmin.

Exponentin kasvattamisen ideaa eksponentin toisesta osasta hyödynnetään hiihtohisseissä. (Äsken piti mennä uimahalliin lillumaan, niin en ehtinyt kertoa tätä.)

Vetotaittopyörät on tehty kahdesta puoliskosta. Puoliskoissa on vaijeriuran kyljen kohdalla säteittäisiä matalia harjanteita, jotka kaksi puoliskoa yhteen liitettäessä menevät limittäin. Paha selittää, mutta pankaa kätenne ristiin, niin asia seviää. Kun kädet ristissä suoristatte sormenne haralleen ja katsotte etusormien välistä kohti pikkusormia, ymmärrätte mitä tarkoitan.

Vaijeri tekee siis kiertäessään taittopyörää loivia kaarroksia noiden harjanteiden (sormet) ympäri, jolloin joka harjanteella hihnakitka lisääntyy. Vaikka kosketuskulma on pieni yhdessä kohsassa, kaikissa yhteensä se on suuri. Tämä on siis tapa parantaa kitkaa ilman lisätaittopyörää.

Täähän oli käytetty laitteisto?
Voisko olla että vetopyörän ura on kulunut liian isoksi vaijerille?
Asiaahan vois kysyä vaikka tuolta wakestationin maahantuojalta, onko niillä mitään valistunutta arvausta.
"Tottakai me tiedetään vastaus sun pulmaan, osta meiltä uus rata"

Ai niin, toinen menetelmä, jolla hiihtohisseissä parannetaan pitoa, on puupalikat. Vetävän taittopyörän uran pohja on ladottu puupalikoilla, ikään kuin pystyparketiksi tai pölkkylattiaksi. Vaijeri kuluttaa puuhun yhä syvempää uraa ja pitää uran näin sopivan tiukkana. Kun palikat kuluvat loppuun, vaihdetaan uudet palikat.

samuel kirjoitti:

Täähän oli käytetty laitteisto?
Voisko olla että vetopyörän ura on kulunut liian isoksi vaijerille?
Asiaahan vois kysyä vaikka tuolta wakestationin maahantuojalta, onko niillä mitään valistunutta arvausta.
"Tottakai me tiedetään vastaus sun pulmaan, osta meiltä uus rata"

Ei oo käytetty vaan ite tehty, siis rullat ym. tai sorvautettu jossain muovikiekko ja siihen rakenneltu akselit ym ripustukset.

PW kirjoitti:

samuel kirjoitti:

Täähän oli käytetty laitteisto?
Voisko olla että vetopyörän ura on kulunut liian isoksi vaijerille?
Asiaahan vois kysyä vaikka tuolta wakestationin maahantuojalta, onko niillä mitään valistunutta arvausta.
"Tottakai me tiedetään vastaus sun pulmaan, osta meiltä uus rata"

Ei oo käytetty vaan ite tehty, siis rullat ym. tai sorvautettu jossain muovikiekko ja siihen rakenneltu akselit ym ripustukset.

DIY-meininkiä. Hienoa, oikein mahtavaa!

En nyt tunne rakennetta tarkemmin, mutta jäi kaihertamaan tuo vaijerin kiristäminen taljalla. Käsittääkseni radassa on vaijeria melkoisia metrimääriä joka venyy ja kutistuu lämpötilan mukaan.

Mun mielestä kiristyksen pitäisi olla ns joustava joka mukautuu lämpötilanvaihtelun aiheuttamaan vaijerin pituuden vaihteluun. Vaihtelu on luokkaa milli/aste/ 100 metriä. Eli jos vaijeria on vaikka kilometri ja lämpötila nousee 25 astetta venyy vaijeri noin 250 milliä. Tämä tarkoittaa että kiristävää plokipyörää jonka ympäri vaijeri kiertää 180 astetta pitäisi vetää noin 12 senttiä.

Sellainen roikkuva punnus ainakin on yksi ratkaisu tohon pulmaan ja sellaista pääsee ihailemaan esimerkiksi rautatieasemilla sahkölinjojen kiristiminä.

Härski kirjoitti:

En nyt tunne rakennetta tarkemmin, mutta jäi kaihertamaan tuo vaijerin kiristäminen taljalla. Käsittääkseni radassa on vaijeria melkoisia metrimääriä joka venyy ja kutistuu lämpötilan mukaan.

Mun mielestä kiristyksen pitäisi olla ns joustava joka mukautuu lämpötilanvaihtelun aiheuttamaan vaijerin pituuden vaihteluun. Vaihtelu on luokkaa milli/aste/ 100 metriä. Eli jos vaijeria on vaikka kilometri ja lämpötila nousee 25 astetta venyy vaijeri noin 250 milliä. Tämä tarkoittaa että kiristävää plokipyörää jonka ympäri vaijeri kiertää 180 astetta pitäisi vetää noin 12 senttiä.

Sellainen roikkuva punnus ainakin on yksi ratkaisu tohon pulmaan ja sellaista pääsee ihailemaan esimerkiksi rautatieasemilla sahkölinjojen kiristiminä.

Joo, lämmön vaikutusta mie myös mietin ja vähän koitin kysellä ovatko aatelleet. Pari sataa metriä on tolppien väli.

Täällä vaijeri löysätään kun ei ole ajoa.

Kiristysjärjestelmä on seuraavanlainen:
Kannatinvaijeri on kiinteänä kauemmassa tolpassa, moottoritolpassa on rulla, minkä yli se tulee vastapainon taittopyörälle.
Siittä tolppaan, takas painoon, tolppaan ja vielä painoon jossa kiristystalja.
Eli vaijeri kulkee neljän taittopyörän kautta.

Kun aletaan tositoimiin, taljaa kiristetään niin paljon että kaikki kolme vaijeri ovat pystysuunnassa suunnilleen yhtä kaukana toisistaan keskeltä rataa katsottuna.

Oliko tää nyt riittävän sekava selostus?

samuel kirjoitti:

Täällä vaijeri löysätään kun ei ole ajoa.

Kiristysjärjestelmä on seuraavanlainen:
Kannatinvaijeri on kiinteänä kauemmassa tolpassa, moottoritolpassa on rulla, minkä yli se tulee vastapainon taittopyörälle.
Siittä tolppaan, takas painoon, tolppaan ja vielä painoon jossa kiristystalja.
Eli vaijeri kulkee neljän taittopyörän kautta.

Kun aletaan tositoimiin, taljaa kiristetään niin paljon että kaikki kolme vaijeri ovat pystysuunnassa suunnilleen yhtä kaukana toisistaan keskeltä rataa katsottuna.

Oliko tää nyt riittävän sekava selostus?

Teillähän on ne kallistuvat tolpat? Vastapaino tarkottaa sitä maassa, tolpan takana olevaa painoa?

PW kirjoitti:

Teillähän on ne kallistuvat tolpat? Vastapaino tarkottaa sitä maassa, tolpan takana olevaa painoa?

Juu, kallistuvat on.
Tolppavälin siis määrää vetovaijerilenkin pituus, ja talja vetää kannatinvaijeria ja tolppaa yhtäaikaa.
Kävin eilen tarkistamassa, kiristysvaijeri lähtee vastapainosta, menee kannatinvaijerin päässä olevalle pyörälle, painon pyörälle, tolpan pyörälle ja takas painoon missä on talja.

Tästä alkaa olemaan aika paljon asiaa, pitäiskö eriyttää omaksi langaksi? Joriii!