Nojapyöräfoorumi

Mikä lisää moottorin virran kulutusta noin huimasti, tässä mietisken .
Mikä on se alku piste milloin moottori lähtee pyörimään ja avustamaan polkiaa.
Jos ollaan lähellä esim. 5km/h , vaatii moottori enenmän Ampeereja kehiin . Että jaksaa saavuttaa maksimi nopeuden takaisi. Kuin jos rupee avustaan esim. 20km/h nopeudessa . Sillä molemmista tähän maksimiin on erillainen kulutetun enerkian suhde .
Entä mitä merkitystä on sillä , kuinka paljon moottorin sisäinen sähkö kuorma todellisuuressa haukkaa tästä teho reservistä jota on käytössä.
Minulla on Nazcassa 250W/24V mootori , joka erustaa täysin erillaista suunittelu lähtökohtaa kuin Sakarin käyttämä. Siinä on niin sanottu rauraton moottori , joka siirtää voimansa laneettavaihteisto kautta kytkinlaakerille .
Moottori on itsessään mahdollisemman kevyt rakenteeltaan ja pyörivät massat minimoitu. Moottorin käynti kierokset ovat huomattavasti korkeemat kuin suoraveto moottoreissa.
Luulen että tällä on jokin merkitys akkujen kestävyydelle. Sillä ostin aikanaan Biltemasta moottoripyörän geeliakut , kun kokoonnuimme sinne Kokkolaan viettään EcoTrippiä. Siittä nyt rupee oleen jokunen vuosi aikoo.
Vieläkin näillä akuilla kestää ajaa 60km lenkin ja kapasiteetti riittää kiitettävästi.

Nojanalle kirjoitti:

Sillä ostin aikanaan Biltemasta moottoripyörän geeliakut

Onkohan tässäkin yksi syy? moottoripyörän geeliakut(=lyijyakku) on tehty kestämään tärinää. Lion-akut voivat olla sen suhteen paljon herkempiä.

Jukka

Nojanalle kirjoitti:

Mikä lisää moottorin virran kulutusta noin huimasti, tässä mietisken .
Mikä on se alku piste milloin moottori lähtee pyörimään ja avustamaan polkiaa.
Jos ollaan lähellä esim. 5km/h , vaatii moottori enenmän Ampeereja kehiin . Että jaksaa saavuttaa maksimi nopeuden takaisi. Kuin jos rupee avustaan esim. 20km/h nopeudessa . Sillä molemmista tähän maksimiin on erillainen kulutetun enerkian suhde .
Entä mitä merkitystä on sillä , kuinka paljon moottorin sisäinen sähkö kuorma todellisuuressa haukkaa tästä teho reservistä jota on käytössä.
Minulla on Nazcassa 250W/24V mootori , joka erustaa täysin erillaista suunittelu lähtökohtaa kuin Sakarin käyttämä. Siinä on niin sanottu rauraton moottori , joka siirtää voimansa laneettavaihteisto kautta kytkinlaakerille .
Moottori on itsessään mahdollisemman kevyt rakenteeltaan ja pyörivät massat minimoitu. Moottorin käynti kierokset ovat huomattavasti korkeemat kuin suoraveto moottoreissa.
Luulen että tällä on jokin merkitys akkujen kestävyydelle. Sillä ostin aikanaan Biltemasta moottoripyörän geeliakut , kun kokoonnuimme sinne Kokkolaan viettään EcoTrippiä. Siittä nyt rupee oleen jokunen vuosi aikoo.
Vieläkin näillä akuilla kestää ajaa 60km lenkin ja kapasiteetti riittää kiitettävästi.

Hyvin voi olla kyse juuri noista syistä. Asia selviää, kun mittaat hiukan. Kiinnostava tieto olisi mm. maksiminopeus ylös nostetulla vetävällä pyörällä. Tietenkin, jos saat tuolloin myös virran mitattua, niin aina parempi.
Jaa niin, sinullakin on tietenkin hiiliharjaton moottorinohjainelektroniikalla varustettu moottori, joka leikkaa vedon jyrkästi 25 km/h ylittyessä.

Ostiko joku niitä jokin aika sitten esillä olleita kWh-mittareita. Sellaisella voisi koittaa mitata ajamalla eri jyrkkyisiä ylämäkikiihdytyksiä eri nopeuksista mäen mittaamalla varmistetun korkuiselle huipulle. Se mittari ei muistaakseni ollut kallis, mutta minulta jäi silloin ostamatta, paypal tilin puuttumisen takia.
Kiinalaisten apumoottorisivuilla taisi joskus olla noita mittauskäyriä. Mahtoiko olla vaihteellisille tai vielä raudattomille vaihteellisille.

Valitettavasti Haizman on sen ajan tekniikkaa , jonka alkujuuret asettuu tuonne -50 luvun lopulle. Vaikka moottori on rauraton , on siellä viellä kuuluisat hiilet . Peräti 4kpl. Eli siltä osalta vanhaa tekniikkaa. Itse moottorin rakenteeseen en ole kauheesti perehtynyt. Tarvitsee joskus se kuvata , kun sen suraavan kerran huolan.
Mitä tulee sen ohjaus elekroniikkaan on se mahdollisemman yksin kertainen. Useiren releiren ohjaama ja valvoma. Voltimittarin siihen ostin, mutta kuormitus mittari pitäs tilata. Olisi se sen verran mielenkiintoinen aparaatti testata.
On vaan tuo ongelma , näitä tilejä ei ole käytössä . Kun muutenkin elää yksinkertasesti lompakon kautta lähes.

https://www.presto.fi/blogi/litiumakkup ... z79iMX-y5w
Mielenkiintonen aihe litjum akkuihin liittyen . Kannattaa lukee , hyvää tietää vastasen varalle.

Minulle sattui kerran tuollainen lipo-akun palo, ei ollut siis li-ion 18650 kennoista tehty.
Muistaakseni se oli 14,8 voltin akku joka oli ollut varastossa pitkään ja muistelin että se jäi aika tyhjäksi. Minulla on älylaturi jossa pitää säätää kuinka monikennoista akkua lataa. No, mittasin jännitteen ja hajamielisyydessäni mietin että jännitteen perusteella kyse on 5C akusta. Akun etiketistä ei enää voinut lukea mikä oli akun nimellisjännite. Ryhdyin lataamaan siis liian korkealla jännitteellä mutta onneksi teen sen metalliastiassa ja jäin varmuuden vuoksi katsomaan että alkaako lataus onnistua. Laturi usein lopettaa latauksen kun haistaa jotain epäilyttävää. Noin vartin päästä alkoi akku pullistua. Vein sen heti ulos ja parin minuutin kuluttua leimahti tuleen. Paloi niin että jäljelle jäi vain tuhkaa ja pari johdon palaa. Liekit oli yli puolimetrisiä, savua tuli vain jkv. Olisi voinut sytyttää tilan missä latausta tein...
Olen jostain lukenut että pyörrien akuissa käytetyt 18650 kennot kai syttyy huonommin, lieköhän näin ?

Endless-spherellä noita RC lipoja on palanut paljon, yksi aktiivijäsen poltti talonsa huolimatta elektroniikkaosaamisesta ja tietämyksestä. Noissa on kyllä paljon turvallisuus ongelmia, BMS:n puutteesta alkaen.

Väärin käytettynä 18650 kennot ovat myös hengenvaarallisia:

https://www.nbcnews.com/health/health-n ... s-n1032901

Sähköpyörässä riskit ovat maltilliset, mutta silti olemassa. Ostamalla laadukkaita tuotteita pientä riskiä voi pienentää entisestään.