Nojapyöräfoorumi

Voistit vph liittää tämän kevytpeitekateviestin DIY-ketjun samanaiheisen viestisi jatkeeksi, niin myöhemmin olisi helpompi löytää DIYohjeita kiekkojen kattamiseen.
Jos tuota laminointia haluaa kokeilla lisää, voisi ohut styroksilevy toimia nätisti kevytpeitteen kaverina tarraliimalla liimattuna kevytpeitteen sisäpuolella. Pysyisi varmasti ehjänä pinnoja vasten ja peitteellä ulkoa suojattuna. En tiedä, mihin se ohut styroksilevy alunperin on tarkoitettu, luultavasti johonkin pakkauspehmikkeeksi. Näitä levyn palasia toisinaan lentelee tuolla teiden varsilla. Olen muutaman pelastanut, jos sille löytyisi käyttöä; tuossa voisi olla käyttö.

Viesti on nyt kopsattu myös DIY ketjuun.

Styroksilevy pitää pitää mielessä, seuraavaa versiota voisi kokeilla noin tehtynä. Mitä tarkoitat "tarraliimalla", onko sille jotain teknisempää eli kemiallisempaa termiä, jollaista voisin metsästää täällä rautakaupasta?

Edit: tosin nyt tuli meileen, että etupäässä on tosi ahdasta levyjarrun säätönamiskan (Avid BB7) ja tuon katelevyn kohdalla, todennäköisesti styroksiversio ei mahtuis pyörimään. Takapäässä vastaava ahtaus on takapakan ja pinnojen välissä.

Tänään duunista paluumatkalla tuli mieleen että tämän laitteen ominaisuudet alkaa kohta olla niin hyvin tuunattu kohdalleen, että voisin kirjoittaa kirjan "Unstable at any speed: the tuned-in dangers of the human powered velotrike." (a la Ralph Nader )

Rykäisin Macaronsin mäen kaikkien aikojen oman alamäkiennätykseni. Huipuiksi ehdin napata 78.5 km/h - vauhti oli edelleen kiihtymässä, mutta hermo ja kantti vaan loppui, kun en oikein tiennyt mennäänkö kahdella vai kolmella pyörällä ja mihin mennään. Varovaista jarrutusta ja näemmä viidenkympin vauhdilla olen kääntänyt alamäen loppuosan jyrkkään mutkaan vehkeen laidalla roikkuen sen minkä osasin. Tässä vaiheessa kuuli liian selvästi miten renkaita hitutti tuo meno, hetken olin ihan varma, että perä irtoaa luisuun, mutta eikä mitä, hengissä vielä. Hullu laite tämä on, ei tällaisia saisi tuunata. 23 mm:n paperinohuet avorenkaat ei ihan hirveästi omassa päässäni enää herätä luottamusta noissa g-voimissa. Olispa tuubeja.

Mahtaisikohan sellainen parempi, ihan oikea iskunvaimennin vakavoittaa tuota menoa...

Korkeuseroa 108 m, pituutta 1.2 km, hyväkuntoinen asfaltti. Kartalla segmentti näyttää tuolta, ajosuunta kuvan alaosasta ylöspäin:

Tää aiheutti spontaania repeilyä täällä lukijan päässä!

Suosittelen, että seuraavaksi rakennat (vapaassa järjestyksessä):

• Jarruvarjon
• 5-pisteturvavyöt
• Airbagin
• Karjapuskurin
• Heittoistuimen

Mutta kyllä tosiaan kulkee!!

Tämä postaus lentokentältä, konetta odotellessa, huoh...

Viikonloppuna takakiekkoon levyjä laitellessani huomasin renkaassa ikävän näköisen viillon - ja päätin vaihtaa uuteen, olihan tuo jo vähän kantikaskin. Ottaen huomioon eilisen rengasrääkin olen ihan tyytyväinen, että tuli tuo kumi vaihdettua.

Vaikka kuvasta sitä ei näekään, niin rengas pullotti kyljestä jonkun verran tuosta kohdin, ainakin yksi kudos oli poikki.

Nyt on kaikki kolme Schwalbe One rengasta jo kertaalleen vaihdettu - en jaksa tarkastaa mikä on tarkka kilometrimäärä, mutta ei taida paljon yli 2000 mennä.

Oliko muissakin vika tuollainen kylkiviilto. Tuo lienee tullut rotvallin reunalta liian loivasti alas ajaessa tai vastaavassa kynnyksessä. Voi tietysti olla ihan suoralla tiellä ollut teräväreunainen kivikin, joka sattui pahaan kohtaan. Tuo renkaan kylki kun ei hääppöisesti ole kumitettu, eikä tiukalle paineella pingoitettu kudos paljon tarvitse katketakseen. En tiedä, mistä näissä tapauksissa on kyse, mutta kaksipyöräisellä kovin vinoa rotvallilta alas pudottautumista ja reunan lähellä ajoa osaa luonnostaan varoa, mutta kolmipyörällä, kun kaatumisvaaraa ei ole, muuttuu huolettomammaksi.

Rotvalleille paukuttaminen on minusta vehkeiden tahallista hajottamista, en harrasta moista koskaan. Lähes varmasti tuo viilto on tullut asfaltilla olleiden teräväsärmäisten kivien vuoksi - näitä ei aina pysty välttämään varsinkaan kolmipyöräisellä. Kovien sateiden jälkeen näitä kallionmurusia on täällä tiellä (rapautumisen tulosta), liikennemääristä riippuen joskus hyvinkin pitkään.

Muut rengasvauriot taitaa mennä näin: yksi rengas vaan kului kankaille (jarrutuksia kaarteessa väärällä tekniikalla) ja toinen taisi mennä snakebiten vuoksi hajalle (sillan kannen saumaan liian kovalla vauhdilla hieman vajaapaineisena - trikella kun ei pysty keventämään "hyppyyttämällä").

Eräällä tavalla siis kaikkiin vaurioihin on syynä nimenomaan trike, välillisesti ainakin.

Tuosta edellisestä kuvasta näkee toisenkin mielenkiintoisen ilmiön: takavanteen jarrupinta, joka on uutena maalattu mustaksi, alkaa olemaan paikoitellen kiiltävällä alumiinilla. Tämähän olisi normaalia, jos vehkeessä olisi takana normaali vannejarru, mutta tässä ei ole. Takana on kyllä vannejarru, mutta vain seisontajarruna, sitä ei voi ajossa käyttää, enkä ole ajellut "käsijarru päällä", muutenkin tarpeeksi raskasta

Aiemmin epäilin diagnoosiani, mutta nyt tuo kiilto alkaa olla jo niin reipasta, että olen vahvasti kallistumassa sille kannalle, että tuo pikkukiekkokin notkuu kovavauhtisissa mutkissa niin paljon, että se hieman nappaa siihen jarrukenkään. Tai sitten tuo takahaarukka notkuu aiheuttaen saman ilmiön, tai sekä että.

vph kirjoitti:

Aiemmin epäilin diagnoosiani, mutta nyt tuo kiilto alkaa olla jo niin reipasta, että olen vahvasti kallistumassa sille kannalle, että tuo pikkukiekkokin notkuu kovavauhtisissa mutkissa niin paljon, että se hieman nappaa siihen jarrukenkään. Tai sitten tuo takahaarukka notkuu aiheuttaen saman ilmiön, tai sekä että.

Jos jätkä päästelee 80km/h kaatumisen rajoilla niin ihan varmasti notkuu Runko, vanteet ja kuskin polvetkin perillä jos mä olisin puikoissa

Jukka

Näin se on, polvet notkuu ja laite menisi paljon kovempaakin, mutta kun kuskia ei saa jättää.

Tästä huolimatta, muun rästissä odottaneen elämän jälkeen ehdin tänään "madaltaa" Scorpparia, siirsin iskari/jousi coiloverin rungon puoleista kiinnityspistettä 17 mm alemmas (poraushommia). Tuolla oli aika iso vaikutus selkänojan kulmaan ja samalla se nosti poljinkeskiötä hieman ylemmäs, teorian mukaan ilmanvastus pieneni. Lyhyt 11 km koelenkki vaikutti hyvinkin positiiviselta: nakkasin alamäkiosuuden Strava-segmentille uudeksi sijoituksekseni 7/1005.

Niin että refleksit ja motoriikka hajalla, kellä hä?

Tänään tallentui Lucky Luke tapahtumaketju videolle:

Ensin tullaan sokkona tunnelista niin kovaa kuin vehkeet kulkee...

jonka jälkeen seuraava hidastetöyssy lähetti työkalupullon ilmaan

mutta pianhan se räpylä irtoaa kahvoilta

ja valmistautuu koppiin,

sitten ammus kiinni ilmasta ...

palautus telineeseen ja lisää hanaa.

Oliskohan musta pitänyt oikeasti tulla joku NHL:n maalivahti.

Jukka

Flow!

Aivan loistava kuvasarja!

Onhan mulla videoitakin! Ainaki yksi. Tämä on tältä aamulta kun urheilin töihin: https://youtu.be/HHF-Yjzj_HQ

Edit: video vaihdettu paljon lyhyempään ja ytimekkäämpään versioon.