VeloWagon kirjoitti:ajarmala kirjoitti:terppa kirjoitti:Mulla mieheen on tullut 3,2 kg lisää ja pyörään 300 g 
mut sillon tais ollakin 7 vk reissua pyörällä takana enne kisoja ja ihan hyvässä kunnossa oli.
Taitaa tässäkin, ja monissa muissakin tapauksissa, päteä hyvin se vanha totuus, että painoa saa halvemmalla pois kuskista kuin pyörästä: esim. meikäläisestä lähtee alkukevään ja loppukesän välillä kolmisen kiloa pois. Moinen kevennys pyörästä olisi joko
a) mahdotonta, tai
b) hirmuisen kallista.
Mites tämmöinen argumentti pätee jonka joskus BROLlin sivuilta bongasin että isokokoiset kinnerikuskit hyötyvät kinneristään enemmän kuin pienemmät? Painolla kun ei varsinkaan tasaisella ole niin suurta merkitystä. Isokokoisella (painavammalla) kuskilla sen sijaan olis enemmän hevosvoimia suhteessa samaan ilmanvastukseen. Nämä kuskinkevennykset on enempi nöitä pystypyöräilijöiden juttuja koska kapeampi kuski on aerodynaamisempi kuin isompi. Tietysti isot mäet tuo sitten yhtälöön toiset kriteerit.
Pitää ainakin teoriassa paikkansa. Saavutettava maksimiteho on riippuvainen (lihas)massasta ja ilmanvastus pinta-alasta. Enemmän tehoa pinta-alaa kohti on enemmän nopeutta. Tätä rajoittaa kuitenkin lämmöntuotto, joka menee pinta-alojen suhteessa, eli iso ukko tikahtuu lämpöön pitkällä matkalla, jos ottaa kiloistaan yhtä paljon tehoa, kuin pienempi.
Jos oletetaan kaksi aivan saman muotoista kuskia, joiden koko on erilainen. Isompi on siis täsmälleen kuin pienempi, mutta skaalattuna isommaksi. Oletetaan koot niin, että kokoeroa pituudessa onb 20%. Isompi kaksimetrinen ja pienempi 1,66 m pitkä. Näiden painot ja tavallaan tehot ovat suhteessa pituusero potenssiin kolme, eli 1,2³= 1,73 ja pinta-alat 1,2²=1,44.
Jos noista nyt laskee teho/pinta-ala suhteen, joka vastaa etteenpäin vievää voimaa verrattuna vastukseen, jää suhteeksi 1,2, joka taas ilmanvastukseen käytettynä tuottaa neliöjuuri 1,2 suuruisen nopeuseron, eli n. 9%. Tämä koskee siis aivan maksimaalista hetkellistä tehoa. Heti kun suoritus pitenee, tulee lämmönsiirrosta ja verenkierron lisäpituudesta vastuksia, jotka tasaavat eron. Isomman polkijan lämmönsiirto joutuu toimimaan tuon saman 9% pienemmällä pinta-alalla.
Sattumalta Usain Bolt ja Wilson Kipsang kokoero näyttäisi olevan juuri tuon 20% 
