Sähkön hinta

[jori]

Tapasin uimahallilla äsken tuulivoimafirmaan siirtyneen entisen työkaverini yliopistolta. Kertoi, että vielä tänä vuonna on tulossa runsaasti lisää tuulivoimaa ja ensi vuonna samaa, kovaa tahtia lisää vaan. Hetkittäin tuulivoimaa on tullut jo niin paljon, että sen tuotantoa on jouduttu paikaillisesti siirtokapasiteetin rajallisuuden takia rajoittamaan.

Eiköhän se ala olla jo kaikille selvää, että polttoainevoimaloille on tarjolla tulevaisuudessa vain pätkätöitä. Suuret polttoainevoimalat eivät pätkätöihin kykene, joten niiden kannattavuus heikkenee pieniä nopeammin. Biokaasuvoimalat ja biomassan kaasuttamiseen perustuvat kiinteän polttoaineen voimalat ovat se teknologia, jolla tulevaisuudessa paikataan tuulivoiman aukot.

Tilanne tulee siis olemaan tulevaisuudessa hyvin samanlainen kuin nytkin. Tuulisina aikoina sähkö on halpaa ja tuulettomina aikoina kallista. Ei kuitenkaan niin kallista kuin nykyisen pörssihuijauksen aikana.

[janx]

Tänään onkin pyykinpesupäivä.

... Tilanne tulee siis olemaan tulevaisuudessa hyvin samanlainen kuin nytkin. Tuulisina aikoina sähkö on halpaa ja tuulettomina aikoina kallista. Ei kuitenkaan niin kallista kuin nykyisen pörssihuijauksen aikana.

Eli Home Assistant -sovelluksen kaltaisille järjestelmille on jatkossakin kysyntää. Tällaista olen värkkäämässä jo ennalta käyttöön itselle ja kaverille. Tämä on siis yksi avoimen lähdekoodin kotiautomaatioympäristöistä (joka ei vaadi pilveä toimiakseen), jolla voi mm. sähkön hintaan perustuen ohjata joko langallisesti (vaatii relekortin) tai langattomasti (wlan, RF, zigbee, z-wave, matter jne.). Jos nurkissa pyörii Raspeja (v. 3 tai 4) (tai muita pieniä tietokoneita), niin ne voi laittaa hyötykäyttöön varsin helposti. https://www.creatingsmarthome.com/index ... est-hours/

Sivu kannattaa tallentaa itselleen myöhempää käyttöä varten. Tänne en sitä järkevässä tekstimuodossa saanut.

[torneol]

Lisää tuulivoimaaa, kaveriksi vetyä:

https://www.hs.fi/talous/art-2000009263064.html

[jori]

Lisää tuulivoimaaa, kaveriksi vetyä:

https://www.hs.fi/talous/art-2000009263064.html

Lukekaa oikeasti tuo juttu. Siinä on hyvä kuvailu siitä, miten energiainfra tulee muuttumaan lähitulevaisuudessa. Onhan se tällä foorumillakin kuvailtu, mutta kai se jotenkin on vakuuttavampaa, kun se on oikein Hesarissa.

[Jarcco]

Eipä yllätä että moottorinvalmistaja tarjoaa omiin tuotteisiin perustuvia ratkaisuja. Vetymoottorilaitos olla hyväkin osaratkaisu rikkana rokassa. Polttomoottoritekniikka on hallussa ja tuollaisia laitoksia olisi tehtävissä nopealla aikataululla, parissa vuodessa Wärtsilän mukaan. Mutta missähän mittakaavassa on olemassa vedyn tekemiseen käytettäviä elektrolyysilaitteistoja? Entä olisiko polttokennotekniikka jo skaalattavissa voimalaitos- mittakaavaan? Varmasti jossain tulevaisuudessa se vetytalous siintää, mutta sitä ennen pitäisi seiviytyä jotenkin täällä pohjoisen haastavissa olosuhteissa. Sähkön lisäksi tarvitaan lämpöenergiaa, mm. kaukolämpöä jota tietenkin kannattaa tuottaa siellä missä tarve on. Polttoaineella käyvät voimalat tuottaa luonnostaan lämpöenergiaa joka kannattaisi ottaa talteen. Näinhän ei ole asian laita nykyisissä ydinvoimaloissa, jotka sijaitsevat kaukana asutuksesta jolloin kaukolämmön siirtohäviöt kasvaa. Pienet SMR- reaktorit korjaisivat tämän epäkohdan muutaman muun lisäksi. Toki edelleen niistä syntyy ydinjätettä seuraavien sukupolvien riesaksi.
Elikkä yhteenvetona kannatan lähes kaikenlaisen (pl. öljy, hiili yms. fossiilisten) energian lisärakentamista Suomeen, jotta saavutetaan täysi energiaomavaraisuus mahd. pian.

[jori]

Eipä yllätä että moottorinvalmistaja tarjoaa omiin tuotteisiin perustuvia ratkaisuja. Vetymoottorilaitos olla hyväkin osaratkaisu rikkana rokassa. Polttomoottoritekniikka on hallussa ja tuollaisia laitoksia olisi tehtävissä nopealla aikataululla, parissa vuodessa Wärtsilän mukaan. Mutta missähän mittakaavassa on olemassa vedyn tekemiseen käytettäviä elektrolyysilaitteistoja? Entä olisiko polttokennotekniikka jo skaalattavissa voimalaitos- mittakaavaan? Varmasti jossain tulevaisuudessa se vetytalous siintää, mutta sitä ennen pitäisi seiviytyä jotenkin täällä pohjoisen haastavissa olosuhteissa. Sähkön lisäksi tarvitaan lämpöenergiaa, mm. kaukolämpöä jota tietenkin kannattaa tuottaa siellä missä tarve on. Polttoaineella käyvät voimalat tuottaa luonnostaan lämpöenergiaa joka kannattaisi ottaa talteen. Näinhän ei ole asian laita nykyisissä ydinvoimaloissa, jotka sijaitsevat kaukana asutuksesta jolloin kaukolämmön siirtohäviöt kasvaa. Pienet SMR- reaktorit korjaisivat tämän epäkohdan muutaman muun lisäksi. Toki edelleen niistä syntyy ydinjätettä seuraavien sukupolvien riesaksi.
Elikkä yhteenvetona kannatan lähes kaikenlaisen (pl. öljy, hiili yms. fossiilisten) energian lisärakentamista Suomeen, jotta saavutetaan täysi energiaomavaraisuus mahd. pian.

Mitenkäs nuo SMR-ydinvoimalat voisivat olla kaukolämmöntuotannon kannalta paremmalla alueella kuin nykyiset ydinvoimalat, kun niiden ylläpitoon kuuluu aivan samalla tavalla polttoaineen vaihto vähintään puolentoista vuoden välein ja polttoainetta pitää jäähdyttää parikymmentä vuotta vesialtaassa, ennen kuin sitä voi lähteä kuljettelemaan yhtään minnekään. Ydinvoimala-alueella on siis käytännössä lähes parinkymmenen latauksen verran korkea-aktiivista ydinjätettä. Arveletteko tuollaisen ydinjätealtaan voitavan sijoittaa asutusalueelle. Ei minusta.

Olen sitä mieltä, että tämä mediahehkutus modulaarisista pienoisydinvoimaloista on huijaus. Pienet voimalat eivät pääse suoja-järjestelmien suhteen juurikaan helpommalla kuin suuret, eikä ydinjätteen käsittely urbaanilla alueella ole moraalisesti, eikä nykylakienkaan mukaan mahdollista. Kaukolämmön hinta on tuulivoiman halpuuden takia menossa niin halvaksi, ettei tuo tule kannattamaan. Varsinkaan, kun hiekka-akut tulevat yleisemmin käyttöön kaukolämpölaitoksissa. Hiekka-akulla voidaan varastoida ylijäämäsähköä lämpönä jopa kuukausia erittäin korkealla hyötysuhteella. https://youtu.be/Azaf9tKJNoA

Näitä pienoisydinvoimaloita perustellaan sillä, että niitä on vuosikymmenet käytetty laivoissa ja ihan hyvin toimineet. Varmaan ovatkin toimineet laivoissa, kun onnettomuuden sattuessa reaktorin voi pudottaa mereen jäähtymään ja polttoaineenvaihtohuolto voidaan käydä hoitamassa siihen varustellussa satamassa.

Kaupungissa tämä ei oikein onnistu, vaikka olisi merenrantakaupunkikin. Reaktorin pudottaminen mereen ei toimi matalassa rannassa, eikä esim. Vantaan kaupungilla voi kruisailla ydinpolttoainehuoltosatamaan, vaan polttoainehuolto on tehtävä maata myöten. Kaiken lisäksi tuo voidaan tehdä vasta kun polttoainetta on jäähdytetty voimalaitosalueella sen parikymmentä vuotta. Kahdenkymmenen vuoden kuluttua polttoainetta kuskattaisiin käytännössä vuosittain asutuskeskuksen läpi ties minne. Oikeastiko me halutaan tällaista. Kaiken lisäksi ydinvoiman hinta on jo nyt kilpailukyvyttömän kallista. Puhumattakaan, että sitä tehdään pienitehoisella voimalalla, jonka turvajärjestelyt ovat lähes yhtä kalliit kuin suuren voimalan.

[eemeli]

Sitä kun on itsellä kuluttaminen ja maailmankuva aika vääristynyt niin omasta mielestä sähkötukikin meni persiilleen. Sähkönkäytöstä palkitaan ja säästämisestä saa taas piiskaa. Eikös tuon olisi pitänyt tässä maailmantilanteessa mennä toistepäin?

Ps. Pyydän jo etukäteen anteeksi. No joo itselläkin kuluttaminen kasvaa joka vuosi...

[PW]

Joo, kyllä sitä kysyy itseltään, säästinkö ja palelinko turhaan?
Ensin kehotetaan säästämään, ett sähkö riittää ja sitten palkitaan ne ketkä käytti sähköä eniten
Ei kai auta ku jatkaa säästölinjalla, eilinen meni reilulla 8kwh:lla Ulkona suojakeli, pumppu ollu pois pari vuorokautta.

[jori]

Jokin häiriö tällä hetkellä tuulivoimatilastoinnissa. Kokonaiskapasiteetin kerrotaan nousseen parin viikon takaisesta 21 MW, mutta tämä ei näy grafiikassa. Graafi on tuon jakson ajan suora, vaikka numeroarvo näyttää 21 MW nousua.

Joka tapauksessa vuoden aikana on rakennettu lisää tuulivoimakapasiteettia vähintään 1938 MW.

Vuoden 2022 tuulet.png (87.59 KiB) Katsottu 2345 kertaa

PS. Erikoiselta näyttää tuo marraskuun puolivälistä itsenäisyyspäivään kestänyt kolmiviikkoinen tuuleton, hirmuisten sähkönhintojen jakso. Ei näy vastaavaa koko muuna vuonna, eikä aiempinakaan parina aiempanakaan vuonna, jotka kurkkasin tilastosta. Harvinainen tapaus. Hämmentävää tässä on, että jo syyskuussa sähköfutuurit ennustivat joulukuun puolivälin jälkeen 40% halvempia sähkönhintoja. Miten ne saattoivat tietää.

[PW]

Tässä syksyn aikana oppinu seuraamaan omaa sähkönkulutusta Imatran seudun sähkön sivuilta, Fingridiltä löytyy myös tilastoo. Nyt Joulun jälkeen ei meinaa päivittyä nuo kulutustiedot, eilen tais ilmestyy pe ja la mut viel puuttuu 3vrk kulutus? Ennen jouluukin tuntu tulevan hyvin myöhään käppyrät näkösälle? Käsinköhän hyö näpyttelee nuo tiedot nähtäville? Ihmettelee kärsimätön sähkön kuluttaja.
Fingridkään ei näyttäny tänään mitään vaan jotain virhettä noitui?

[jori]

Juuri sinä aikana, kun kirjoitin edellistä viestiä, olivat lisänneet uutta tuulivoimakapasiteettia 65 MW. Nyt tuulivoimaa on 5207 MW ja siis vuoden sisään tullut lisää 2005 MW.

[jori]

Olkiluoto kolmosen käynnistymien piti kestää maaliskuulle. Jostain tuli kuitenkin käsky todella korkealta, että koko Eurooppa on verolle pantava... ja sähkön hinta laski koko Euroopan alueella samalla hetkellä kun OL3 yllättäen käynnistettiin. Muu ydinvoima suomesa on yhteensä eilen 2740 MW (teoreettinen maksimi 2880 MW). OL3 mukaan laskettuna 4300 MW, eli OL3 käy nyt täysillä heti "outojen pummppuvaurioiden" jälkeen 3 kuukautta etuajassa.

ÖÖÖ, mitä tästä pitäisi ajatella.

291222 Euroopassa.png (175.29 KiB) Katsottu 2256 kertaa

[Wacky]

Jos en lehtiartikkeista ymmärtänyt väärin kyseessä on testien jatkaminen joiden yhteydessä tehot ovat välillä aikalailla täysillä eikä mitään jatkuva sähköntuotanto joka tapahtuu joskus kuukausien päästä.

[jori]

Jos en lehtiartikkeista ymmärtänyt väärin kyseessä on testien jatkaminen joiden yhteydessä tehot ovat välillä aikalailla täysillä eikä mitään jatkuva sähköntuotanto joka tapahtuu joskus kuukausien päästä.

Rohkeata hommaa, jos ei tiedetä, miksi ne pumput rikkoutuivat.

Mitenkähän niille yhdeksälletoista (Ranskassa reaktoreja yhteensä 54) jännityskorroosiovaurioiden takia Ranskassa huollossa olleelle voimalalle on käynyt, kun ykskaks Ranskankin sähkönhinta putosi neljäkymmentä prosenttia. Oliko koko Euroopan sähkön hintatason laskulle syy Olkiluoto kolmosen käynnistys, vai aivanko sattumalta kaikkialla Euroopassa yhtaikaisesti hintataso noin vain laski. Vai olisivatko kaikki Ranskan huollossa olleet ydinvoimalat otettu myös koekäyttöön samaan aikaan, vaikka niistä ainakin kymmenen piti käynnistyä aikaisintaan tammi-, helmikuussa.

Vai olisiko sittenkin niin, että hintapiikki ei johtunutkaan sähkön tuotannon vähyydestä, vaan jostain ihan muusta.

[samuel]

Vai olisiko sittenkin niin, että hintapiikki ei johtunutkaan sähkön tuotannon vähyydestä, vaan jostain ihan muusta.

Eikös markkinat pelaa fuutureilla, tai jotenkin? Jos puoli vuotta sitten on ennakoitu kovaa kulutusta ja futuurit on ostettu kovaan hintaan? (pörssistä mitään tietämättä )