Nojapyöräfoorumi

Polkumies kirjoitti: ↑14 Tammi 2024, 16:04

Vilijami kirjoitti: ↑13 Tammi 2024, 16:09

Ei kai tuollaiseen levitysoppi-tyyppiseen ratkaisuun tarvi muotoilla levynpaloja ollenkaan, kunhan vain liimailee/hitsailee paloja yhteen?

Idea olisi yhdistää nämä tekniikat. Ensin tekee tuollaisista sektorinkaltaisista paloista kaksoiskuperan pinnan approksimaation ja sitten lämmöllä ja paineella työntää sen täydellisen kaksoiskuperaksi.

Pystyykö jossain CADissa luomaan tuollaisia levitysoppipaloja? Ilmaista OnShapea lähinnä olen käyttänyt, ja joskus pääsen käsiksi Solidworksiin.

Kumpaakaan mainittua ohjelmaa en ole käyttänyt, mutta levitystyökalut lienevät ihan peruskauraa 3D- CADeissä.
Haku löysi jotain ohjetta:
https://forum.onshape.com/discussion/11 ... one#latest

Polkumies kirjoitti: ↑14 Tammi 2024, 16:04

Pystyykö jossain CADissa luomaan tuollaisia levitysoppipaloja?

Itse olen piirrellyt noita ihan käsin perus 2D autocadillä. Kuvassa näkyy periaate, kun vähän aikaa ajatuksella katselee. Netistä lisäselvitystä…

Polkumies kirjoitti: ↑14 Tammi 2024, 15:51

Kokeilin muodon vuoksi polyeteenin liimaamista. Leikattu reuna paljastaa paljon avoimia vaahdon kuplia. Liimana Sikaflex 221.

Kontaktiliimalla olen nuita liimaillut, varsin hyvin tuloksin.

Valmituksen salat -ohjelmassa sukeltajan märkäpuvun neopreenipalat liimattiin ihan vaan kontaktiliimalla puskusaumaan. Liiman kuivuttua sauma ommeltiin leveällä ja harvalla sik-sak -ompeleella yli. Ompeleen reiät käsiteltiin vielä liimalla. Kun puvut ovat melko vartalonmyötäisiä mittatilaustuotteita, saumat joutuvat lujille, joten ehkä ne staattisessa kinnerikorissakin toimisivat.

Polkumies kirjoitti: ↑11 Tammi 2024, 22:24

Telttapatjakatteen mietiskelyä:
Kokeilin EPE-vaahdon muokkaamista lämmöllä ja ilmanpaineella. Uunissa 90 asteeseen ja paine pyörän pumpulla. Muoto lastulevyssä on ellipsi.

Kiitos tästä kokeilusta. Saatan tarvita tätä Arcus III:n kuperissa muodoissa.

ajou kirjoitti: ↑01 Maalis 2024, 16:51

Kiitos tästä kokeilusta. Saatan tarvita tätä Arcus III:n kuperissa muodoissa.

Isommat kappaleet lämpenee tietysti saunassa, ja jos haluaa tarkemmin tietyn muodon eikä vain sen, mitä ilmanpaine sattuu tuottamaan, mietin myös muotin tekemistä, johon telttapatja imettäisiin imurin alipaineella. Tarkoitus on kokeilla sitä pienoiskoossa, kunhan ehdin.

Onko ajatuksia, mihin pitkittäissuunnan kallistuspiste (pitch center) kannattaisi yrittää sijoittaa? Autoissa se on käsittääkseni yleensä jossain keskivaiheilla. Tämä kuva on A-tukivarsijousituksesta, joka ei tietysti ole ihan verrannollinen minun vekottimeeni, johon tulisi pitkittäinen nelilinkki, jonka muoto muuttuu jousituksen liikkuessa.

Kiihdytykset ja jarrutukset ovat hyvin pieni osa tällä vekottimella ajamisesta, joten jousituksen kyykkäämisellä ei ole niin väliä, mutta olisi kai hyvä saada jättö säilymään samana vaikka jarruttaessa keula sukeltaisi.

Punaisilla pisteillä jousituksen nivelpisteet: takana yksi ja edessä nelilinkille neljä

Jos jarruttaessa keula sukeltaa ja perä nousee, täytyisi olkavarsien kääntyä mieluusti sellaisen virtuaalisen nivelpisteen ympäri, joka olisi jossain ajoneuvon keskivaiheilla? Nelilinkin rungon puoleisia nivelpisteitä kannattaisi tuoda lähemmäs toisiaan korkeussuunnassa?

Jos tarkoitus on pienentää jarrutusnyökkäystä, pitää huomioida kevytajoneuvon suhteessa huomattavasti korkeammalla sijaitseva painopiste. Tämän takia etulinkkujen virtuaalinen nivelpiste pitää sijoittaa melko paljon ylemmäs kuin autossa. Tuossa mallissa se tarkoittaa, että ylemmät nivelvarret pitää sijoittaa kuvassa vasemmalta oikealle nouseviksi (nyt laskevat) ja vastaavasti alemmat vielä' enemmän vasemmalta oikealle vinoon yläviistoon, jotta nivelpiste muodostuu ajoneuvon kohdalle.

Voi noitakin pohdiskella, mutta ei näissä joustovarat niin kovin suuria ole, että tuolla isoa merkitystä olisi. Varsinkaan jätön muuttumista tuskin kannattaa paljon murehtia. Omaa ajatteluaan kehittääkseen noita kyllä kannattaa pähkäillä, vaikkei mitään oli edes rakentamassa.

Tarkoitus lähinnä oli estää jätön merkittävä muuttuminen. Jousitusvaraa on (ainakin testipalikoideni ja laskujeni mukaan) tulossa 15cm, josta 5cm puristuu kasaan levossa ajoneuvon ja kuskin painosta. Olisi sitten toivottavasti jotain jousitusta talvipakkasillakin kumipatukoiden jähmettyessä. Nivelvarret kääntyvät maksimissaan 30°, ja niin suurta muutosta caster-kulmaan en halunnut, siksi tuo nelilinkki...

Mukavinta ajokokemukselle olisi kai jarrutusnyökkäyksen minimointi, mutta noita nivelvarsia ei oikein saa osoittamaan niin ylös, koska jousituselementit tulevat kuskin alle, eikä kuskia voi nostaa rajattomasti ylöspäin.

Toivottavasti lähipäivinä ehdin vähän edistää projektia muutenkin kuin päässäni.

Toki jos etutukivarsien takapäässä ei ole varaa nostaa, lienee etupäässä tilaa laskea.. Siis jos ko asia on tärkeä ja haluaa uhrata sille.. aikaa vaivaa.. Painoa...jne..

..siis silloinhan etupään nivelet menisivät voimien siirron kannalta epäloogiseen paikkaan navan alle..

Mahtavaa että joku kotinikkari kerrankin malttaa pohtia tällaisia. Arvostan.

Olkavarret ovat nyt toivottavasti lopullisessa muodossaan, yksinkertaiset L-muodot, ei ehkä kuvasta näy. Aika reilu olka-akselin sivukallistuma tulee. Kun alapallonivel siirtyi lähemmäs ajoneuvon keskilinjaa, piti tukivarsia taas muokata, että jousituselementteihin saa riittävästi sivusuuntaista jäykkyyttä. Osa jousituspatukoista tulee nyt tuonne T-muodon toiselle puolelle.

Samagagan akselin ja napojen välistä klappia yritin täyttää juomatölkin kyljen suikaleella, mutta edes pieni suikale ei mahtunut. Pitää yrittää foliota, vaikka tölkin suikalekin jo repeili kun sitä yritti tunkea paikalleen. Olisiko olemassa jotain massaa, joka kovettuisi väliin täyttämään sen, mutta ei liimaisi akselia ja napaa yhteen?

Pallonivelille pitää askarrella jotain korokepalikoita, jotta niistä ei lopu liikelaajuus. Tässä yksi vaihtoehto: mutteri, jota pyöritin poralla rälläkän laikkaa vasten ja hioin siihen kartiomuotoa.

Karkkipäivä sitkeää lakua

Ylemmät tukivarret valmiit, vielä toisiinsa yhteydessä jousituksen sisäputkella, jotta ne saa helpommin rakennettua linjaan. Kallistuksenvakaajana tuo ei toimisi, koska aiemmin viestiketjussa taisimme laskea, että 25x25x1,5 putki on aivan liian jäykkää.

Takana näkyy myös poikittaiset runkoputket, joihin jousituselementit kiinnittyvät.

Samagagan akselisto määrää sille saapuvan ketjun linjan, 2cm ajoneuvon keskilinjalta puolelle tai toiselle, suunnitelmissani vasemmalle. Ketjulinjat asettuisivat parhaiten, jos ketju tulisi tähän 4cm keskilinjalta vasemmalle. Aiheuttaakohan se ongelmia, jos tekisin adapterin, joka veisi Samagagan tasauspyörästön rattaan 2cm sivuun tasauspyörästön keskilinjalta? Hajoaako laakeri tasauspyörästön sisältä tms?

Paljonko akseliväliä? Kuvassa 120cm

Hienoa kun tämäkin projekti on jo päässyt vahvaan toteutusvaiheeseen.
Ihastelen noita etutukivarsiputkien "kutistettuja" päitä, hienot.

tm kirjoitti: ↑08 Heinä 2024, 18:58

Hienoa kun tämäkin projekti on jo päässyt vahvaan toteutusvaiheeseen.
Ihastelen noita etutukivarsiputkien "kutistettuja" päitä, hienot.

On niille syykin, ei törmää muihin rakenteisiin. Huvin vuoksi en olisi jaksanut. En laita lähikuvia, koska hitsit on paikoin niin kamalaa katsottavaa. Syytän hitsauskonetta